YK. TIETOA YK:sta YK(Yhdistyneet kansakunnat)perustettiin toisen maailmansodan jälkeen 1945 YK perustettiin kansakuntien yhteistyöjärjestöksi, jonka tavoitteena.

Esitys aiheesta: "YK. TIETOA YK:sta YK(Yhdistyneet kansakunnat)perustettiin toisen maailmansodan jälkeen 1945 YK perustettiin kansakuntien yhteistyöjärjestöksi, jonka tavoitteena."— Esityksen transkriptio:

1 YK

2 TIETOA YK:sta YK(Yhdistyneet kansakunnat)perustettiin toisen maailmansodan jälkeen 1945 YK perustettiin kansakuntien yhteistyöjärjestöksi, jonka tavoitteena oli suojella maailmaa uusilta sodilta Lähes kaikki maailman tunnustetut valtiot ovat YK:n jäseniä(Perustajajäseniä oli 51, nykyään YK:lla 193 jäsenmaata Kun maasta tulee YK:n jäsenvaltio, maa sitoutuu samalla YK:n peruskirjan velvoitteisiin YK syntyi tarpeesta kehittää konkreettinen valtioiden välinen yhteistyöelin, sekä toiveesta luoda tuleville sukupolville turvallinen ja rauhaisa maailma. YK:n toiminnan kulmakivi on YK:n peruskirja, joka allekirjoitettiin 24.10.1945.YK:n päivää vietetään vuosittain 24.10. YK:n peruskirjassa määritellään ne periaatteet, joiden pohjalta YK toimii ja järjestön rakenteellinen muoto ja toiminnan tavoitteet sekä kansainvälisten suhteiden pääperiaatteet, kuten suvereenien valtioiden tasavertaisuus, valtioiden väkivallasta pidättäytyminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen Kaikilla YK:n jäsenvaltioilla on ääni YK:n järjestelmässä YK:n pääsihteeri on korealainen Ban Ki-moon

3 YK:n tehtävät https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=Xh3 pR5KAOZ8 https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=Xh3 pR5KAOZ8 YK:n työ koostuu kolmesta keskeisestä päämäärästä: 1.rauha ja turvallisuus 2.ihmisoikeudet 3.kehitys

4 YK:n toiminta YK:n peruskirja määrittelee järjestön päämäärät ja periaatteet YK:lla on neljä päämäärää ja seitsemän periaatetta YK:n päämäärät: 1.Ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä toimia niitä vaarantavien uhkien poistamiseksi 2.Kehittää kansakuntien välillä ystävällisiä suhteita 3.Aikaansaada valtioiden välistä yhteistyötä kansainvälisissä kysymyksissä sekä edistää ihmisoikeuksia ja perusvapauksia 4.Toimia kansainvälisenä keskuksena, joka auttaa eri maita yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa

5 YK:n periaatteet 1.Kaikki jäsenvaltiot ovat tasa-arvoisia ja täysivaltaisia 2.Kaikkien jäsenten on rehellisesti ja vilpittömästi täytettävä ne velvoitteet, joihin ne peruskirjan hyväksyessään ovat sitoutuneet 3.Kaikkien jäsenten on selvitettävä kansainväliset riitansa rauhanomaisin keinoin vaarantamatta rauhaa, turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta maailmassa 4.Kaikkien jäsenten on pidättäydyttävä väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä toista valtiota vastaan 5.Kaikkien jäsenten on autettava YK:ta jokaisessa toimenpiteessä, johon järjestö peruskirjan nojalla ryhtyy 6.Järjestön tulee huolehtia siitä, että myös muut kuin YK:n jäsenvaltiot toimivat rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi 7.Peruskirjan nojalla ei ole mahdollista puuttua asioihin, jotka olennaisesti kuuluvat jonkin valtion sisäiseen toimivaltaan. Poikkeuksena luvun VII pakkotoimenpiteet.

