Hyvinvointikertomus OSA 1: Kuopiolaisten hyvinvoinnin kehitys vuosina

Esitys aiheesta: "Hyvinvointikertomus OSA 1: Kuopiolaisten hyvinvoinnin kehitys vuosina"— Esityksen transkriptio:

1 Hyvinvointikertomus OSA 1: Kuopiolaisten hyvinvoinnin kehitys vuosina 2013-2016
Sisältö Mikä on hyvinvointikertomus? Hyvinvointikertomuksen työstäminen palvelualueiden yhteistyönä hyvinvointiryhmässä ja hyvinvointiryhmän valmistelevassa ryhmässä OSA1: Väestön hyvinvoinnin kehitys valtuustokaudella 3.1. Yleistä kuopiolaisten hyvinvoinnin kehityksestä: Väestörakenne, työllisyys, työttömyys, talous, asuminen ja ympäristö, Kelan sairastavuusindeksi, liikunta ja kulttuuri ja osallisuus, Tea-indeksi, turvallisuus sekä kokemuksellinen hyvinvointi 3.2 Lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi 3.3 Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointi 3.4 Työikäisten hyvinvointi 3.5 Ikäihmisten hyvinvointi Yhteenveto kuopiolaisten väestön hyvinvoinnin kehityksestä Edellisen valtuustokauden tavoitteiden, hyvinvointilupausten ja toimenpiteiden toteutumisen arviointi Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

2 1. Mikä on hyvinvointikertomus?
Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä ja valmistelemaan laajan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomus on tiivis asiakirja, jonka laativat eri hallinnonalojen asiantuntijat yhdessä. Kuopiossa asiakirjan laativat hyvinvointiryhmä ja valmisteleva ryhmä. Hyvinvointikertomuksen sisältö: Osa I Väestön hyvinvoinnin kehitys: Katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin indikaattorien pohjalta, painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointia ja johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset. Osa II hyvinvointisuunnitelma: Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset, hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja –suunnitelmat, hyvinvointisuunnitelma eli tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot, resurssit ja arviointimittarit kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä arviointi toteutuneesta hyvinvoinnin edistämisestä. Osa III valtuustokäsittely: suunnitelman laatijat ja suunnitelman hyväksyminen. Näissä dioissa kuvataan edellä mainittu Osa I. Indikaattoritieto kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä saadaan niistä tietokannoista, joista se on toistaiseksi mahdollista: Sotkanet ATH Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus Kouluterveyskysely Tea-viisari Kunnan omat indikaattorit ja tilastot Laadulliset kyselyt ja asiakaspalautteet – mm. kokemuksellinen hyvinvointikysely ja työpajojen tulokset . Kuopion vertailukunnat: Jyväskylä Tampere Turku Joensuu Oulu Lahti Indikaattorit kuvaavat erilaisia kuntalaisen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: 1. Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus 3. Opiskelu ja työ ja toimeentulo 4. Turvallisuus, asuminen ja ympäristö 5. Päivähoito 6. Koulu 7. Sosiaali- ja terveydenhuolto 8. Kunnan palvelut 9. Vapaa-aika 10. Muut palvelut 11. Talous, tulot, menot, väestö ja elinvoima

3 HYVINVOINTIRYHMÄN VALMISTELEVA RYHMÄ
2. Hyvinvointikertomuksen työstäminen palvelualueiden yhteistyönä hyvinvointiryhmässä ja hyvinvointiryhmän valmistelevassa ryhmässä KJ KAUPUNGINJOHTAJAN JORY HYVINVOINTIRYHMÄ Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen: suunnittelu, koordinointi, kehittäminen ja arviointi PAJ PAJ PAJ SJ HYVINVOINTIRYHMÄ AJ AJ AJ AJ AJ AJ HYVINVOINTIKOORDINAATTORI HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN JOHTAJA AJ AJ AJ AJ Suunnittelee, koordinoi ja kehittää yhdessä palvelualueiden kanssa hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa Tehtävänä on parantaa Kuopion alueen asukkaiden hyvinvointia kehittämällä ja arvioimalla hyvinvoinnin strategioita ja toimintamuotoja. Hyvinvointiryhmä tuottaa ja välittää tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mahdollisuuksista, keinoista ja työtavoista. Hyvinvointiryhmän tehtävänä on lisäksi toimia Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan Healthy Cities- verkoston, kansallisen Terve Kunta –verkoston sekä alueellisen Terve Kuopio toiminnan ( paikallisena ohjausryhmänä Hyvinvointikertomus Kootaan vuosittain Tuo arviointitietoa toiminnan pohjaksi HYVINVOINTIRYHMÄN VALMISTELEVA RYHMÄ ASIANTUNTIJOITA KAIKILTA PALVELUALUEILTA KJ= Kaupunginjohtaja PAJ= Palvelualuejohtaja SJ= Strategiajohtaja AJ= Asiakkuusjohtaja

4 Väestörakenne Kuopiossa oli noin asukasta vuoden 2016 lopussa. Vuonna 2016 Kuopion väestönkasvu (n. 900) oli edelleen hyvällä tasolla neljän edellisen vuoden tapaan. Kasvu perustuu tulomuuttoon. Kuopioon muuttaa eniten opiskelijoita. Ulkomailta muuttajia (mm. paluumuuttajat) on ollut vuosittain noin 2012 2014 2015 2016 Maahanmuutto 412 401 334 427 Maastamuutto 155 144 153 158 Siirtolaisuus (netto) 257 181 269 Kuopion demografinen huoltosuhde eli lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhde työikäiseen väestöön on jatkanut nousuaan koko maan ja vertailukuntien tavoin. Koulutustasomittain* on noussut vuosittain kuten muissakin vertailukaupungeissa. Kuopiossa teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 3,8 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen ja se on keskimääräinen suhteessa vertailukaupunkeihin. *Koulutustaso, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Lähteet: Sotkanet, Kuopion omat tilastot Päivitetty 03/2017

5 Työllisyys Työllisiä on Kuopiossa 40,9 % väestöstä vuonna Tilanne on laskusuunnassa. Työllisten vuotiaiden määrä on laskusuunnassa niin Kuopiossa kuin suurimmassa osassa vertailukaupungeista paitsi Turussa. Vuonna 2015 Kuopiossa oli nuoria työllisiä 5335. Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde* Kuopiossa on jatkanut nousuaan 144,5 v.2015 kuten muissakin vertailukaupungeissa. Tampereella ja Turussa tilanne on parempi kuin Kuopiossa. *Elatussuhde kertoo kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti Lähde: Sotkanet Päivitetty 03/2017

6 Työttömyys Kuopion työttömyys joulu.15 joulu.16 Muutos Työttömyysaste
Kuopion työttömyysaste oli joulukuun lopussa 13,8 % (14,8 v.2015). Kuopion työttömyysaste on matala verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin. Työttömien määrä kääntyi laskuun kevään aikana, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edelleen. Pitkäaikaistyöttömiä on noin 2400. Kuopion työttömyys joulu.15 joulu.16 Muutos Työttömyysaste 14,80 % 13,80 % -1 %-yks. Työttömiä yht. 7 837 7 381 -456 Miehet 4 700 4 446 -254 Naiset 3 137 2 935 -202 Nuorisotyöttömiä (alle 25-v) 1363 1258 -105 Ulkomaalaiset työttömät 521 490 -31 50 vuotta täytt. työttämät 2622 2515 -107 Pitkäaikaistyöttömät 2111 2434 323 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 01/2017

7 Ulkomaalaiset Vuoden 2017 alussa Kuopiossa asui noin 3000 ulkomaan kansalaista, 2,5 % väestöstä. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijat eivät sisälly lukuihin. Kuopion ulkomaalaiset ovat 108:sta eri maasta. Suurimmat ryhmät ovat venäläiset (n. 670), virolaiset (n. 280) ja myanmarilaiset (n. 170) ja syyrialaiset (n. 150). Thaimaalaisia, kiinalaisia, irakilaisia ja amerikkalaisia on kutakin n.100. Kuopioon muutetaan pääasiassa perhesyistä tai opiskelun ja työn takia. Muuttajat ovat lähinnä nuoria ja koulutettuja henkilöitä, joiden suomen kielen taito on heikkoa. Pakolaistaustaisia on 15 – 20 % kaikista ulkomaalaisista. Vuoden 2017 alussa turvapaikanhakijoita oli Pohjois-Savossa noin 420 (v ), joista Kuopiossa noin 90 (v ). Oletettavasti myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista osa jää asumaan Kuopioon. Ulkomaalaisten työllistyminen on vaikeaa. Tammikuussa 2017 Kuopion ulkomaalaiseen työvoimaan kuuluvista 1237 henkilöstä oli työttömänä 400 henkeä eli 32 % (01/ %). 2,5 % v. 2017 Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden %-osuus ulkomaalaisesta työvoimasta keskimäärin vuodessa Päivitetty 03/2017

8 Ulkomaalaiset Ulkomaalaisista työnhakijoista suurin osa on keskiasteen koulutuksen omaavia, 37% v.2017. Kuopion perusopetuksen oppilaat kielen ja kansalaisuuden mukaan Peruskouluikäisten maahanmuuttajaopetus on lisääntynyt viime vuosina. Kuopion peruskouluissa opiskelee 320 oppilasta eli 3,2 % perusopetuksen oppilasmäärästä oppilaita joiden kansalaisuus on muu kuin suomi ( ). Perusopetuksen oppilaita on 36 eri kansalaisuuksista. Oppilaiden koulutaustat ja -valmiudet vaihtelevat suuresti ja pärjäämisessä on isoja eroja, erityisesti mitä vanhempina (yläkouluikäiset) lapset saapuvat. Peruskoulun oppilaista 4,3%:lla on äidinkieli muu kuin suomi (425 oppilasta, 39 eri äidinkieltä). Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen valmistavassa opetuksessa opiskelee lukuvuonna oppilasta (opetuksen toteuttaja Savon ammatti- ja aikuisopisto) ja aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksessa opiskelee 12 oppilasta (opetuksen toteuttaja Kuopion Aikuislukio). Päivitetty 03/2017

