Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Sisäasiat ulkosuhteina: poliisiyhteistyöstä ulkorajoihin Valtioneuvoston toimittajaseminaari 1.6.2005.

Esitys aiheesta: "Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Sisäasiat ulkosuhteina: poliisiyhteistyöstä ulkorajoihin Valtioneuvoston toimittajaseminaari 1.6.2005."— Esityksen transkriptio:

1 Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Sisäasiat ulkosuhteina: poliisiyhteistyöstä ulkorajoihin Valtioneuvoston toimittajaseminaari 1.6.2005 EU:n ulkosuhteet Ylijohtaja Antti Pelttari 1.6.2005

2 Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Mitä Tampereella päätettiin ulkosuhteista  59. Eurooppa-neuvosto korostaa, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseksi on käytettävä erityisesti ulkosuhteiden alalla kaikkea unionilla olevaa toimivaltaa ja kaikkia välineitä tehokkaasti ja yhdenmukaisesti. Oikeus- ja sisäasiakysymykset on otettava huomioon muiden unionin politiikkojen ja toimien määrittelyssä ja täytäntöönpanossa.  60. On hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti Amsterdamin sopimuksen ulkoisen toiminnan alalla tarjoamia uusia mahdollisuuksia, erityisesti yhteisiä strategioita sekä yhteisösopimuksia ja SEU:n 38 artiklaan perustuvia sopimuksia.  61. Unionin sisä- ja oikeusasioiden ulkoista toimintaa varten on määriteltävä selkeät painopistealueet, toimintatavoitteet ja menettelyt. Neuvoston on ennen kesäkuussa 2000 järjestettävää Eurooppa-neuvostoa laadittava tiiviissä yhteistyössä komission kanssa yksityiskohtaisia suosituksia unionin sisä- ja oikeusasioiden alan ulkoisen toiminnan tavoitteista ja menettelyistä, mukaan lukien toimintarakenteeseen liittyvät kysymykset.  62. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tukevansa jäsenvaltioiden ja unioniin rajoittuvien kolmansien maiden alueellista yhteistyötä järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto toteaa olevansa tyytyväinen Itämeren alueen valtioiden saavuttamiin konkreettisiin ja käytännöllisiin tuloksiin. Eurooppa-neuvosto kiinnittää erityistä huomiota alueelliseen yhteistyöhön ja kehitykseen Balkanin alueella. Euroopan unioni suhtautuu myönteisesti Adrian- ja Joonianmeren alueen kehitystä ja turvallisuutta koskevaan eurooppalaiseen konferenssiin, jonka Italian hallitus aikoo järjestää Italiassa vuoden 2000 alkupuolella, ja aikoo osallistua siihen. Aloite tukee merkittävästi Kaakkois-Euroopan vakaussopimusta.

3 Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Tampereen ohjelma toimeen Feiran huippukokouksessa päätetyt painopisteet (OSA-asioiden huomioiminen horisontaalisissa ulkosuhteissa):  EU:n laajentuminen  Balkanin vakaussopimus  Välimeren alue  EU:n yhteiset strategiat (Venäjä, Ukraina, Välimeri)

4 Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Tamperetta toimeen 2000; temaattiset painopisteet  Maahanmuuttopolitiikan ulkoinen ulottuvuus; tehokas ulkorajavalvonta sekä takaisinottosopimusten tekeminen maahanmuuton lähtömaiden kanssa;  Tiettyjen rikostyyppien torjunta; talousrikollisuus, rahanpesu, korruptio ja ihmiskauppa  huumeiden salakuljetuksen vastustaminen; EU:n taloudelliset toimet huumeiden tuotannon ja salakuljetuksen vastustamiseksi ”useissa maapallon osissa”  kriisinhallinnan ei-sotilaallisen yhteistyön kehittäminen erityisesti kriisialueilla toteutettavien poliisioperaatioiden avulla

