IMETYSSUOSITUKSET perheille

Esitys aiheesta: "IMETYSSUOSITUKSET perheille"— Esityksen transkriptio:

1 IMETYSSUOSITUKSET perheille
Alkuper.tekijä: Imetyskouluttajat, Neuvola ja perhetyö, Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys, Perhe ja sosiaalipalvelut, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto. 6/2016.)

2 Tutkimustietoon perustuvat suositukset maailmalla
WHO (2003): Terveen täysiaikaisen vastasyntyneen täysimetys 6 kk asti. Sen jälkeen osittaisimetys kiinteän ruuan ohella kahteen ikävuoteen asti. (Suomessa osittaisimetys-suositus 1-vuoden ikään saakka.) WHO (1981): Äidinmaidon korvikkeiden julkisen mainostamisen kieltävä markkinointikoodi, WHO- koodi. Voimassa Suomessa.

3 …tutkimustietoon perustuvat suositukset Suomessa
THL (2016) Terveen, täysiaikaisen vastasyntyneen täysimetys 6kk ikään asti : Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle lapselle äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta. Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös pidempään. Lapselle voidaan antaa kiinteitä ruokia maisteluannoksina aikaisintaan 4–6 kuukauden iässä: Tällä tuetaan yhdessä rintamaidon kanssa suoliston kypsymistä ja sietokyvyn kehittymistä uusille ruoka-aineille. Myös 6kk iässä aloitetuilla maisteluannoksilla saavutetaan sama suoja kuin aiemmin aloittamalla, jos eri ruokalajeja on riittävästi. Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen ja lapsentahtista imetystä jatketaan. Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää lisäruokaa 6kk iästä lähtien. Sormiruokailuun tutustuminen 6kk iästä.

4 Imetyksen ja rintamaidon terveysvaikutukset

5 Imetyksen terveysvaikutukset tutkimusten mukaan vauvalle
Vakuuttava näyttö imetyksen myönteisestä vaikutuksesta: Vauvan ruuansulatuskanavan infektiot ja korvatulehdukset vähenevät Lapsen liikalihavuuden, kohonneen verenpaineen ja korkeiden kolesteroliarvojen riski vähenee myöhemmällä iällä. On myös esitetty, että imetys tarjoaa suojaa autoimmuunisairauksia vastaan (kuten diabetesta, keliakiaa sekä Crohnin tautia vastaan). Tukee lapsen suun alueen lihaksiston, leukojen ja purennan ihanteellista kehitystä. Antaa läheisyyttä ja lohtua sekä auttaa kiintymyssuhteen muodostumisessa

6 Terveysvaikutukset äidille
Imetys vähentää äidin riskiä sairastua ennen vaihdevuosia rinta- ja munasarjasyöpään sekä osteoporoosiin. Imetys edistää äidin ja siten koko perheen hyvinvointia. Äidin palautuminen synnytyksestä nopeutuu. Painon normalisoituminen.

7 Ihokontakti, Biological Nurturing ja ensi-imetys

8 Ihokontakti Ihokontakti ensimmäisen tunnin aikana on imetyksen alkamisen ja kiinnittymisen vahvistumisen kannalta ensisijaista Useimmat lapset ovat valmiita imemään min iässä Ihokontakti myöhemminkin edistää maidon nousua, tasaa lapsen elintoimintoja ja rauhoittaa äitiä (oksitosiinivaikutus)

9 Ihokontaktin toteutus
Vauva kuivataan huolellisesti Nostetaan vatsalleen äidin rintakehälle, rintojen väliin Vauva peitellään alasti (usein pipo päässä) Vanhemmille annetaan rauha tutustua lapseen Imetys vauvan valmiuksien mukaan Kaikilla nisäkkäillä poikanen itse hakeutuu rinnalle ensi-imetykselle. Mikäli vauva ei voi olla ihokontaktissa äitiin, hänet laitetaan isän tai kumppanin ihokontaktiin (usein esim. sektion jälkeen)

10 Maidon nousu Maito nousee yleensä rintoihin 2-4 vrk synnytyksestä
Vauvalla ei ole hätää, vaikka saa ensimmäisinä päivinä vain pieniä määriä maitoa, kohtuaikainen ravitsemus riittää hyvin (vauvan yleisvointia, eritystoimintaa ja painoa seurataan maidonriittävyyden mittareina) Vastasyntyneen vatsalaukun tilavuus on ensimmäisenä vrk vain 6-7ml (pieni marmorikuula) 3 vrk:n iässä tilavuus on 10ml (isompi marmorikuula) 10 vrk:n ikäisen lapsen vatsalaukku on pingispallon kokoinen Terve vastasyntynyt tarvitsee vain harvoin lisämaitoa Kuva: Noora Riskula

11 Maidon nousu Maidon nousun oireina rinnoissa aristus, kipu ja turvotus, lämpö saattaa nousta Maidon nousun oireiden hoitoon: Tiheät imetykset eli rintojen tyhjennys Ihokontakti, vauva paljon suoraan äidin iholla Tarvittaessa ennen imetystä rinnan lypsäminen, jotta vauva saa kiinni rinnasta Viileät kääreet: turvotuksen vähentämiseen Lämmin suihku tai jyvä- tai geelipussit: herumisen lisäämiseen Rintojen pehmeä sively Kaalin lehdet; rikotaan pinta esim. haarukalla tai kaulimella ja laitetaan kaalin lehdet liivien sisälle