9 Talous Kuopiossa pienituloisten kotitalouksien osuus on pienempi kuin vertailukunnissa. Pienituloisuusaste on 14,6 vuonna 2015 (15,4 v.2012). (Sotkanet). Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%) Kuopiossa on 33,3% kun koko maan keskiarvo on 32,3%. Vertailukaupungeista vain Joensuussa (31,9) määrä on alle maan keskiarvon. Kotitaloudenmenojen kattaminen on hankalinta vuotiailla verrattuna vanhempiin ikäryhmiin. (ATH ). Joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan takia (%) Kuopiossa on 20,8% joka on keskimäärin sama kuin koko Suomen keskiarvo. (ATH ). Pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää, osuus (%) oli 12,7% Kuopiossa (koko maassa 11,7 keskiarvo). Eniten ruoan loppumista on pelännyt vuotiaat. (ATH ). Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Gini-arvon raja-arvoja ovat 0 = täydellisen tasainen tulonjako ja 100 = yksi talous saa kaiken tulon. Kuopion Gini-arvot (26,3 v.2014) olivat pienimmät vertailukaupungeista. (Sotkanet). Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tieto on poikkileikkaustieto, jonka kyselyajankohta saattaa vaihdella vuosittain. * Pienituloisuusaste: Kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti ovat pienemmät kuin 60 % kaikkien kotitalouksien rahatulojen mediaanitulosta * Gini-kertoimessa asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaetaan ns. kulutusyksiköllä, jossa huomioidaan asuntokunnan koko ja lasten ikä. Päivitetty 03/2017

10 Asuminen Asunnottomien yksinäisten henkilöiden määrä 1000 asukasta kohden on Kuopiossa pysynyt alhaisella tasolla. Vuonna asunnottomia oli 0,9/1000 asukasta. Vertailukaupungista vain Turussa (1,8) ja Tampereella (1,0) luku oli suurempi. (Sotkanet) Terveydensuojeluviranomaisen tekemien asunnontarkastusten määrä on ollut kasvusuunnassa vuodesta 2014 lähtien (247 v.2016). Tarkastuksia tehdään, jos asuntoon epäillään liittyvän terveyshaittoja, esim. sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden tai melun osalta. (Kunnan omat tilastot). Tyytymättömiä asuntonsa kustannuksiin on Kuopiossa ja Jyväskylässä saman verran (18,9%) ja kaikissa eri ikäryhmissä enemmän kuin koko maassa (17,2%) keskimäärin. Muissa vertailukaupungeissa tyytymättömiä asuntonsa kustannuksiin on vähemmän. Kuopiolaiset ovat asuinalueen olosuhteisiin tyytyväisempiä kuin koko Suomessa (ATH ). Lisäksi kuopiolaisia (7,3 %) haittaa rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus harvemmin kuin koko Suomessa (9,2%) (ATH ). Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tieto on poikkileikkaustieto, jonka kyselyajankohta saattaa vaihdella vuosittain. Päivitetty 03/2017

11 Ympäristö Kunnossapidettävät puisto- ja katuviheralueet ovat lisääntyneet vuoteen 2015 ja laskenut vuonna 2016 alhaisimmalle tasolle koko valtuustokautena. Viherrakentamisen määrä on vaihdellut vuosittain. (Kuopion omat tilastot). Asukastyytyväisyys katujen kunnossapidosta (1-5) on pysynyt viime vuosina samana. (Kuopion omat tilastot) Kuopiossa jalankulkuväylien liukkaus haittaa eri-ikäisiä harvemmin (41,5% v.2015) kuin koko Suomessa 47,2% (ATH ). Joukkoliikennettä käyttää yhä useampi kuopiolainen. (Kuopion omat tilastot) Kuopion talousvesi on tasalaatuista ja on täyttänyt välisenä aikana ominaisuuksiltaan hyvin lakisääteiset vaatimukset ja suositusarvot. Jäteveden puhdistustulokset ovat täyttäneet vaatimukset. Vedenkäsittelyssä ei ole ko. vuosina tehty merkittäviä muutoksia. Vuonna 2013 kuntaliitoksen myötä Nilsiän vesihuolto liittyi Kuopion Veteen ja vuonna 2015 Maaninka. (Kuopion Vesi.) Melualueella asuvien määrässä ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina (29300 asukasta v.2014). Melualueella asuvien lukumäärästä kerätään tietoa 5v välein. (Kuopion omat tilastot) Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot PM10 uq/m3 ovat vaihdelleet vuosittain. (v ). (Kuopion omat tilastot) Kaavoitus, kunnossapito, rakentaminen ja joukkoliikenne 2013 2014 2015 2016 Asemakaavoitus Asemakaavojen valmistumisaika, kk 21 17 23 Puistojen ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapito Kunnossapidettävät puistot ja katuviheralueet, ha 577 587 603 570 Liikenneväylien kunnossapito Kunnossapidettävät liikenneväylät km 750 779 792 Asukastyytyväisyys katujen kunnossapidosta (1-5) 3,5 3,42 3,46 Rakentaminen Kadunrakentaminen km 2,2 5,4 2,8 Viherrakentaminen ha 1,4 5,6 0,4 2,0 Joukkoliikenne Kaupunkiliikenteen matkustajamäärä 1000 matkustajaa/v (Sis. Kuo - Siilinjärvi) 4641 4750 4909 5700 Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tieto on poikkileikkaustieto, jonka kyselyajankohta saattaa vaihdella vuosittain. Päivitetty 03/2017

12 Kelan sairastavuusindeksi, kansantauti-indeksi
Kelan sairastavuusindeksi Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi (v ,6) on Kuopiossa korkein suhteessa vertailukaupunkeihin ja indeksi on pysynyt lähes samana viime vuosien aikana ( ). Kansantautien osalta (diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti, sepelvaltimotauti) tilanne ei ole vuosien aikana muuttunut Kuopiossa. Kuopiossa on Itä-Suomen alueella keskimääräistä parempi tilanne. Suhteessa vertailukaupunkeihin korkeammat luvut kuin Kuopiossa suhteessa maan keskiarvoon ovat Joensuussa diabeteksen ja astman osalta ja Oulussa sydämen vajaatoiminnan ja verenpainetaudin osalta (v.2015). Sairastavuusindeksi: miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16–64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Päivitetty 05/2017

13 Liikunta, kulttuuri, osallistuminen
Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeensa nähden riittävästi tietoa liikuntapalveluista on Kuopiossa (74%) lähes saman verran kuin Jyväskylässä, Turussa ja Joensuussa ja koko maassa keskimäärin (74,4%). Kuopiolaisista 90% kokevat, että he ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi liikuntapalveluja (koko maa 88,5%) ja tilanne on paras suhteessa vertailukaupunkeihin. (ATH ). Toisaalta kysyttäessä Aktiivisesti liikunta- tai urheiluseuroihin osallistuvia (väh 1krt/v, v) on enemmän (29,4%) kuin koko maassa keskimäärin (28,7%). Kuopiossa kulttuuripalveluja käyttää 1-3 krt/kk 1,5 % asukkaista (koko Suomen keskiarvo on 1,6%). Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita on Kuopiossa 90,1 % kun koko maan keskiarvo on 81,7 %. Kulttuuripalveluista tiedotetaan 80 % mielestä riittävästi. Vain 7 %:n mielestä kulttuuripalveluita on riittämättömästi (vrt koko Suomi 10,4%). (ATH ) Kuopiolaisista 26 % osallistuu aktiivisesti jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, ryhmän tai yhteisön toimintaan (koko maan keskiarvo 27 %) vuotiaat osallistuvat enemmän liikunta- ja urheiluseuroihin. Iän karttuessa yhä enemmän osallistutaan kulttuuriyhdistystoimintaan. (ATH ) Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) on kasvanut vuosien mittaan tasaisesti (57% v.2015) ja on keskimääräinen suhteessa vertailukaupunkeihin. Keskitason koulutuksen omaavien elämänlaatu on hieman parempi kuin korkean koulutuksen omaavilla ja paljon parempi kuin matalan koulutuksen omaavilla (ATH). Päivitetty 03/2017

14 Kulttuuri Kuopiolaiset (93,4%) kokevat saavansa tarpeeseensa nähden riittävästi kirjastopalveluja ja tilanne on sama kuin koko maassa keskimäärin (93,9%). Eniten riittämättömäksi kirjastopalvelut kokevat matalan koulutustason omaavat miehet (6,6%), mutta tarkasteltaessa suhteessa väestöön riittämättöminä kirjastopalvelut koetaan eniten naisten korkean koulutustason omaavien parissa (4%) ikäryhmittäin tarkasteltuna erityisesti 20-54vuotiaiden parissa (4%). (ATH ). Museokohteiden kävijämäärät ovat olleet kasvussa viime vuosina. Kaupunginteatterin kävijöiden lukumäärä on ollut suuressa kasvussa Musiikkikeskuksessa kävijöitten lukumäärä on ollut laskussa. (Kuopion omat tilastot). Fyysiset kirjastokäynnit/ asukas ovat pienen notkahduksen jälkeen jälleen kasvaneet 11,6 käyntiin / asukas vuonna Verkkoasiointitapahtumat/asukas (kirjaston ulkopuolella tapahtuva asiointi) (5 vuonna 2016). Ja kirjastolainan hinta 3€ ovat pysyneet samana koko valtuustokaudella. (Kuopion omat tilastot). Päivitetty 03/2017

15 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA-indeksi)
Kuopion kaupungin terveydenedistämis-aktiivisuuden indeksi (TEA) on noussut jatkuvasti ollen vuonna 2015 tasolla 73 (71 v. 2014, 68 v. 2013). Hyvät tulos on kuntajohdolla (92) ja ikääntyneiden palveluilla (88) ja liikunnassa (80). Muissa osa-alueissa on parannettavaa. Lukion ja perusterveydenhuollon luvut ovat alle maan keskiarvon. TEA tulokset kuvaavat kunnan kykyä integroida asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osaksi organisaation perustoimintaa, niin että saadaan vaikutuksia kuntalaisten terveydessä ja hyvinvoinnissa. TEA mitataan ohessa kuvion mukaisilla toimialueilla. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. Lisätietoa: Liikunnan osa-alueessa on eniten kehitettävää seuranta- ja tarveanalyysissa erityisesti liikunta-aktiivisuuden sukupuolittaisessa ja ikäseurannassa sekä voimavaroissa, erityisesti henkilöstö-resursseissa. Perusopetuksen osa-alueessa parhaiten toimivat yhteiset käytännöt ja organisaation sitoutumisessa terveyden edistämiseen ja eniten kehitettävää on osallisuudessa ja voimavaroissa, esimerkiksi opettajamitoituksessa. Lähde: Teaviisari.fi