6 UNESCO YK:n koulutuksen, tieteen ja kulttuurin erikoisjärjestö, joka pyrkii säilyttämään maailman yhteistä kulttuuriperintöä ja vaalimaan moninaisuutta Perustettiin vuonna 1945 toisen maailmansodan pirstaloimaan maailmaan UNESCON tavoitteena on sen perustamisesta lähtien ollut rakentaa kansojen välistä yhteistyötä ja luoda solidaarisuutta humaanien arvojen pohjalle UNESCON työn taustalla vaikuttaa ajatus, ettei pysyvää rauhaa ja vakautta ole mahdollista saavuttaa ainoastaan taloudellisin ja poliittisin keinoin Yhtenäisyyden luomiseksi tarvitaan myös koulutuksellista, kulttuurista ja tieteellistä yhteistyötä

7 UNESCON toiminta Rakentuu neljään keskeiseen alueeseen: Koulutus: laadukas opetus on perustavanlaatuinen ihmisoikeus ja edellytys ihmisyyden kehittymiselle Kulttuurien välinen ymmärrys: perinteiden kunnioittamisen ja kulttuurisen moninaisuuden tukemiseksi luotiin Maailmanperintökohde-verkosto, jonka avulla vaalitaan erityisen arvokkaita ja suojeltavia kulttuurikohteita Tieteellinen yhteistyö: kansojen ja yhteiskuntien välisen yhtenäisyyden vahvistamiseksi on kehitetty ennaltaehkäiseviä mekanismeja, joiden avulla on mahdollista ennakoida esimerkiksi luonnonmullistuksia Ilmaisunvapauden turvaaminen : sanan- ja mielipiteenvapaus on ehdoton edellytys demokratian, kehityksen ja ihmisarvon ylläpitämiseksi ja vaalimiseksi

8 Suomi ja YK YK antoi Suomelle tilaisuuden harjoittaa multilateraalia eli monenkeskistä politiikkaa ensi kertaa YK:n kautta Suomi on luonut suhteita kymmeniin maihin, joihin sillä ei olisi ilman YK:ta vastaavaa yhteyttä YK on Suomelle hyvä tiedonlähde, joka tuottaa vuosittain lukuisia tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja, jotka ovat jäsenten saatavilla YK:ssa valtiot jakavat näkemyksiään ja tekevät ulkopoliittisia tavoitteitaan muille tiettäviksi--  tämä lisää maiden välistä luottamusta toisiaan kohtaan ja tuo kansainvälisiin suhteisiin arvokasta ennakoitavuutta YK antaa Suomelle mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon ja tuoda omia näkemyksiään laajemmin esille Suomi on vuosikymmenien kuluessa antanut tukensa YK:n toiminnalle ja YK-järjestelmän kehittämiselle Suomi on sitoutunut YK:n peruskirjan asettamiin velvoitteisiin, ylläpitämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä tekemään yhteistyötä kansainvälisten haasteiden ratkaisemiseksi Suomi pyrkii YK-politiikallaan edistämään YK:n tavoitteita panostamalla erityisesti kriisien ennaltaehkäisyyn ja rauhanrakentamiseen sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kehittämiseen

9 YK:n ajankohtaisia tavoitteita Maailman johtajat päättivät uusista kestävän kehityksen tavoitteista kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25.9-27.9.2015 Tavoitteet eivät keskity ainoastaan köyhien maiden olojen parantamiseen, vaan ne ovat yleismaailmallisia Vuosi 2014 oli mittaushistorian lämpimin, siksi vuosi 2015 on ilmastonmuutosta vastustavan taistelun kannalta ratkaiseva Maailman johtajat tapaavat joulukuussa Pariisissa sopiakseen uudesta ilmastonsuojeluohjelmasta  Neuvotteluiden tavoitteena on saada aikaan sitova sopimus, joka rajoittaa rajusti hiilidioksidipäästöjä ja pysäyttää ilmaston lämpenemisen korkeintaan kahteen asteeseen

