FILO-sofiaa lukioissa ja ylioppilaskirjoituksissa Eero Salmenkivi. HY, OKL FILOn kesätapahtuma, 11.6.2016.

Esitys aiheesta: "FILO-sofiaa lukioissa ja ylioppilaskirjoituksissa Eero Salmenkivi. HY, OKL FILOn kesätapahtuma, 11.6.2016."— Esityksen transkriptio:

1 FILO-sofiaa lukioissa ja ylioppilaskirjoituksissa Eero Salmenkivi. HY, OKL FILOn kesätapahtuma, 11.6.2016

2 Esityksen tavoitteet 1. Kuvata muutosta, jota LOPS15 edustaa filosofiassa. 2. Kertoa ylioppilaskirjoitusten sähköistymisestä erityisesti filosofiassa. 3. Tarkastella filosofian sähköisten ylioppilaskirjoitusten arviointia (pisteitystä). Esityksen painotukseksi voi valita jonkin näistä.

3 Taustaa Lukio edustaa perinteistä eliitin koulutusväylää. 2-jakoisuus: korkea-asteelle valmistavat opinnot yleissivistys (vallanpitäjien/kaikkien) Digitaalinen murros on luku- ja kirjoitustaitoon verrattavissa oleva valtava murros → mitä on yleissivistys digi-aikana? Filosofian kannalta tämä on tärkeä kysymys, koska filosofia on ollut ”lukeneisuus (big books)” -yleissivistyksen keskiössä (varhaisen yliopistolaitoksen oppikirjoista yli puolet oli Aristotelesta).

4 Lukiofilosofia akateemisena alkeisfilosofiana Filosofia oli pitkään yleisten akateemisten opintojen perusaine. suurimman osan yliopistojen historiasta filosofia on ollut perustieteen, josta on jatkettu lääke- ja oikeustieteeseen tai teologiaan Tällaisessa kontekstissa filosofia on osa akateemisia opintoja, kuten (klassiset) kielet, akateeminen/opinnut kirjoittaminen lähdeviitteineen jne. Kansainvälississä konteksteissa lukiofilosofia usein tätä.

5 Lukiofilosofia Suomessa Suomessa tällainen filosofia kutistui lukiossa 2. maailmansodan jälkeen ja korvautui psykologialla. Syynä Eino Kailan ja hänen oppilaidensa (loogis-) empiristinen suuntautumien. Filosofia palasi lukioon NL:n hajoamista seuranneessa katsomuksellis-poliittisessa tilanteessa suuren kansallisen (erit. Esa Saarinen) ja pienemmän kansainvälisen (esim. Jostein Gaarder) filosofia-boomin vanavedessä. Tässä yhteydessä myös ns. filosofiaa lapsille (FILA/P4C) -liike vahvistui hieman Suomessa (Lipman-käännökset). Mm. ikäkauden takia kohdentui enemmän perusopetuksen et:hen kuin lukion filosofiaan.

6 Ainereaali Yo-kirjoitusten 2006 ainereaaliuudistus kärjisti lukiossa yleissivistyksen ja korkea- asteen valmennuksen välistä eroa. Ainereaali on korostanut panos–tuotos -ajattelua lukioissa. Tämä on heikentänyt juuri filosofian asemaa ”Filosofian kurssien suorittaminen ja myös niiden tarjonta on huolestuttavan pientä”, Turunen ym. 2011, 43, ks Salmenkivi 2013.Salmenkivi 2013 Kehitykseen liittyy yhteiskunnallisten arvojen koveneminen (ks. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/26/abitreenit-tarjoaa- uusia-filosofian-harjoitustehtavia-lukiolaisille http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/26/abitreenit-tarjoaa- uusia-filosofian-harjoitustehtavia-lukiolaisille

7 Ainereaaliin ilmoittautuneet 2006–2016 Filosofia 20062007201420152016 KevätLkm922993655555590 SyksyLkm837799556517 YhteensäLkm1 7591 7921 2111072 Miehet%45,946,952,150,1 Naiset%54,153,147,949,9 Terveystieto 20062007201420152016 KevätLkm.4550699767086802 SyksyLkm.361284738 197 YhteensäLkm.8 16215 47014 905 Miehet%.2229,630,8 Naiset%.7870,469,2

8 Missä vika? Sekä uusi että vanha LOPS lupaa filosofian opettavan juuri niitä valmiuksia, joita työelämä, kasvatustieteilijät ja poliittiset päättäjät kaipaavat, esim LOPS15: ”Filosofisen ajattelun opiskeleminen harjaannuttaa punnitsemaan käsitysten perusteluja järkiperäisesti. Kyseenalaistavan ja perusteita etsivän luonteensa ansiosta filosofia auttaa hahmottamaan ja jäsentämään nykypäivän jatkuvasti kasvavaa informaatiotulvaa. Tällä tavoin filosofian opiskelu edistää opiskelijoiden yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia.” Miksi kaikki eivät kilvan kiidä opiskelemaan sitä, vaan suosio laskee?