16 Turvallisuus Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma on liitetty vuodesta 2015 lähtien osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta. Katuturvallisuusindeksin mukaan Kuopio on turvallinen kaupunki. Mitä suurempi indeksin arvo on sitä vähemmän rikoksia esiintyy. Kuopio oli neljänneksi turvallisin vertailukaupunkien joukossa vuonna Turvallisuus indeksi oli 104. Kymmenen vuoden indeksin keskiarvoon verrattuna Kuopion katuturvallisuus on kohentunut vuonna 2016 noin 27 prosentilla. Myös suurimmassa osassa muita kaupunkeja turvallisuus kehittyi viime vuonna parempaan suuntaan. Katuturvallisuusindeksi, suhteellinen arvo 2013 2014 2015 2016 Kuopio 82,63 96,93 94,75 104,07 Joensuu 88,83 90,27 91,22 104,81 Mikkeli 84,51 91,52 102,57 98,22 Jyväskylä 79,96 84,66 82,91 79,95 Lahti 83,54 93,13 89,32 99,56 Oulu 87,58 94,13 91,30 105,40 Maan kymmenen suurinta kaupunkia turvallisuusjärjestyksessä vuoden 2016 katuturvallisuusindeksin ennakkotietojen perusteella. YLE Katuturvallisuusindeksin muutos prosentteina vuonna 2016 verrattuna kymmenen edellisvuoden keskiarvoon. YLE

17 Turvallisuus Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma on liitetty vuodesta 2015 lähtien osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta. Asuinalueensa turvattomaksi kokee vain noin 2 % asukkaista (ATH). Huolta aiheuttaa huumausaineiden käyttö erityisesti nuorten parissa. Huumausaineiden käyttörikokset ovat kasvussa. Yleisesti rikosten määrät ovat vähentyneet ja päihdekiinniotot ovat laskeneet. Päihteiden käytön runsaus näkyy poliisin tilastoissa esim. rattijuopumus (263 v.2016) ja törkeiden rattijuopumus tapausten (147 v.2016) määrissä. Kuopiossa poliisin tilastoimia perheväkivaltatilanteita on paljon, mutta määrät ovat laskusuunnassa.

18 Asiakaspalaute ja Terve Kuopio kioski
Asiakkaiden yhteydenotot potilasasiamieheen (PAM) ovat vuosittain lisääntyneet ja yhteydenotot sosiaaliasiamieheen (SAM) ovat hiukan vähentyneet vuoden 2014 jälkeen. Vastaanottopalveluihin liittyvien yhteydenottoja on ollut entistä enemmän (vuonna ja vuonna ). Yhteydenottojen syynä on usein ollut asiakkaan tyytymättömyys saamaansa hoitoon ja hoitomenetelmiin.  Sosiaaliasiamieheen otettiin eniten yhteyttä toimeentulotuesta ja lastensuojelusta. Vuosittaiset vaihtelut yhteydenottojen määrissä ovat pieniä.  Suurin osa yhteydenottoon johtaneista syistä hoituu potilas- ja sosiaaliasiamiehen kanssa keskustellessa. Asiakkaat tekevät suurimman osan kirjallisista muistutuksista ottamatta ensin yhteyttä potilas- tai sosiaaliasiamieheen Päivitetty 03/2017 Apua riittämättömästi saaneiden osuus väestöstä (% 55 vuotta täyttäneistä, saavat riittämättömästi apua arkipäivän askareissa) Kuopiossa on suurin (6,9% v.2015) ja tilanne on ainoastaan Kuopiossa huonontunut suhteessa vertailukaupunkeihin. (ATH ). Potilas- ja sosiaaliasia-miehen yhteydenotot PAM SAM yht. 2013 238 265 503 2014 270 297 567 2015 282 296 578 2016 357 279 636 Apua riittämättömästi saaneiden osuus väestöstä (%) Terve Kuopio -kioskin asiakaskäynnit ovat olleet noususuunnassa. Asiakaskäyntejä oli 8139 (v. 2016). Fysioterapian käyntejä on ollut eri vuosina % asiakaskäynneistä ja sairaanhoitoon tai terveydenhuollon käyntejä eri vuosina %. Vuonna 2015 tehdyn asiakasseurannan perusteella (N=2015) saadaan hyvin kiinni asiakkaita jotka muuten ohjautuisi terveyskeskuksen hoitaja-/lääkärivastaanotolle (56,6%) tai muihin terveyspalveluihin (15,6%). Fysioterapiaresursseja on lisätty ja luvuissa näkyy Nilsiän hyvinvointitorin toiminta v alkaen. (Kuopion omat tilastot).

19 Turvallisuus Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma on liitetty vuodesta 2015 lähtien osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta. Tieliikenneonnettomuuksia tapahtui 296 vuonna 2015 (287 v 2014). Tieliikenneonnettomuuksien positiivinen kehitys notkahti ja onnettomuuksien määrä lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Polkupyörä- ja jalankulkijaonnettomuudet ovat lisääntyneet huomattavasti verrattuna edellisen 5 vuoden keskiarvoon (ELY). Tosin ATH mukaan kuopiolaiset ovat aktiivisempia käyttämään pyöräilykypärää aina pyöräillessä (37,3 %) kuin suomalaiset keskimäärin (26,2 %). Henkilövahingot liikenteessä Kuopiossa Tulipalojen määrä on laskenut viime vuodesta (142 v. 2015, 227 v.2014). Eniten on ollut rakennuspalovaaroja (45) ja liikennevälinepaloja (41) (87 v.2014, 53 v.2012).

20 Kokemuksellinen hyvinvointi
Yksinäisyys kalvaa myös, sillä ystäviä ei ole Kuopiolaisten kokemuksia hyvinvoinnista on selvitetty kyselyllä vuosina Vuoden 2017 kyselyyn vastasi yli 500 kuopiolaista (N=501). Vastaukset eivät eroa merkittävästi eri vuosina. Lisäksi kokemustiedon yhteys indikaattoritietoon oli nähtävissä. Kuopiolaiset kokevat, että heidän hyvinvointia vahvistavat: hyvin toimivat palvelut mm. sisäliikuntatilat, maksuttomat liikuntareitit ja, terveyskeskuspalvelut, Terve Kuopio kioski, kulttuuripalvelut ja lähipalvelut hyvä, turvallinen, rauhallinen ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö ja luonnon läheisyys sekä hyvät liikenneyhteydet ja joukkoliikenne, oma osallistuminen ja vaikuttaminen, mielekäs ja riittävä työ ja toimeentulo mielekäs toiminta ja työhön liittyvät tekijät, vapaaehtoistyö-, järjestö-, asukastupa- ja kylätoiminta ja omiin voimavaroihin liittyvät tekijät: itsestä huolehtiminen, harrastukset ja positiivinen elämänasenne Vastaavasti hyvinvointia heikentävinä asioina, joita tulisi kehittää, kuopiolaiset mainitsivat: kohtuuhintaiset liikuntamahdollisuudet, lisää sisä- ja lähiliikuntapaikkoja, lääkäripalveluiden ja kotihoidon laadun kehittäminen, omaishoitajien tukeminen, päivähoidon riittävyyden takaaminen elinympäristöön siisteyden parantaminen, sisäilmaongelmat, melu, tiheä rakentaminen, haju –ja hiukkaspäästöt, katu-, hiekka- ja siitepöly, joukkoliikenteen hinnat, reitit ja riittämättömät vuorot vaativat kehittämistä sekä maanteiden kunto ja pyörä- ja kevyenliikenteenväylien lisääminen osallistumisen mahdollisuuksien vahvistaminen, pienryhmä- ja harrastetilat, asukastupien aukioloajat, järjestöjen kalliit vuokratilat työhön ja mielekkääseen tekemiseen liittyvät asiat, kuten työttömyyden vähentäminen, tukityöllistäminen, työkokeilut, etätyön mahdollistaminen, johtaminen sekä nuorten vapaa-ajan tilojen lisääminen, lähipalvelujen säilyttäminen, kulttuuripalveluiden hintataso ja aukioloajat kuntalaisen omaan toimintaa liittyvät asiat, mm. oma ja perheen yhteinen aika, yhteisöllisyys, yksinäisyys, yksin asuminen, liika työkuorma, kiire, työttömyys, työkyvyttömyys sekä terveys ja itsestä huolehtiminen kuten ajanhallinta ja omaehtoinen liikkuminen Onnellisuus: Kuopiolaisten onnellisuuden taso on pysynyt samana vuosina (keskiarvo 8). Onnellisimmiksi kokivat itsensä kaupungin läheisyydessä olevien maaseutualueiden asukkaat; eteläinen maaseutu 8,4 ja Riistaveden seutu 8,2. Näkymät koskemattomaan luontoon Oma elämänasenne. Kirjaston aukiolo, esim. viikonloppuisin, mahd. itsepalvelu Paremmat mahdollisuudet asua maaseudulla (esim. teiden ylläpito) Laaja opiskelu- tarjonta Lisätä liikuntaa ja enempi terveellistä ruokaa