12 Vauva rinnalla Äidillä ja vauvalla hyvä asento Nänni kohti nenää
Annetaan vauvan toimia, odotetaan suun avausta suurelle: Vauvan alahuuli on nännipihan alareunan kohdalla alaspäin kääntyneenä ja vauvan kieli nännipihan ympärillä rinnan alapuolella. Nännipiha voi olla kokonaan vauvan suussa tai näkyvissä enemmän nännin yläpuolelta. Imemis- ja nielemiskierron tarkkailu

13 Oikean imemisotteen merkitys
Vauva saa tehokkaammin maitoa Imetys on miellyttävää äidille, ei satu Ehkäisee monia imetysongelmia mm. Rinnanpäät eivät haavaudu Ei tule tiehyttukoksia/rintatulehduksia Estää liian vähäisen maitomäärän Vähentää imemislakkoja Liian pienellä imemisotteella rinnanpää kipeytyy ja haavautuu eikä vauva saa riittävää imua aikaiseksi (maitomäärä jää liian vähäiseksi)

14 Vastasyntynyt Vähintään 10-12 imetyskertaa vuorokaudessa
Heti synnytyksen jälkeen vauva on virkeä Sen jälkeen ensimmäisen vuorokauden aikana vauva lepää, äitikin lepää tavallisesti Noin 20 tunnin iässä alkaa aktiivinen kausi Vauva imee ”ryppäissä”: 2-4 tuntia lähes jatkuvaa imetystä, sitten 1-3 tunnin lepo Tiheä imetys lisää nopeasti maitomäärää sekä takaa vauvalle riittävän ravinnon

15 Vauva iholla ja vierihoidossa
Tukee imetyksen onnistumista ja pidempää kestoa Synnytyssairaalassa äitiä ja vauvaa ei eroteta toisistaan ilman lääketieteellistä syytä, vauva nukkuu äidin vieressä Lähellä olevat vauvat imevät rinnalla tiheämmin ja saavat vähemmän lisämaitoa, äiti oppii tuntemaan vauvansa ja seuraa hänen nälkäviestejään Isä tai kumppani tutustuu ja kiintyy vauvaan nopeammin Jos on vahva psyykenlääkitys tai unilääkkeitä käytössä tai päihteidenkäyttöä, samassa sängyssä ei voi nukkua.

16 Äidinmaidon koostumus

17 Kolostrum eli ternimaito
Vauva saa kolostrumia ensi-imetyksessä synnytyssalissa, millä on suuri merkitys maidonnousulle ja myöhemmälle imettämiselle Sisältää runsaasti hyvin imeytyviä ravintoaineita, äidistä peräisin olevia vasta-aineita tulehdustauteja vastaan sekä muun muassa vauvan suolistonukkaa varten tarpeellisia suoja-aineita. Alkumaitoa on vähän, mutta riittävästi vastasyntyneelle: ensi-imetyksellä määrä on n. teelusikallinen vastasyntyneen vatsalaukun vetoisuus on aluksi vain 6-7 millilitraa = lasikuulan kokoinen.

18 Maidon eritys ja rinnan muoto
Rinnan koolla ei ole merkitystä maidon eritykseen (suurin osa maitoa tuottavista rauhasista on 3 sentin säteellä nännistä). Maitomäärät nousevat syntymästä noin 4-6 viikkoa.

19 Maidon nousu ja lapsentahtinen imetys

20 Imetys lapsentahtisesti
Vauvaa imetetään ympäri vuorokauden hänen tarpeidensa mukaan vähintään 8-12 kertaa vrk:ssa Vauvoilla on yksilölliset tavat imeä joku vauva imee 5 minuuttia ja on kylläinen toinen vauva imee puoli tuntia molempia rintoja ja on taas kohta nälkäinen imetysaikoja ei nykytiedon mukaan rajoiteta Joku vauva tulee kylläiseksi yhden rinnan imettyään, toinen imee joka kerta molemmista rinnoista

21 Imetyksen avuksi Rauhallinen, stressitön ympäristö
Vastuun jakaminen isän/ puolison kanssa Luottamus omiin taitoihin vauvan ruokkijana ja hoivaajana Tieto, että neuvolasta saa kuuntelevaa ja kohtaavaa apua sekä imetysohjausta Sairaalan imetyspoliklinikka Vertaistuki, ystävien ja sukulaisten tarjoama tuki (ajankohtainen imetystieto, imetystukiryhmät, facebook-ryhmä jne…) Äidin riittävä lepo, ravitsemus ja liikunta: Imetys lisää nesteen tarvetta, ei kannata kuitenkaan juoda enempää kuin janottaa sillä liika juominen saattaa heikentää maidon erittymistä Välineitä: Imetystyyny, rintakumi, maidonkerääjä, rintapumppu, liivinsuojus, imetysapulaite

22 Tiedoksi Vauvan ensimmäisinä viikkoina ei suositella tuttien käyttöä, jotta vauva oppii imemään oikein rintaa eikä hämmenny erilaisesta imuotteesta. tarvittava lisämaito suositellaan annettavaksi mukista hörpyttämällä, lusikalla tai isolla lääkeruiskulla. Mikäli lasta ruokitaan pullosta syli- ja ihokontakti on tärkeä huomioidaan myös tutin reiän koko, tutin muoto sekä hygienia, tahdistettu pulloruokinta. Yksilöllinen ohjaus asiasta terveydenhoitajan vastaanotolla tai synnytyssairaalassa. Väestöliiton julkaisema nettiopas Pullon pyörittäjän opas: /PULLONPYORITTAJAT pdf