9 Filosofia lukion 2014 tuntijaossa

10 Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet Filosofia2 (1)2 (3) Psykologia1 (1)4 (4) Historia3 (4)3 (2) Yhteiskuntaoppi3 (2)1 (2) Uskonto/elämänkatsomustieto2 (3)4 (2) Terveystieto1 (1)2 (2) Filosofia tuntijaossa

11 Filosofia ja katsomusaineet Katsomusaineista (ET ja uskonnot) siirrettiin nimenomaan etiikka filosofiaan. VN:n (!, OPH:n toimivalta) päätös oli merkittävä kannanotto koko itsenäisyyden ajan käydyssä siveysopin/ moraalin/etiikan opetusta koskevassa kiistassa. Siveysoppi uskontoon 1840-luvulla. Soinisen ym. aloitteet itsenäisestä moraalikasvatuksesta ovat aina tätä ennen kaatuneet. 1994 lähtien filosofiassa olleen etiikan syventävän kurssin muuttaminen kaikille yhteiseksi etiikaksi perustuu eri katsomuksille yhteisen etiikan välttämättömyyteen.

12 Filosofia uudessa tuntijaossa Filosofian rakenne on edullinen, 2 pakollista ja vain 2 syventävää → filosofiaa kannattaa panos–tuotos -mielessäkin opiskella (vain YKO:lla parempi suhde). Nyt on ”tuhannen taalan paikka” osoittaa, että filosofia on hyvä ja tärkeä lukioaine.

13 Teemaopintokurssit lisämahdollisuutena Valtakunnalliset syventävät kurssit 1. Monitieteinen ajattelu (TO1) 2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2) 3. Osaaminen arjessa (TO3) Erityisesti TO1 antaa filosofialle hyvin lisää tilaa. Vaikka LOPSssa on haluttu painottaa erityisesti yksittäistä oppiainetta laajempien kokonaisuuksien ymmärtämistä ja hallintaa, tämä sopii hyvin filosofialle. Huom. LOPS-kurssikuvaus on laadittu siten, että se jättäisi riittävästi tilaa paikallisten ratkaisujen tekemiseen → tarvitaan paikallista aktiivisuutta

14 PÄIVITYS = VALLANKUMOUS Filosofia + →

15 LOPS03: Opetuksen tavoitteet Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.

16 LOPS15: Opetuksen tavoitteet Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina osaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisia väitteitä, niiden merkityksiä ja perusteluja hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot ja oppii sitä kautta luottamaan omaan ajatteluunsa sekä arvioimaan sitä kriittisesti ja pohtimaan sen rajoja eri tieteenaloilla ja arkielämässä oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä ajattelemaan ja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuin muillakin elämänalueilla myös informaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista.

17 LOPS15 muutos Filosofian opetuksen tavoitteeksi EI ASETETA: hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin. Perinteen tuntemus on edelleen mukana olennaisesti lievemmässä muodossa: osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina

18 LOPS15: tilalla Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot ja oppii sitä kautta luottamaan omaan ajatteluunsa sekä arvioimaan sitä kriittisesti ja pohtimaan sen rajoja eri tieteenaloilla ja arkielämässä Filosofiassa ajattelua luonnollisesti nimenomaan kyseenalaistetaan. Se mihin pitää oppia luottamaan on ajattelu sinänsä: ”asioita voi ajatella ja se on hyväksi”

19 LOPS15: kurssien yksityiskohdissa on pitkälle kyseessä päivitys 1 kurssissa uutta argumentaatio ja muiden tiedonalojen (= kulun oppiaineiden) ottaminen mukaan 2 kurssissa uutta etiikan pakollisuus → tarvitaan riittävän helppoa lähestymistapaa

20 Miten: tiedosta taitoon (1) 1. Filosofisesti: mitään ei ”käsitellä” esim. siksi että sivistävää kaikessa pitää olla pointti → opettajan pitää ymmärtää, mihin kysymykseen kyseinen teoria on hyvä vastaus → helppo esittää mielekkäänä filosofian klassikot ”suurmestareita” → eivät ole esittäneet yksinkertaisia hölmöyksiä

21 Esimerkkejä Jos työstetään Platonin ideaoppia, mitä filosofisia kysymyksiä pitää olla mielessä (yksi tai useampia)? Jos työstetään Wittgensteinin kielen kuvateoriaa, mitä filosofisia kysymyksiä pitää olla mielessä (yksi tai useampia)?