21 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Kuopion kaupungin peruskouluissa opiskelee oppilaita yhteensä Kuopiossa lukuvuonna toimii 26 alakoulua, 7 yhtenäiskoulua, 5 yläkoulua ja 2 erityiskoulua. Oppilasmäärä on ollut kasvussa vuodesta 2011. Yleisopetuksen luokkakoot ovat olleet lähes samat viime vuosina. Lukuvuonna (mukana ei ole erityisluokkia) vuosiluokilla 1-2 luokkakoko on 19.1, vuosiluokilla 3-6 luokkakoko on 20.9 vuosiluokilla 7-9 luokkakoko on 20,7 Psykologi- ja kuraattoripalveluita käyttävä oppilas käy keskimäärin neljä kertaa psykologilla ja/ tai kuraattorilla. Alla taulukoissa prosentteina psykologi- ja kuraattoripalveluiden käyttäjien osuus eri lukuvuosien perusopetuksen oppilaista. Lv esi- ja perusopetuksessa on 8,9 psykologia ja 8,6 kuraattoria. Vuoden 2014 jälkeen oppilaita / psykologi on ollut hieman yli 1200 / koulupsykologi vuosittain ja kuraattorilla n oppilasta/ v. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Päivitetty 03/2017

22 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Kuopiossa toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus vuonna 2015 on 10,8 % (v ,2 %) lapsiperheistä ja vertailu- kaupungeista toiseksi matalin. Lapsiperheiden asumisen tilanne on hyvä suhteessa vertailukaupunkeihin ja parantunut viime vuosista. Ahtaasti asuvien osuus kaikista lapsiasuntokunnista oli vuonna 2015 Kuopiossa 28,6 %. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun Lapsiperheet hyödyntävät hyvin kulttuuri- ja liikunta-aktiviteetteja. Hyperhiihtoloman kävijämäärät ovat olleet kasvussa (v oli ). Supersyysloman kävijöitä oli v Vuonna kävijämäärä oli ennätyksellisen suuri Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Lähde: Sotkanet, HEP toimintakertomus, KOP toimintakertomus Päivitetty 03/2017

23 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Kuopiossa lastensuojeluilmoitusten määrä väheni vuonna noin 100:lla (2855 v.2016). Ilmoitukset koskivat n.1700:aa lasta. Noin 1000:lle lapselle tehtiin palvelutarveselvitys, jonka jälkeen asiakkuus jatkui 225 lapsella. Ilmoituksista 99,9 % ratkaistiin lain salliman 7 päivän kuluessa. Ennaltaehkäiseviä palveluja on vahvistettu kuten lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä. Vuoden ilmoituksista viranomaiset tekivät noin 80 %. Ilmoituksen syy liittyy useimmin vanhemmuuteen (70% v. 2016).

24 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Lapsiperheiden kotipalvelu on tilapäistä perheiden arjesta selviytymisen tukemista. Tuloista riippuen tuki voi olla myös maksutonta. Ennaltaehkäisevän perhetyön ja kotipalvelun kotikäyntejä tehtiin n Kotipalvelussa on ollut palveluseteli käytössä alkaen, palveluseteleitä oli käytössä 46:ssa tapauksessa. Lastensuojelun ennaltaehkäisevä perhetyön kotikäynnit alkoivat kesällä 2015 (SHL). Perheneuvolan asiakkaita on ollut vuosittain noin Lastensuojelun vastaanotto- ja arviointiyksikön toiminta on vähentänyt ostopalveluiden tarvetta, yksityisten laitosten asiakasmäärät ovat vähentyneet ja sijoitusajat lyhentyneet. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17-v.) osuus vastaavasta ikäryhmästä laski edellisestä vuodesta vuonna 2015 (2,0 % v. 2015, 2,2 % v ).

25 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Kunnallisessa päivähoidossa tilojen määrä m2/ lapsi on pysynyt samana eli 10m2/ lapsi vuosien aikana kun lasten määrä kunnallisessa päivähoidossa on kasvanut tasaisesti vuosittain. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten määrä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosina. (Kuopion omat tilastot). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 – vuotiaiden määrä on kasvanut Kuopiossa 6% v.2015 ja määrä on suurin vertailukaupunkeihin verrattaessa. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa ovat olleet kasvussa kuten myös nuorisopsykiatrian käynnit. Lukumäärät ovat suurimmat suhteessa vertailukaupunkeihin. Myös mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17v/1000 vastaavanikäistä kohden ovat olleet kasvussa (5,1 v.2015) Vertailukaupungeista Joensuussa ja Lahdessa tilanne on hieman huonompi. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Päivitetty 03/2017

26 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Koulukiusaamista esiintyy huolestuttavan paljon ja se on lisääntynyt. Vuonna ,7 % 8. ja 9.luokan oppilaista oli koulukiusattuna vähintään kerran viikossa ja tilanne on sama kuin keskimäärin vertailukaupungeissa. Noin viidennes koki fyysisen kiusaamisen muotoja (Kouluterveyskysely 2013). Koulun henkilökunnasta 86,3% ilmoitti, että oppilaat kertovat kiusaamisesta kerran kuussa tai harvemmin. (MAD ) Kouluterveyskyselyssä v yli puolet (69 %) ja v MAD kyselyssä 44,4% yläkoulun oppilaista kokee, etteivät aikuiset ole puuttuneet kiusaamiseen. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan terveyden- tilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien kuopiolaisten lasten ja nuorten osuus on pienempi kuin vertailukaupungeissa tai maassa keskimäärin. Hengästyttävää liikuntaa vapaa- ajalla korkeintaan 1h viikossa harrastaa 31,4% 8. ja 9. luokan oppilaista vuonna 2013. Vuoden 2015 MAD kyselyssä (n=1310) nuorille oli tarjottu useimmin alkoholia (37,2%), tupakkaa (34,8%), sähkötupakkaa (32,6%) sekä nuuskaa (20,6%). Kannabista tai muita huumeita oli tarjottu 7%:lle. Nuoret arvioivat päihteistä alkoholin hankkimisen olevan kaikkein helpointa. Useimmiten päihteet saatiin kavereilta. Joka kymmenes ilmoitti saavansa omilta vanhemmiltaan alkoholia erittäin helposti tai melko helposti, mutta nuorten mukaan vanhemmat puuttuivat todennäköisimmin myös päihteiden käyttöön. (MAD 2015.) Lähteet: Kouluterveyskysely 2013, Music Against Drugs kysely 7-10lk nuorille (N=1310), Fin-HIT 2016, päivitetty 03/2017

27 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
8. ja 9. luokan nuorten tupakointi (12,7%) ja humalajuominen (tosi huomalassa kerran kk) vähintään kerran kuukaudessa (11%) ovat vähentyneet ja tilanne on keskimäärin sama kuin vertailukaupungeissa. Laittomien huumeiden kokeilut ovat pysyneet lähes samana (7%). Nuuskan käyttö on lisääntynyt kuten muissakin vertailukaupungeissa (Kouluterveyskysely 2013.) Hyvä itsetunto, läheissuhteet ja harrastus-mahdollisuudet suojaavat päihteiden käytöltä ja mielenterveysongelmilta. (MAD 2015). Nuoret näkevät koulun ja vanhemmat selkeästi tärkeimmäksi päihdetiedon välittäjäksi. Luotettavimmaksi tiedonlähteeksi nuoret kokevat omat vanhempansa, joilta saatua tietoa 88.6 % piti joko erittäin luotettavana tai vähintään melko luotettavana. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Music Against Drugs kysely 7-10lk nuorille (N=1310), Päivitetty 04/2016

28 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Peruskouluikäisten ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen huolenaiheita: Peruskouluikäisten ruoka- ja ravitsemus-kasvatuksen myönteisiä asioita: Kouluissa ei ole makeisautomaatteja. Henkilöstöstä 72 % ohjaa oppilaita lautasmallin mukaiseen annosteluun. Rehtoreista 89% on ottanut ravitsemus- ja/tai ruokakasvatusaiheita on ollut esiin  koulujen oppilashuoltoryhmissä tai muissa yhteyksissä viimeisen kahden vuoden aikana. Kaikki kouluterveydenhoitajat ovat saaneet ravitsemukseen/ruokakasvatukseen liittyvää täydennyskoulutusta viimeisen kahden vuoden aikana. Suurin osa kouluterveydenhoitajista on käynyt puhumassa ravitsemuksesta tai ruokakasvatuksesta oppilaille. Kouluruokailun ja ruoka- ja ravitsemus-kasvatuksen kirjaaminen lukuvuosi-suunnitelmaan. Ruokakasvatusmenetelmiä (Sapere) ei hyödynnetä tarpeeksi tutuksi ja käyttöön. Asenteet, arvot ja trendit, esim. kouluruokailuun osallistuminen. Ruokatauon kesto on 30 minuuttia vain 79 % kouluista. Välipalojen ravitsemuslaatuun kiinnitettävä huomiota.  Kuopiolaisista 8- ja 9-luokan oppilaista on ylipainoisia 13,7%. Tilanne on toiseksi paras vertailukaupungeista (Kouluterveyskysely 2013). Fin-HIT tutkimuksen mukaan alakoululaisista tytöistä 9 % ja pojista 14 % oli ylipainoisia. Joka kymmenes lapsi naposteli päivittäin. Lapsista 3% söi päivittäin suklaata ja karkkia. Tutkimus toteutettiin vuonna (Fin-HIT-tutkimus 2016, N=914.) Lähteet: Kuopion omat ravitsemuskyselyt päivitetty 03/2017

29 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Päiväkoti- ja kouluruoan ravitsemuslaatu ja välipalat : Muiden kuin alla esitettyjen poikkeamien osalta energia- ja suojaravintoaineiden saanti suositustenmukaista. Ravinto-aine Päiväkoti 2015 Päiväkoti 2016 Suosi-tus Koulu 2015 Koulu 2016 Rauta, mg/vrk 4,2 (-21%) 4,5 (-15%) 5,3* Rauta, mg/MJ 1,27 1,57 1,6 Suola, g/vrk 2,8 < 2-2,6* Suola, g/MJ 0,7 (+40%) < 0,5 0,9 (+80%) *2/3 suositeltavasta päivittäisestä saannista Vuonna : Viidellä viikolla kuudesta lounaalla tarjotaan kolmena päivänä punaista lihaa ja/tai lihavalmisteita sisältäviä ruokia. Suositusten mukaan näiden tarjoamista tulisi vähentää ja suosia vaaleaa lihaa, kalaa ja palkoviljaa sisältäviä vaihtoehtoja. Välipalat: Päiväkodit: 4/30 (13%) tarjotuista välipaloista kuuden viikon ruokalistassa sisältää tuotetta, joka ei ole suositustenmukainen Koulut:14/30 (47%) tarjotuista välipaloista kuuden viikon ruokalistassa sisältää tuotetta, joka ei ole suositustenmukainen Lähde: Kuopion kaupungin ruoan tuottajalta saadut tilastot

