Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi – Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015.

Esitys aiheesta: "Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi – Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015."— Esityksen transkriptio:

1 Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi – Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015

2 Liikennevirasto  vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.  edistää liikenteen turvallisuutta sekä alueiden tasapainoista ja kestävää kehitystä.  on liikenteen asiantuntijaorganisaatio toimien liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla.  mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset  Toimivat kuljetusreitit edistävät kilpailukykyä 23.9.2016 Arja Aalto 2 Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne – sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne – sinua varten

3 Organisaatio 1.5.2015 23.9.2016 Arja Aalto 3 Viestintä ja yhteiskuntavastuu Strategia Toiminnan- ohjaus Talous ja tulosohjaus Oikeus ja hankinta Henkilöstö ja hallinto Suunnittelu ja hankkeet Hankehallinta Projektien toteutus Hanke- suunnittelu Liikenne ja tieto Tieto Liikenteen palvelut Liikenne- keskukset Pääjohtaja ELY-ohjaus Liikenne ja maankäyttö Infra ja ympäristö Kunnossapito Väylänpito

4 Infrastruktuuri on kasvun alusta 23.9.2016 Arja Aalto 4 Liikenneviraston väyläomaisuus 20 mrd € Tällä hetkellä on rakenteilla kehittämis- hankkeita yhteensä 4,4 mrd € arvosta Vuosibudjetti noin 1,8 mrd € Liikenneviraston henkilöstö 650 asiantuntijaa Liikenneviraston hankinnat koko infra-alasta 1/4 Työllistämme välillisesti 12 000 ihmistä

5 Pienennämme toimintamme ympäristöjalanjälkeä ja edistämme luonnonvarojen kestävää käyttöä. Keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseen: kaupunkiseutujen maankäytön eheyttäminen ja joukkoliikenteen edellytysten tukeminen tavaraliikenteen energiatehokkaat ratkaisut ja älykäs logistiikka raideliikenteen kilpailukyky liikenne- ja olosuhdetietojen kerääminen ja yhteiskäyttö liikkujien kanssa Varmistamme, että myös palveluntuottajamme toimivat vastuullisesti. Käytämme meille myönnettyä rahoitusta läpinäkyvästi ja tuottavuutta parantavasti. Valintoja kestävän liikenteen ja yhteiskunnan puolesta 23.9.2016 Arja Aalto 5

6 Henkilöliikennepaikkojen kehittäminen  Tarve henkilöliikennepaikkojen kehittämiselle pohjautuu pitkälti rautatieliikenteen ja asema-alueiden muuttuneeseen palvelurooliin.  Henkilökohtaista palvelua on saatavilla pelkästään suurimmilla ja keskeisimmillä asemilla, joten monet asemat toimivat miehittämättöminä – asema- ja laiturialueiden palvelutason merkitys on kasvanut.  Entistä parempia matkustajien informaatiopalveluita tarvitaan laiturialueilla kuin myös sujuvia, esteettömiä reittejä ja opastusta.  Avustuspalveluiden tarvetta lisäävät esteettömien reittien puutteet.  Matkustajat kaipaavat asemille myös kaupallisia palveluja. 23.9.2016 Arja Aalto6

7 Valtakunnallinen kehittämisohjelma Kehittämisen haaste: Rautateiden henkilöliikennepaikkojen palvelutaso vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. EU-määräykset vaikuttavat uusien ja parannettavien asemien suunnitteluun ja rakentamiseen. Uusi PRM YTE voimaan 1.1.2015 EU:n asetuksena koskien koko rataverkkoa. Tavoitteena palvelutason yhtenäistäminen Rautateiden henkilöliikennepaikkojen luokittelu ja palvelutaso- tavoitteiden määrittely Henkilöliikennepaikkojen nykyisen palvelutason, esteettömyyden ja kehittämistarpeiden selvittäminen Kehittämislinjaukset ja toimenpideohjelma 23.9.2016 Arja Aalto7

8 Kehittämistoimet Tavoitteena on parantaa henkilöliikennepaikkojen palvelutasoa ja tehdä rautatieliikenteen palvelut houkutteleviksi ja helposti saavutettaviksi. Asemaympäristön esteettömyys palvelee kaikkia liikkujia. Työssä esitettävien kehittämistoimenpiteiden lähtökohtana on matkustajan näkökulma. Asemien toimivuus ja palvelutaso eivät ole pelkästään Liikenneviraston käsissä, vaan toimijakenttä on moninainen ja omistus jakautuu useille tahoille. Tämän takia tehokkaita toimintamalleja tarvitaan yhteistyöhön eri osapuolten kesken asema-alueiden palvelutason ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. 23.9.2016 Arja Aalto 8

9 Kehittämisohjelman vaiheet 23.9.2016 Arja Aalto9

10 Kehäradan asema Lentoasema merkittävä vaihtoasema kulku- muodosta toiseen Asemien luokittelu 2015 sisältäen Kehäradan uudet asemat A 23.9.2016