22 Esimerkkejä, Platon Platonin ideaoppi vastaa esim. seuraaviin kysymyksiin: 1. mitä ajattelu koskee (abstraktius), yksi – moni -ongelma 2. muutoksen ongelma (mikä pysyy) tai 3. todellinen ja näenäninen 4. yhteisen etiikan mahdollisuus (objektiiviset arvot) 5. tiedon (ja yhteisen merkityksen) mahdollisuus

23 Esimerkkejä, Wittgenstein Jos työstetään Wittgensteinin kielen kuvateoriaan liittyy esimerkiksi seuraavat 1. koostuuko todellisuus olioista vai tosiseikoista samalla on merkitys vain lauseessa 2. mikä on kielen ja todellisuuden suhde, esim. onko semantiikka lausumatonta? ilmeneminen vs. sanominen. 3. mitä muuta luonnontieteiltä jää kuvaamatta

24 Miten: tiedosta taitoon (2) 2. Kiinnostavasti ja ajankohtaisesti: nuorten maailman kysymykset sis. verkkomaailman ihmeet kiinnostavat ajankohtaiset, esim. poliittiset asiat

25 Yo-kirjoitusten sähköistyminen

26 Sähköinen yo-koe Sähköinen koe mittaa LOPS-perusteiden mukaan määrittyvää osaamista, kuten paperinenkin koe. Koe suoritetaan suljetussa ympäristössä eli internetin käyttö ei ole sallittua kokeen aikana. Vastauksissa käytetään suurin piirtein nykyistä Abittia.Abittia Vastaukset kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla tai suoraan tehtävän yhteydessä olevilla välineillä. Vastauksiin voi liittää esimerkiksi kuvia tai kaavioita. Vastauksia voi luonnostella suttupaperille. Papereita ei lähetetä lautakuntaan.

27 Sähköinen ainereaali Aineet jakautuvat kahteen eri ryhmään tehtävien määrän ja laadun suhteen – kuten nytkin bi, fy, ke: 11 tehtävää, joista 7 vastataan muut: 9 tehtävää, joista 5 vastataan

28 Yo-tutkinnossa käytetään Bloomin taksonomian (1956) uutta muunnelmaa (Anderson & Krathwohl 2001). Tehtävien luokittelu

29 sovella

30 Sähköistyvät yo-kirjoitukset ja arviointi filosofiassa

31 Sähköinen yo-koe filosofiassa Useissa tapauksissa sekä nykyisten että uusien perusteiden mukaisia filosofian taitoja voi (vähän) paremmin testata sähköisesti, esim. audiovisuaalinen aineisto, mutta muutos ei usein ole kovin dramaattinen. Ks. 6.4.2016 harjoituskoeharjoituskoe Vastaustilaa tullaan rajoittamaan, ainakin tässä vaiheessa ohjeellisin merkkimäärärajoituksin. Harjoituskokeesta (toisin kuin kesän 2014 sähköisistä mallitehtävistä) on tullut yksiselitteisen positiivista palautetta. mallitehtävistä

32 Arviointi LOPS-perusteissa 2003 ja 2015 Arvioinnista määrätään pitkälle lukiolaissa ja lukioasetuksessa → ei kovin suuria muutoksia LOPS yleislinjoihin. Filosofiassa kuitenkin vanha linjaus poikkeaa uusista yleistavoitteista. YTL:n tulkinta olennaisessa roolissa.

33 LOPS2003 arvioinnissa muistitiedolla oli YTL:n tulkinnassa isohko merkitys ”Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumisen ja filosofisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi kokelaan valmiutta tarkastella sekä ilmaista omaa filosofista ajatteluaan. Lähtökohtana on, että kokelas käyttää filosofisia käsitteitä ja teorioita. Pelkkä pohdiskelu on filosofista esiastetta. Kokelaan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.” (Filosofian mallikokeen arvosteluohjeet, YTL 2004) Tästä käytännössä seurasi, että name-dropping ym. oli järkevä tapa saada pisteitä.

34 Filosofian arviointi LOPS-perusteissa 2015 Filosofiassa arviointi kohdistuu ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaan sekä kykyyn ilmaista filosofista ajattelua. Tämä tarkoittaa kykyä kriittisesti eritellä ja problematisoida informaatiota, hahmottaa ja täsmentää sen käsitteellistä rakennetta sekä esittää asiasta perusteltu arvostelma. Arvioinnin tulee tukea ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaista opiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, ja filosofian yleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kurssikohtaisten tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta.

35 Sähköisen ainereaalin pisteitys Kunkin sähköisen ainereaalikokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä (nykyisen 42/54 sijaan) → kannattaa harkita tiheämpää pisteskaalaa myös kurssikokeissa. Tehtävät jakautuvat tässä vaiheessa (esim. filosofiassa) 20 ja 30 pisteen tehtäviin. Maksimipistemäärän saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa myös niihin tehtäviin, joissa tehtäväkohtainen maksimipistemäärä on suuri. Kuten nytkin pitää vastata jokereihin, jos aikoo saada yli 36.

36 Sähköisen ainereaalin muutokset Sekä kokeiden että pisteityksen rakenne muistuttaa siis merkittävästi paperikokeiden vastaavaa. Opettajia on huolettanut erottelun tarkentuminen. Filosofian ja ET:n jaos selvittää asiaa kesän aikana (SOLO-malli ei harjoituskokeen arvioinnin perusteella täytä sille asetettua tehtävää.)

37 Yksinkertainen muunto-ohje