30 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat)
Koulutuspaikan on saanut yhä useampi. Koulutuksen ulkopuolelle on Kuopiossa jäänyt 5,4 % vuotiasta nuorista vuonna Kuopiossa tilanne on paras vertailukaupunkien joukossa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli 3,6 % vuonna Tilanne ei ole juurikaan muuttunut viime vuosista ja Kuopio on keskimääräisellä tasolla suhteessa vertailukaupunkeihin. Kuopiossa lukiossa opiskelee 2450 nuorta ( ). Kuopion lukioiden aloituspaikat ovat pysyneet samana vuodesta 2013 lähtien (717 paikkaa). Päivitetty 01/2017

31 Nuoret ja nuoret aikuiset
Kuopion nuorisopalvelun ja Tukeva- työvalmennussäätiön etsivä nuorisotyö saamat nuorisolain mukaiset ilmoitusten määrät ovat olleet 340 – 470 kpl / vuosi. Tukeva-työvalmennussäätiö lopetti etsivän nuorisotyön toukokuussa Vuonna toiminta on yksinomaan kaupungin vastuulla. (Kuopion omat tilastot) Savon koulutuskuntayhtymä Sakkyn nuorisotyölle ilmoittamien opiskelijoiden ja oppilaitoksesta eronneiden nuorten määrät ovat olleet laskussa vuodesta (Sakkyn tilastot) 2013 2014 2015 2016 Etsivälle nuorisotyölle nuorisolain mukaisten ilmoitusten määrät 156 303 257 237 Oppilaitoksesta (sakky) eronneet Kuopiolaiset nuoret (ikä 29 tai vähemmän erohetkellä) negatiiviset ja positiiviset (siirto toiseen oppilaitokseen/työelämään/työpajalle, kuntoutukseen tms.) syyt yhteensä 290 329 322 311 Oppilaitoksesta eronneet, joissa syy negatiivinen (katsottu eronneeksi, terveydellinen syy, muut syyt) 188 228 227 222 Sakkyn nuorisotyölle ilmoittamat nuoret 113 140 112 108 Nuorisotyöttömien määrän kasvu pysähtyi vuonna Alle 25-vuotiaita työttömiä oli joulukuun 2016 lopussa Vuonna 2016 alle 25- vuotiaiden työttömyys kääntyi laskuun. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Päivitetty 03/2017

32 Nuoret ja nuoret aikuiset
Koulupsykologien ja –kuraattorien työpanosta (peruskoulu- ja toinen aste) on lisätty uuden oppilashuoltolain myötä. Laki tuli voimaan Toisen asteen oppilaitoksissa työskentelevällä psykologilla on ollut n opiskelijaa ja kuraattorilla n opiskelijaa. Toisen asteen opiskelijoista lv noin 9% on ollut psykologin asiakkaana ja noin 11,5% kuraattorin asiakkaana. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat,% vastaavanikäisestä väestöstä on Kuopiossa pysynyt samana viime vuosina (0.9%). (ETK, Kela) Nuorten vastaanotto Sihdin palveluissa oli varattuja ensiaikoja 290 vuonna Tilanne on vaihdellut vuosittain. Vuosien 2014 ja 2016 alhaisemmat luvut johtuvat henkilöstövajauksesta. Suurimmat syyt käynteihin olivat mielialaoireet, ihmissuhteisiin tai elämäntilanteisiin liittyvät asiat, käytösongelmat tai koulunkäyntiongelmat. (Kuopion omat tilastot). Henkilötyövuodet 2013 2014 2015 2016 Koulupsykologit 7,5 9,5 12,9 Koulukuraattorit 6,1 12,1 13,6 Nuorisopalveluiden suunnitelmallisesti tuettujen nuorten määrä on ollut laskussa. Nuorten Vamoksen asiakkaina on ollut vuosittain (v ja 2016) noin 100 nuorta. Lähes puolet nuorista on ollut työelämän ulkopuolella ja kolmasosa työttömiä nuoria. Kolmasosa on toimeentulotuen varassa eläviä. Eniten asiakkaita ohjautui mielenterveyspalveluista, aikuissosiaalityöstä tai asiakas itse hakeutui palveluihin. 2014 2015 2016 Nuorisopalveluissa suunnitelmallisesti tuettujen nuorten määrä 512 458 193 Lähde: Kasvun ja oppimisen pa. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Päivitetty 03/2017

33 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat)
2013: Lukiot 1182, Ammat.oppilaitokset 912 opiskelijaa Kouluterveyskyselyn (v.2013) mukaan nuorten päihteiden käyttö on huolestuttavaa, vaikka humalajuominen onkin vähentynyt lukion oppilailla (17,2% v.2013). Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla on vahva humalatila kerran kuukaudessa (v – 53% riippuen alasta) ja huumeiden kokeilu v.2015 (14-24% riippuen alasta) on kaksi kertaa yleisempää kuin lukion opiskelijoilla. Tosi humalassa olevien määrä on laskenut (36% ammatillisen opisk v % lukion opisk v.2013). Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista tupakoivien osuus (v %, v % eri aloilla) on suurin vertailukaupunkien joukossa. Kouluterveyskyselyn (v.2015) mukaan tupakointi on hieman vähentynyt ammatillisten opiskelijoiden parissa. (Kouluterveyskysely). Päihteiden vuoksi vuodeosastoilla hoidossa olleiden vuotiaiden määrä on vähentynyt (1,6/1000 v.2015). Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat ovat vähentyneet 1,4/1000 vastaavanikäistä v (THL). Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden määrä on kasvanut 9,9/1000 v.2015) (Sotkanet). Kuopiossa on tehty kauppoja, kioskeja, Alkoja ja huoltoasemia koskevat alkoholin ostokokeet v.2013 ja v myös tupakan ja rahapelaamisen ostokokeet. Tulosten mukaan v kuopiolaisiin liikkeisiin tehtiin yhteensä 227 (v.2013 yhteensä 122) ostoyritystä, joista alkoholin osalta onnistui 33% (v %), tupakan 36% ja rahapelien pelaamisesta 84% onnistui. Lähteet: Kouluterveyskysely 2013,2015, Sotkanet,

34 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat)
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaiden määrä on kasvanut viime vuosina Kuopiossa. Tilanne on huonoin vertailukaupunkeihin verrattuna. (Kela). Kuntoutusrahaa saavien vuotiaiden määrä/ 1000 vastaavanikäistä on kasvanut vuosittain (34,2 v.2015) ja tilanne on kolmanneksi huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. (Kela). Kuntoutusrahaa saavat 16-19vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat ovat vähentyneet 1,4/1000 vastaavanikäistä v (THL). Päivitetty 03/2017

35 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat)
Terveydentilansa kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi yhä useampi ammatillisen oppilaitoksen nuorista (21,2% v. 2013, 15-27% v.2015) ja tilanne oli v.2013 toiseksi huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. Lukiolaisista 28% ja ammatillisen puolen opiskelijoista 44,8% harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa (v % riippuen alasta). Tilanne on ollut samanlainen viime vuosina ja suhteessa vertailukaupunkeihin. (Kouluterveyskysely 2013, 2015). Nuorten yksinäisyys on vähentynyt. ”Ei yhtään läheistä ystävää” -vastauksia oli lukiolaisilla 5,5 % ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla 6,9 %:lla vuonna 2013 ja 1-12%:lla riippuen alasta vuonna Yhä harvempi kokee vanhemmuuden puutetta, vaikkakin tilanne on Kuopiossa vertailukaupungeista huonoin. Ammatillisen opiskelijoiden parissa ei ole ollut muutosta viime vuosina vanhemmuuden puutteen kokemisessa (26,4% v.2013) Lukiolaisista 11,7% ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 19,5% on ylipainoisia. Tilanne on pysynyt lähes samana viime vuosina ja suhteessa vertailukaupunkeihin. Kuopiolaisten nuorten tilanne ei eroa muista. Lukiolaisista 21,8% ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 33,8% ei syö koululounasta päivittäin (v %). Peruskoululaisten ja lukiolaisten osalta tilanne on parantunut vuosien mittaan ja tilanne on hyvä suhteessa vertailukaupunkeihin, mutta ammatillisen oppilaitoksen osalta tilanne on huonontunut ja huonoin vertailukaupungeista. (Kouluterveyskysely 2013, 2015). Myönteisiä muutoksia (2013 kysely): - vanhempien tupakoinnin vähentyminen - vanhemmat olivat yleisemmin tietoisia nuortensa viikonlopun viettopaikasta - läheisen alkoholin aiheuttamat ongelmat vähentyivät - ruutuaika vähentyi - kokemus opiskeluhuollon tuesta parani. Uusi kouluterveyskysely toteutettu keväällä 2017, tulokset saadaan syksyllä 2017 Lähteet: Kouluterveyskysely 2013,2015, Sotkanet,

36 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat)
Seksuaalinen häirintä on huolestuttavan yleistä. Kouluterveyskyselyn mukaan v seksuaalista häirintää on kokenut peruskoululaisista 55 % ja lukiolaisista 51 %. Seksuaalista väkivaltaa peruskoululaisista on kokenut 14 %, lukiolaisista 14 % ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 19 % (v % riippuen alasta). Kuopion luvut ovat samaa tasoa kuin koko maassa. Seksuaalista häirintää puhelimitse tai netissä koki 11-47% ammatillisen oppilaitosten nuorista riippuen alasta (v.2015) ja seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti koki 11-22% nuorista, useimmiten tytöt (v.2015) Tilanne on lähes sama kuin pari vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla/ vuotiasta kohden on kasvussa (v ,7). Ammatillisen oppilaitosten nuorilla on vaikeuksia opiskeluissa 25-36%:lla (v.2015) ja tilanne ei ole muuttunut suuresti viime vuosina. Lisäksi yhä useampi jättää päivittäisen lounaan syömättä (v % riippuen alasta). Lukiolaisista koulukiusattuna on vähintään kerran viikossa ollut 1 % lukion opiskelijoista (v.2013, 1. ja 2. vuosi). Myönteinen muutos on se, että lukiolaiset kokevat yhä vähemmän vanhemmuuden puutetta (17.6% v.2013). Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista koulukiusattuna vähintään kerran viikossa oli 1-11% (v.2015) riippuen koulutusalasta. Kiusaamiseen ei puututa oppilaitoksen aikuisten toimesta riittävästi. Ammatillisen oppilaitosten nuorista fyysistä uhkaa on kokenut 22,9% vuonna 2013 ja % riippuen alasta vuonna Fyysisen uhan kokemukset ovat kasvaneet voimakkaasti niin Kuopiossa kuin vertailukaupungeissa (Kouluterveyskysely 2013 ja 2015). Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Lähteet: Kouluterveyskysely 2013 (uusin tieto), 2015 ammatillisen osalta