10 YK:n turvallisuusneuvosto Johtaa kansainvälisen yhteisön reagointia rauhaa uhkaaviin tilanteisiin Päättää toimenpiteistä rauhaa uhkaavien tilanteiden ratkaisemiseksi Osallistuu YK:n pääsihteerin ja uusien jäsenmaiden valintaan Neuvostossa on 15 jäsenmaata: viisi pysyvää(Kiina, Ranska, Britannia, Venäjä ja Yhdysvallat) ja kymmenen vaihtuvaa jäsentä, vaihtuvien jäsenten kausi on kaksivuotinen. Yleiskokous valitsee vaihtuvat jäsenet Turvallisuusneuvosto kokoontuu vähintään 14 vuorokauden välein Neuvosto sijaitsee YK:n päämajassa turvallisuusneuvoston kokoussalissa New Yorkissa Turvallisuusneuvoston päätöslauselmilla on oltava vähintään yhdeksän neuvoston jäsenmaan tuki, mukaan lukien kaikkien pysyvien jäsenten tuki Turvallisuusneuvosto on ainoa YK-elin, jonka päätökset ovat YK:n jäsenmaita sitovia

11 Tietoa YK:n Turvallisuusneuvostosta On YK:n peruskirjan mukaan ensisijaisessa vastuussa maailman rauhan ja turvallisuuden suojelemisesta Turvallisuusneuvoston tulee tutkia kansainvälistä sopua hiertäviä tilanteita, arvioida uhkia ja päättää niihin reagoimisesta sekä rohkaista paikallisten kiistojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta turvallisuusneuvosto on koko maapallon merkittävin auktoriteetti voiman käytön oikeutuksesta päätettäessä Turvallisuusneuvoston tulee taivutella kiistojen osapuolet noudattamaan sen tarpeelliseksi katsomia päätöksiä konfliktien laajentamisen välttämiseksi  neuvosto pyrkii saamaan vastahakoiset jäsenvaltiot tukemaan päätöksiään ensisijaisesti ei-sotilaallisten toimien, kuten pakotteiden avulla Turvallisuusneuvosto päättää YK:n rauhanoperaatioiden käynnistämisestä Neuvosto voi antaa valtuutuksen voiman käytölle, mikäli pehmeämmät keinot eivät tehoa Neuvoston tehtäviin kuuluu myös asevalvonnan mekanismien suunnittelu Uusien jäsenmaiden hyväksyminen YK:hon sekä kansainvälisen tuomioistuimen tuomarien valinta edellyttävät turvallisuusneuvoston yleiskokoukselle antamaa suosittavaa lausuntoa  yleiskokous ratkaisee tämän jälkeen valittavien nimet omassa äänestyksessään Sellainen YK:n jäsenvaltio, jonka toimet ovat vaatineet turvallisuusneuvoston väliintuloa, voidaan periaatteessa sulkea pois yleiskokouksesta tai jopa erottaa YK:sta Mikä tahansa valtio voi osallistua Turvallisuusneuvoston keskusteluihin ilman äänivaltaa silloin, kun neuvosto katsoo käsiteltävänä olevan asian koskettavan läheisesti kyseisen valtion etuja Turvallisuusneuvoston veto-oikeudesta on muotoutunut eräänlainen valtiollinen statussymboli, jonka avulla valtiot ovat voineet ohjailla kansainvälistä politiikkaa YK:n kautta  esimerkiksi vuonna 2007 Kiina ja Venäjä käyttivät veto-oikeuttaan koskien Yhdysvaltain luonnostelemaa päätöslauselmaa, jossa vaadittiin Myanmarin (Burman) sotilasjunttaa lopettamaan vähemmistöryhmien ja opposition vainoaminen. Päätöslauselmalla oli yhdeksän puoltavaa ääntä