11 Asemaluokille on määritelty palvelutasotavoitteet  Tavoitteet on asetettu seuraaville osa-alueille −Laiturialueet (pituus, korkeus, leveys ja materiaali) −Laiturivarustus (odotustilat, katokset, penkit, roska-astiat, kello) −Esteettömyys (esteetön reitti, kohokuvioidut kartat, ääniopasteet, valaistus) −Ajantasainen matkustajainformaatio (raidenäyttö, näyttötaulu, kuulutukset, sähköinen interaktiivinen näyttö) −Kiinteä opastus ja informaatio (mm. nimikyltit, raideopasteet, informaatio palveluista, informaatio lähialueen kohteista jne.) −Liityntäpysäköinti (lähinnä laadullisia tavoitteita) 23.9.2016 Arja Aalto11

12 Liikenneviraston esteettömyystietokanta Sisältö Kaikkien Suomen rautateiden henkilöliikennepaikkojen nykytilan tiedot palvelutasosta ja esteettömyydestä. Asemaympäristön osalta kartoitettu: asemalle johtavat reitit, pysäköintialueet, laitureille kulku, laiturit ja asemarakennuksen sisäänkäynti sekä asemarakennuksesta lipunmyynti ja inva-wc Jokaisesta asemasta runsaasti valokuvia. Tietoja päivitetään vuosittain. Tietokannan sijainti: https://extranet.liikennevirasto.fi/etusivu https://extranet.liikennevirasto.fi/etusivu Yhteistyökumppanit voivat hakea tietokannan käyttäjiksi (käyttäjätunnus ja salasana edellytetään) Liikenneviraston yhdyshenkilö Arja Aalto -> arja.aalto@liikennevirasto.fiarja.aalto@liikennevirasto.fi 23.9.2016 Arja Aalto12

13 Kehittämisohjelman muodostaminen ● Vuonna 2014 Liikennevirastolla oli käynnissä projekti, jossa muodostettiin ajantasainen käsitys henkilöliikennepaikkojen kehittämistilanteesta ja -tarpeista sekä päivitettiin vuonna 2010 laaditut palvelutasotavoitteet ja asemaluokitus. ● Valintakriteerejä asemakohtaisille parantamistoimille olivat mm. aseman käyttäjämäärä ja rooli rataverkolla, palvelutasopuutteet asemalla, maankäytön kehitystarpeet sekä radan kehittämis- tai korvausinvestointi-tarpeet. ● Tuloksena kehittämisohjelman 1. vaihe, tunnistettiin kiireellisimmät kehittämistarpeet 10 – 15 asemalle. Tarkastelu toi esiin suuria ja merkittäviä puutteita henkilöliikennepaikkojen palvelutasossa. ● Tulokset linjassa ratapihojen kehittämisen linjausten kanssa. 23.9.2016 Arja Aalto23

14 Asema-alue kehittämiskohteena Asiakkaan näkökulmasta asema on yksi kokonaisuus, mutta toimijakenttä kuin myös käyttäjäkenttä on laaja.  Asemien omistussuhteet vaihtelevat  Palveluiden kehittäminen, suunnittelu, tuotanto, kunnossapito, päivittäminen ovat monen tahon vastuulla  Erilaiset kehittämistarpeet Toteuttaminen: erillisinä pieninä kunnossapitohankkeina kehittämisprojekteina (opastus, valaistus, infotaulut) ratahankkeiden yhteydessä (Kehärata, Seinäjoki–Oulu- perusparannus) joukkoliikennehankkeina (liityntäliikenne ja -pysäköinti, junaliikenne) maankäytön kehittämishankkeet, yhteistyöprojektit 23.9.2016 Arja Aalto14

15 Joukkoliikenteen pysäkkiselvitys Tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta, saada käyttäjiksi uusia matkustajia ja varmistaa joukkoliikenne- kokonaisuuden selkeä ja ymmärrettävä kuva pysäkkeineen. Tavoitteina ovat luoda hyvin palveleva pysäkkiverkko ja selkeät pelisäännöt sekä pysäkkiverkon käytössä että sen kehittämisessä. Pysäkeillä ja niiden ulkoasulla voidaan tulevaisuudessa kenties myydä joukkoliikennettä yhä useammalle käyttäjälle. Tavoitetilassa monet eri tahot ottavat roolia pysäkkien viihtyisyyden tai ulkoasun kehittämisestä ja ylläpidosta. 23.9.2016 Arja Aalto 15

16 Pysäkkien palvelutason parantaminen Pysäkkien palvelutason määrittelyssä matkustaja on keskiössä, mutta linja-autopysäkit ovat kiinnostavia myös muille kuin matkustajille. Asukkaat, yritykset, mainostajat ja ohikulkijat kiinnittävät pysäkkeihin huomiota. Tärkeää onkin ymmärtää pysäkkijärjestelmän mahdollisuudet ja kehittää kokonaan uutta näkyvyyttä, imagoa ja palveluita pysäkeille, sekä löytää malleja ja mahdollisuuksia yhdessä ideointiin, kehittämiseen ja tekemiseen. Toisaalta resurssien rajallisuus pakottaa vahvaan priorisointiin kehittämisessä ja yhä helppohoitoisempien ja helpommin toteutettavien pysäkkiratkaisujen etsimiseen. 23.9.2016 Arja Aalto 16

17 Työ jatkuu! Kiitos! Lisätietoja: Arja Aalto, arja.aalto@liikennevirasto.fi