37 Työikäiset (25- 64 –vuotiaat)
Vaikeasti työllistyvien määrä on kasvussa, mutta tilanne on parempi kuin muissa vertailukaupungeissa. Joulukuussa 2016 pitkäaikaistyöttömiä oli noin Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut noin 300 henkilöllä edellisestä vuodesta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden (25-64-vuotiaiden) osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut ja on Kuopiossa 3,1 % vuonna Päivitetty 03/2017

38 Työikäiset (25- 64 –vuotiaat)
Työikäisten hyvinvoinnin ongelmat liittyvät mielenterveyteen, päihteiden käyttöön sekä tuki- ja liikuntaelimiin. Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) on Kuopiossa sama kuin Suomessa keskimäärin (29% v ) ja mitä matalampi koulutustaso, sitä suurempi on alkoholia käyttävien osuus (36,7% matala koulutus v.2015). Kuopiossa oli 3,1% käyttänyt kannabista 12 viime kk aikana kun koko Suomen luku oli 3,6%. Päivittäin (20v+) tupakoivien osuus väestöstä on laskusuunnassa, 14,2% vuonna Mitä matalampi koulutustaso, sitä suurempi osuus väestöstä tupakoi päivittäin (22,1% v.2015). (ATH ). Vuonna 2016 Päihdepalvelusäätiön avokäyntejä oli (v vähemmän), josta korvaushoitoa Palvelujen tarve on ollut kasvava. Nuorten osalta kannabiksen käyttö on lisääntynyt. Aikuisten pääpäihde on alkoholi. Terveysneuvontapiste Portissa oli kävijöitä vuonna 2016 yhteensä 4310, joista miehiä oli 76%. Käyntien määrät ovat edelleen lisääntyneet viime vuosista. Päihdehuollon vuodeosastoilla hoidossa olleiden vuotiaiden määrä laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, mutta on kuitenkin kolmanneksi suurin vertailukaupungeista. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus (v ,8 %) on Kuopiossa suurin vertailukaupungeista, vaikkakin tilanne on parantunut viime vuosina. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Mielenterveysperustaisesti sairauspäivärahaa saavien (25-64v) määrä on kasvanut viime vuosina (23,4/ 1000 vastaavanikäistä v.2015) ja tilanne on huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. Päivitetty 03/2017

39 Työikäiset (25- 64 –vuotiaat)
Kuopiossa itsensä yksinäiseksi kokevien osuus on samalla tasolla kuin keskimäärin vertailukaupungeissa. Yksinäisten osuus Kuopiossa on suurin 20-54v miesten joukossa 12,7% (Suomi 9%). Yksinäisiä on koko väestöstä Kuopiossa 10,3% ja koko maassa keskimäärin 9,1% (ATH ). Kuopiossa työikäiset kokevat rahapelaamisen ongelmaksi useammin, 20 – 54 –vuotiaat, 7,9% (Suomi keskiarvo 5,6%) ja 55 – 74 –vuotiaat, 8,3% (Suomi keskiarvo 7,2%) kuin vastaavanikäiset koko Suomessa. Kuopion keskiarvo on 7,7 ja koko maassa 6,1% (ATH ). Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna.

40 Työikäiset (25- 64 –vuotiaat)
Tuki- ja liikuntaelin sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä vähenee, mutta kuitenkin vertailukaupungeista korkein (1,7% % 16–64 –vuotiaista v.2015). Työkykynsä heikentyneeksi kokee useampi kuopiolainen kuin vertailukaupungissa asuva. Vapaa-ajan liikuntaa harrastetaan hieman enemmän kuin koko Suomessa. Mitä matalampi koulutustaso, sitä suurempi on vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (matala koulutus 24,5% v.2015). (ATH ) 100 metrin matkan juoksemisessa suuria vaikeuksia olevien osuus (%) (20-74v) on laskusuunnassa Kuopiossa, ollen 10,5% vuonna Tilanne on sitä huonompi mitä matalampi koulutustaso henkilöllä on. Kuopiossa matalan koulutustaso omaavilla jopa 17,5%:lla on vaikeuksia 100 metrin matkan juoksemisessa ja tilanne on vertailukaupungeista huonoin. 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kohdanneita (55 vuotta täyttäneistä) on Kuopiossa 11,5% (v.2015 ja 2013) ja vertailukaupungeista vain Joensuussa tilanne on huonompi. (ATH). Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI 30kg/m2), vuotiailla, on vähentynyt edellisestä vuodesta (15,4% v.2015). Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Liikuntasuositus toteutuu (kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat, UKK liikuntapiirakka) koko maata (16,4%) keskimääräistä useammalla aikuisella (20-54v) Kuopiossa 18,6%. Vertailukaupungeissa vain Lahdessa liikuntasuositus toteutuu huonommin (16,2%). (ATH ). Päivitetty 03/2017

41 Työikäiset (25- 64 –vuotiaat) Ravitsemus
Niukasti sekä tuoreita että kypsennettyjä kasviksia ravinnossaan käyttävien osuus (21,5%) on pienempi kuin keskimäärin Suomessa (23,6%) ja toiseksi vähiten suhteessa vertailukaupunkeihin Jyväskylän jälkeen (19.8%). Naiset ja korkean koulutustason omaavat käyttävät vihanneksia lähes puolet enemmän kuin miehet ja matalan koulutustason omaavat henkilöt. (ATH ). Kuopiossa on maan keskiarvoa hieman paremmat mahdollisuudet työpaikka- tai oppilaitosruokailuun tarkastellessa tilannetta myös sukupuolen ja koulutustason mukaan. (ATH ). Ei kertaakaan viikon aikana hedelmiä tai marjoja syöneiden osuus on 8% (miehillä 12,5%) kun se on koko Suomessa 7% (miesten osuus 10%). Mitä iäkkäämpi tai korkeammin koulutettu henkilö on, sitä enemmän käytetään marjoja ja hedelmiä. (ATH ). Ei kertaakaan viikon aikana kalaa syöneiden osuus on 18,4%. Koko maassa (16,9% ei kalaa/vk) ja vertailukaupungeista vain Lahdessa syödään aktiivisemmin kalaa (Lahti 17,2% ei kalaa/vk). Ei kertaakaan viikon aikana tummaa leipää syöneiden osuus on 7% (koko Suomi 6,9%). Päivittäin rasvaisia juustoja syövien osuus 17,4% on alle koko maan keskiarvon (18.3%). Miehet syövät enemmän rasvaisia juustoja kuin naiset. (ATH ). Voita tai voi-kasviöljyseosta päivittäin käyttävien osuus on 31,3% kun koko maassa se on 35,6%. Nuoremmat ja korkeasti koulutettujen käyttävät voi tai voi-kasviöljyseosta harvemmin. Sukupuolten välillä erot eivät ole suuria. Päivittäin sokeroituja mehuja tai virvoitusjuomia juovien osuus on meillä suhteessa vertailukaupunkeihin korkein 6,6% (koko maa 5,6%). Miehet (8,1%) juovat mehuja tai virvoitusjuomia päivittäin enemmän kuin naiset (5,3%) ja ikääntyneet miehet (75+ 11,3%) merkittävästi enemmän kuin muut. (ATH ). Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Pullaa, viinereitä, keksejä, kakkuja yms. leivonnaisia päivittäin syövien osuus on Kuopiossa saman verran kuin maassa keskimäärin (7,9%). Eniten herkut maistuvat Kuopiossa 75+ miehille (25,7%, koko maassa 19.9%). Suklaata tai muita makeisia päivittäin syövien osuus on hieman vähäisempi (5,5,%) kuin koko maassa 5,9%. Suklaa maistuu eniten kuopiolaisille 20-54v naisille (8,2%) ja 75+ miehille (11,1%) (ATH ). Päivitetty 03/2017

42 Ikäihmiset Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus (93,5 %. v. 2016) on noussut vuosittain ja tilanne on erittäin hyvä ja paras vertailukaupungeista. Yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus (49 % v. 2015) on pysynyt ennallaan viime vuosina. (Sotkanet) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus on 1,4 %, v Osuus on pienentynyt edellisistä vuosista. Tilanne on paras vertailukaupungeista. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (65+) on kasvanut (7,8% v.2015, 5,5 v.2014) ja se on keskimääräinen suhteessa vertailukaupunkeihin. Vähintään 2vk jatkunutta masennusoireilua on 12 viime kk aikana ollut 22,5%:lla yli 75 -vuotiailla, vastaava luku on 26,5% koko Suomessa (ATH ). Alkoholia liikaa käyttäviä yli 75-vuotiaita (AUDIT-C) on 3,7%, koko Suomessa 5,1%. Päivittäin tupakoivien 65+ osuus on laskenut (6,7% v.2015, 7,9% v.2014) (ATH ) Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus yli 65 vuotta täyttäneillä on ollut kasvussa (8,1% v.2015, 7,2% v.2014). Vertailukaupungeista vain Joensuussa ja Tampereella on parempi tilanne. Yli 75-v psyykkinen kuormittuneisuus on Kuopiossa 8,2%, koko Suomessa 10%. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75+ / 1000 vastaavanikäistä kohden (153,7 v.2015) ovat lisääntyneet Kuopiossa. (ATH ). Päivitetty 03/2017

43 Ikäihmiset Kotihoidon asiakaskysely toteutettiin maaliskuussa Kyselyn otos oli 203 kotihoidon asiakasta. Vastaajista 89 % mielestä kotihoidon palvelut vastasivat tarpeita. Vanhusten asumispalveluiden asiakaskysely toteutettiin  syys - lokakuussa 2015 oman palvelutuotannon asiakkaille.  Kyselyn otos oli 385 ja vastausprosentti 76%.   Vastaajista 91 %  mielestä  asumispalvelut vastasivat tarpeita. Lähde Kuopion kaupungin tilinpäätös 2015 ja Aiemmista vuosista ei ole vertailukelpoista tietoa. Tiedot Hilkka-järjestelmästä. Kuopion vanhusten hoivapalvelun asiakasmäärä on kasvanut vuosittain olleen 3454 vuonna Samaan aikaan kotihoidon työtunnit vanhusten luona ovat lisääntyneet ja palvelukeskusten hoitopäivät vähentyneet. (Kuopion omat tilastot). Avohoidon lääkärikäyntien määrä 65 vuotta täyttäneillä/ 1000 vastaavanikäistä kohden on Kuopiossa (2205) eniten vertailukaupungeista, vaikkakin määrä on laskenut vuodesta (THL). Päivitetty 03/2017

44 Ikäihmiset Barthel-indeksi (BI) mittaa aikuispotilaiden itsenäistä toimintakykyä päivittäisissä perustoiminnoissa ja mittauksen ajatellaan olevan riittävän herkkä kuvaamaan toimintakyvyn muutosta kuntoutusjakson aikana. Sairaalapalveluissa BI mittaus otettiin käyttöön Mittaukset pyritään toteuttamaan sairaalajakson alussa ja päättyessä.  Aikuispotilaiden toimintakyvyn muutos on koko ajan parantunut seurattujen vuosien aikana. Vuonna 2014 BI parantui keskimäärin 12,0 pistettä, vuonna 2015 BI keskimäärin 13,2 pistettä.  Vuoden 2016 aikana parittaisten mittausten peittävyys osastojaksoista oli 65%, keskimääräinen nousu näillä jaksoilla oli 14,6 pistettä. (Kuopion kaupungin omat tilastot 03/2017) Iäkkäiden (75+) osuus, jotka ovat ilmoittaneet kaatuneensa kävellessä 12 viime kuukauden aikana on Kuopiossa 30,3% ja tilanne on paras suhteessa vertailukaupunkeihin. Koko maan keskiarvo on 32,7% (ATH ). Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) 75+ on 40,9% (v.2013) ja se on keskimääräinen suhteessa vertailukaupunkeihin. (ATH, THL). 2014 2015 2016 Barhel-indeksi (BI) itsenäinen toimintakyky päivittäisissä toiminnoissa parantui 12 13,2 14,6 Päivitetty 03/2017

45 Ikäihmiset Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet, on Kuopiossa (59,9%) huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (68,4%) on laskussa, mutta eniten suhteessa vertailukaupunkeihin. Päivitetty 03/2017

46 Lihavien (BMI 30kmg/m2) osuus 65+ täyttäneistä, Kuopio 2013-2015
Ikäihmiset Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneitä hoidettavia vuoden aikana on 5,1/ 1000 vastaavanikäisestä väestöstä (v.2015). Tämä on lisääntynyt hieman ja määrä on toiseksi eniten vertailukaupungeista. (THL). Kuopion omien tilastojen mukaan omaishoidontuen asiakkaiden, yli 65v määrä oli 631 v.2016 ja se on hieman laskenut viime vuodesta (665 v.2015) ja asiakkaat alle 65v määrä oli 86, mikä oli noussut edellisestä vuodesta (68 v.2015) (Kuopion omat tilastot). Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat% vastaavan ikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat ovat lisääntyneet (9,9 v.2015). Vertailukaupungeista vain Lahdessa on vähemmän kotihoidon piirissä olevia asiakkaita. (THL). Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (65+) on laskenut 20,2%:iin v Tilanne on toiseksi paras suhteessa vertailukaupunkeihin. Mutta lihavien osuus (BMI 30kg/m2, 65+) on noussut 23,7% v.2015 ja on huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. (ATH, THL). Lihavien (BMI 30kmg/m2) osuus 65+ täyttäneistä, Kuopio Päivitetty 03/2017

47 Mistä Kuopion hyvinvointikertomukset löytyvät?
Sähköinen hyvinvointikertomus -> valmiit hyväksytyt asiakirjat (kartasta) Kuopion kaupungin talousarviot 2013/ 2014/ 2015/ 2016/ 2017 Toiminta ja taloussuunnitelmat / / 2015 – 2018/ 2016 – 2019/ 2017 – 2020 -> kohdasta Hyvinvointi 3. Kuopion sähköinen hyvinvointikertomus dioina

48 Yhteenveto kuopiolaisten hyvinvoinnin tilasta 2013-2016
Yleistä Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset

49 Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnista 2013-2016
Hyvää, yleistä, kaikkia ikäryhmiä koskevat: Väestönkasvu on hyvällä tasolla. Maahanmuutto ja maastamuutto pysynyt tasaisena. Työttömyys on laskenut viime vuodesta. Koulutustaso on noussut vuosittain Kuopiolaisten elämänlaatu on kasvanut tasaisesti. Terveydenedistämisaktiivisuus on noussut vuosittain. Kuopio on turvallinen kaupunki. Tuloerot (gini-arvo) ovat pienet. Pienituloisten kotitalouksien osuus on pienempi kuin vertailukunnissa Asunnottomuutta on hyvin vähän. Asuinalueeseen ja rakennusten kuntoon ollaan tyytyväisempiä kuin keskimäärin koko Suomessa. Ilman ja veden laatu ovat hyvät. Katujen kunnossapitoon ollaan tyytyväisiä ja joukkoliikennettä suositaan yhä enemmän Kansantautien tilanne on keskimääräistä parempi verrattuna muuhun Itä-Suomeen. Asukkaat saavat liikuntapalveluista ja kulttuuripalveluista riittävästi tietoa ja palveluja ja osallistuvat aktiivisesti Terve Kuopio kioskin toiminta on löytänyt paikkansa Asukastuvat ovat löytäneet asiakaskuntansa Huolenaiheita, yleistä, kaikkia ikäryhmiä koskevat: Huoltosuhde (lasten ja vanhuseläkeläisten määrä suhteessa työikäisiin) jatkanut nousuaan koko maan ja vertailukuntien tavoin Ulkomaalaisten työllistyminen on vaikeaa (ulkomaalaisia 2,4% väestöstä, 32% eli 400 henkeä työttömänä ) Kotitalouksista kolmasosa kokee hankaluuksia kotitalouden menojen kattamisessa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt vuosittain. Alueen väestö on sairasta suhteessa koko maan väestön keskiarvoon ja arvo on korkein vertailukaupunkeihin. (Kelan sairastavuusindeksi.) Huumausainerikokset ovat kasvussa Perheväkivaltatilanteita paljon Liikenneonnettomuudet (moponuoret, juuri ajokortin saanet, polkupyörä ja jalankulkijaonnettomuudet)

50 Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnista 2013-2016
Hyvää, yleistä, kaikkia ikäryhmiä koskevat: …JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA… Kuopiossa kansantautien osalta tilanne on keskimääräistä parempi verrattuna muuhun Itä-Suomeen, mutta muutosta kansantaudeissa ei ole tapahtunut suuntaan tai toiseen viime vuosien aikana. Asukkaat saavat liikuntapalveluista riittävästi tietoa ja palveluja ja osallistuvat aktiivisesti Asukkaat saavat tietoa ja tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluja Terve Kuopio kioskin toiminta on löytänyt paikkansa Asukastuvat ovat löytäneet asiakaskuntansa

51 Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnista 2013-2016
Hyvää, lapset, varhaisnuoret (peruskoulu) ja lapsiperheet: Lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä palveluja lisätty (kotipalvelu ja perhetyö) Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoriresursseja on lisätty Kouluissa ja kouluterveydenhoitajilla on ravitsemus ja ruokakasvatusosaamista Varhaisnuoret kokevat terveydentilansa hyväksi (keskimäärin paremmaksi kuin vertailukaupungeissa). Tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet varhaisnuorten parissa Huolenaiheita, lapset, varhaisnuoret (peruskoulu) ja lapsiperheet: Koulukiusaamista on huolestuttavan paljon, tilanne keskimäärin sama kuin muissa vertailukaupungeissa. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi hoitoa saaneiden määrä on ollut kasvussa vuosittain. Ylipainoa on pojilla 9% ja tytöillä 14%, lapsista alipainoisia 12% Nuuskan käyttö on lisääntynyt Tosi humalassa 11% vähintään kerran kuukaudessa (8.ja 9.lk oppilaista) määrä on vähentynyt, mutta määrä on edelleen huolestuttava. Suhteessa suosituksiin päiväkotilasten ja koululaisten ruoan liiallinen suolan määrä ja liian vähäinen raudan määrä. Arvoihin ja asenteisiin vaikuttamista tarvitaan. Ruokakasvatus tulisi olla osa arkirutiineja. Ruoan sopiva määrä (riittävästi mutta ei hävikkiä). Välipalojen laatu.

52 Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnista 2013-2016
Hyvää, nuoret ja nuoret aikuiset (toinen aste) Koulutuspaikan on saanut yhä useampi Nuorisotyöttömyyden kasvu pysähtyi v.2016 Humalajuominen on vähentynyt lukion ja ammatillisen oppilaitoksen nuorten parissa. Sama suuntaus on ollut vertailukaupungeissa. Huolenaiheita, nuoret ja nuoret aikuiset (toinen aste): Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on pysynyt samana viime vuosina Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden määrä on kasvanut Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat huolestuttavan yleisiä Nuoret kokevat fyysistä uhkaa (ammatill 23%) huolestuttavan paljon Päihteiden käyttö (alkoholi, tupakka, huumeet) huolestuttavaa - erityisesti ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla Nuoret harrastavat liian vähän liikuntaa (lukiolaisista 28%, ammatillisen opiskelijat 44,8% korkeintaan 1h/vk) Nuoret ovat ylipainoisia (lukio 11,7%) erityisesti ammatillisen (19,8%) oppilaitoksen puolella Lukiolaisista 21,8% ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 33,8% ei syö koululounasta päivittäin (v %). Vaikeuksia opiskelussa ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla (25-36% riippuen alasta).

53 Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnista 2013-2016
Hyvää, työikäiset Tupakoivien osuus työikäisistä on laskussa Vapaa-ajan liikuntaa harrastetaan enemmän kuin koko Suomessa Liikuntasuositus toteutuu (UKK liikuntapiirakka) useammalla (18,6%) kuin koko Suomessa (16,4%). Kasvisten käyttö on runsaampaa kuin keskimäärin Suomessa Huolenaiheita, työikäiset: Työikäisillä on mielenterveyden haasteita runsaasti Päihteiden käyttö on huolestuttavaa Tuki- ja liikuntaelinsairaudet haittaavat useampaa kuin vertailukaupungeissa Rahapelaaminen on ongelma useammalla kuin koko maassa keskimäärin Matalan koulutustason omaavat harrastavat riittämättömästi liikuntaa ja heillä (17,5%) on vaikeuksia 100metrin juoksemisessa Vaikeasti työllistyvien määrä on kasvussa Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa Toimeentulotukea saavien määrä on kasvussa Yksinäisiä ovat erityisesti 20-54v miehet Hedelmien, marjojen, kalan käyttö vähäisempää kuin koko maassa Sokeroitujen mehujen/virvoitusjuomien juovien ja leivonnaisia päivittäin käyttävien osuus on suhteellisesti korkea, erityisesti miesten parissa

54 Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnista 2013-2016
Hyvää, ikäihmiset: Kotona asuvien yli 75 –vuotiaiden osuus on erittäin hyvä (93,4%) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden osuus (1,4%) on pienentynyt Päivittäin tupakoivien, 65+, osuus (6,7%) on laskenut Ikäihmisten kotihoidon palvelut vastaavat tarpeita (89% v.2015). Aikuispotilaiden toimintakyvyn muutos kuntoutusjaksolla on koko ajan parantunut seurattujen vuosien aikana. Vapaa-ajan liikuntaa harrastetaan enemmän kuin aikaisemmin Huolenaiheita, ikäihmiset: Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on kasvanut Psyykkisesti oireilevia on enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin Terveytensä kokee keskitasoiseksi tai huonommaksi useampi kuin vertailukaupungeissa Lihavien ikäihmisten osuus (23,7%) on nousussa ja huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin

55 Hyvinvointitavoitteiden arviointi (2013-2016)
Hyvinvointitavoitteet on asetettu hyvinvointikertomuksen pohjalta ja niitä on tarkennettu vuosittain. Vähitellen on huomattu myös se, että hyvinvointitavoitteet tulee olla melko yksityiskohtaisia, jotta niitä voidaan helpommin arvioida ja viedä eteenpäin toimenpiteinä (ks. vuoden 2016 hyvinvointitavoitteet dioissa). Lisäksi tarvitaan kuhunkin tavoitteeseen kohdistettuja toimenpiteitä kaikilta palvelualueita. Lasten, nuorten ja lapsiperheitä ja työikäisiä koskeviin tavoitteisiin ei ole vielä päästy. Erityisesti varhaisnuoria ja nuoria koskevia tavoitteita on vielä haasteellista arvioida koska kouluterveyskyselyn uudet tulokset saadaan vasta syksyllä Voidaan kuitenkin sanoa, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä olla oikealla tiellä koska koulutuspaikan saa yhä useampi ja nuorisotyöttömyyden kasvu on pysähtynyt. Ikäihmisten hyvinvointi on lisääntynyt tavoitteiden mukaisesti suurelta osin. Lisäksi yhteisiin, kaikkia ikäryhmiä koskeviin tavoitteisiin on tehty vahvasti toimenpiteitä, mutta näiden kaikkien toimenpiteiden tulokset eivät vielä indikaattoreissa näy.

56 Hyvinvointikertomuksen tavoitteet toiminta- ja taloussuunnitelmissa eri vuosina
2013 (tummennettuna painotettu tavoite ko vuonna) 2014 (tummennettuna painotettu tavoite ko vuonna) 2015 2016 - Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen - Alueellinen, moniammatillinen yhteistyö (poikkihallinnollinen, järjestöt ym.) - Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 2013 - Kuntalaisten osallistuminen/ aktiivisuus ja osallisuus - Viihtyisä, terveellinen ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö - Turvallinen lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus (ympäristö, väkivallattomuus) - Nuorten ja ikäihmisten mielenterveys ja päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen 2013 - Verkostoyhteistyö, vertaisryhmien hyödyntäminen 2013 - Yhteistyö lasten ja nuorten ja vanhusten koteihin - tavoitteena aktiivinen, pärjäävä kuntalainen - Vaikuttavat toimintamallit - Viestinnän hyödyntäminen ja tehostaminen - Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen - alueellinen, moniammatillinen yhteistyö (palvelualueiden ja hallintokuntien poikki + kolmas sektori ym.) - Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 2014 2014 - Verkostoyhteistyö, vertaisryhmien hyödyntäminen 2014 - Yhteistyö lasten ja nuorten ja vanhusten koteihin - tavoitteena aktiivinen, pärjäävä kuntalainen - Vaikuttavat toimintamallit - Kuntalaisten yhteisöllisyys, aktiivisuus ja osallisuus - Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen – alueellinen, moniammatillinen yhteistyö (palvelualueiden poikki + kolmas sektori) - Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy (erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuoret) - Verkostoyhteistyö, vertaisryhmien hyödyntäminen - Kaikille ikäryhmille viihtyisä, terveellinen, turvallinen ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö (esim. väkivallattomuus) - Lasten, nuorten ja vanhusten koteihin vietävä tuki – tavoitteena aktiivinen, pärjäävä kuntalainen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia lisätään niin, että lapsiperheiden varhainen tuki lisääntyy, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vähenee ja avohuollon tuki lisääntyy. Tavoitteena on lastensuojelumenojen pieneneminen. Tavoitteeseen pyritään: koulukiusaamiseen, oppilaiden kokemaan fyysiseen uhkaan, seksuaaliseen häirintään ja seksuaaliseen väkivaltaan puututaan aktiivisesti. Alkoholin ja huumeiden käyttö vähenee erityisesti ammatillisen oppilaitosten nuorten parissa. Nuorten koettu terveydentila (ammatillisten oppilaitosten nuorten parissa paranee ja mielenterveyden ongelmia ehkäistään ja niihin puututaan varhain). Työikäisten hyvinvointi lisääntyy. Erityisesti pyritään vaikuttamaan positiiviseen työllistymiseen ja työllisyystilanteeseen sekä Työllistymispalveluiden asemointia tarkastellaan kaupungin organisaatiossa Työmarkkinatuen asiakasmääriä seurataan ja niiden kasvuun reagoidaan uusien, vaikuttavien työllisyyshankkeiden avulla Toimeentulotuen etuuskäsittelyajat pysyvät lakisääteisissä ajoissa Päihteiden käyttöön ja päihdeongelmiin vaikutetaan Perheväkivaltatilanteiden vähenemisen eteen tehdään aktiivisesti toimenpiteitä Maahanmuuttaja-lapsiperheiden syrjäytymistä ehkäistään ja turvapaikanhakijoiden tilanteeseen reagoidaan Ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy, vanhusten koteihin vietävää tukea lisätään ja tavoitteena on aktiivinen, pärjäävä kuntalainen: Tutkitaan ja poistetaan aktiiivisuutta ehkäiseviä tekijöitä, ikäihmisten kotona tapahtuvia lääkärikäyntejä lisätään, ikäihmisten mielenterveys- ja päihdeongelmia ehkäistään ja niihin puututaan varhain, kotiin vietäviä turvallisuuspalveluja kehitetään Kaikkien kuopiolaisten hyvinvointia pyritään lisäämään seuraavilla tavoilla: kuntalaisten yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään esim. lähidemokratiamallin ja osallisuuden kehittämisen kautta, viestintää ja markkinointia hyödynnetään ja tehostetaan, otetaan käyttöön hyvinvointimarkkinoinnin malli, mahdollistetaan kaikille viihtyisä, turvallinen aktiivisuuteen kannustava ympäristö

57 Valtuuston valtuustokaudelle asettamien hyvinvointilupausten toteutumisen arviointi (2013-2016)
Tarkastelussa v.2013 toiminta- ja taloussuunnitelmassa olleet hyvinvointilupaukset: punaisella ei toteutuneet, vihreällä toteutuneet Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus pienenee. Tavoitetaso v.2013 <2% -> Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17-v.) osuus vastaavasta ikäryhmästä on laskenut ja oli vuonna ,0 %. (tietoa v.2016 ei vielä saatavilla) Yhä suurempi osa 8-9 luokan oppilaista kokee terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi. Tavoitetaso v.2013: Alle 12% kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi -> Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan 12,8% kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Luku on pienempi kuin vertailukaupungeissa tai maassa keskimäärin. Nuoret ja nuoret aikuiset Koulutuspaikan saa yhä useampi nuori vuotiaista. Tavoitetaso v % -> Koulutuspaikan on saanut yhä useampi. Koulutuksen ulkopuolelle on Kuopiossa jäänyt 6,4 % vuotiasta nuorista. Kuopiossa tilanne on toiseksi paras vertailukaupunkien joukossa. Työikäiset Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus laskee. Tavoitetaso v ,5% -> Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden määrä on laskenut, kuten myös vertailukaupungeissa vuosittain, ollen 7,5% v (7,9% v.2014, 8,2% v.2013) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus vuotiaista vähenee. Tavoitetaso v % -> Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden (25-64-vuotiaiden) osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut ja on Kuopiossa 3,1 % vuonna Ikäihmiset Kotona asuvien osuus kasvaa 75 vuotta täyttäneissä. Tavoitetaso v ,2% -> Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuosittain ja tilanne on erittäin hyvä v ,4 %. (92,4 %, v. 2014) ja paras vertailukaupungeista.