5 Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Tamperetta toimeen 2000; kohdemaat ja järjestöt Kahden- ja monenvälinen yhteistyö: erityissopimukset Norjan ja Islannin kanssa yhteistyöstä rikosasioissa  transatlanttinen dialogi Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa  kahden- ja monenvälisten sopimusten tekeminen Kansainväliset järjestöt  YK, Euroopan neuvosto ja OECD (=kaikki EU:n jäsenet mukana)  Käytännön yhteistyöfoorumit (esim. UNHCR, IOM)  Foorumit joissa kaikki jäsenvaltiot eivät mukana (esim. G 8)

6 Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Mitä käytännössä tehdään 1; Horisontaaliset ja OSA-sopimukset  EU:n sopimukset sisältävät oikeus- ja sisäasioita koskevia määräyksiä (erityisesti huumekaupan ja muun järjestäytyneen rikollisuuden vastustaminen, takaisinotto ja syyskuun 2001 jälkeen tehdyissä terrorismiyhteistyö)  Esim. Euro-Välimerisopimukset, kumppanuussopimukset ja kaikki uudemmat yhteistyösopimukset  Schengen-yhteistyö (Norja, Islanti, enenevässä määrin Sveitsi)

7 Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Takaisinottosopimukset  Vasta muutama tehty (Sri Lanka, Macao)  Neuvottelumandaatti EU:lta olemassa esim. Venäjä, Kiina, Välimeren maat jne.

8 Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Mitä käytännössä tehdään 2; Käytännön viranomaisyhteistyö  EU:n toimielinten (Europol, Eurojust, Frontex, OLAF) yhteistyö kolmansien maiden kanssa yhteistyösopimusten nojalla  Esim. uusi rajaturvallisuusvirasto (Frontex) oikeushenkilö, viranomaisyhteistyö esimerkiksi Venäjän rajavalvontaviranomaisten kanssa  EU:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa jäsenvaltioilla ei enää toimivaltaa (poikkeus Suomen sopimuksiin ajama kahdenvälinen rajayhteistyö)  EU-sateenvarjon alla tapahtuva kahdenvälinen viranomaisyhteistyö

9 Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Mitä käytännössä tehdään 3; Policy-yhteistyö (esim.Yhdysvallat)  Ei oikeudellista sopimuspohjaa  Terrorismin torjunta  Policy Dialogue on Border and Transport Security (PDBTS) biometriakysymykset, Visa Waiver, matkustajatiedot, konttiturvallisuus jne.  Neuvoston työryhmien kokoukset USA:n asiantuntijoiden kanssa (Artikla 36, SCIFA, Europol jne)

10 Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Mitä käytännössä tehdään 4; Alueellinen yhteistyö (esim. Venäjä) - PCA-sopimus mainitsee mm. rikollisuuden vastaisen taistelu Tiekartta; Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue yksi neljästä pääalueesta - viisumivapaus pitkän ajan tavoite, - takaisinottosopimuksen tekeminen - viisumijoustosopimukset - ministeri- ja työryhmätason kokoukset - käytännön viranomaisyhteistyö

11 Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Haagin ohjelma ja ulkosuhteet  Ensimmäinen kokonaisvaltainen strategia OSA-ulkosuhteista luvassa 2005  Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomisessa kaikki unionin voimavarat, myös ulkosuhteet käyttöön

12 Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Haagin ohjelman suuntaviivat OSA-ulkosuhteille  Sisäistä politiikkaa oltava, jotta ulkoinen toiminta perusteltua  Lisäarvon saaminen jäsenvaltioiden projekteihin  Myötävaikutus EU:n ulkosuhteiden yleisiin tavoitteisiin  Mahdollisuus tuloksiin kohtuullisessa ajassa  Mahdollisuudet pitkäaikaiseen yhteistyöhön

13 Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä OSA-ulkosuhteiden tulevaisuus  Ulkosuhteiden merkitys kasvaa varmasti (Suomen pj-kaudet 1999 ja 2006)  Yhä kiinteämpi osa EU:n sopimusjärjestelmää (EU:lle tärkeä neuvotteluvaltti vastapainoksi kaupallisista myönnytyksistä)  Yhä eriytyvät OSA-ulkosuhteet partnerista riippuen  Maahanmuuton lähtö- ja kauttakulkumaat, huumeiden tuottaja- ja kauttakulkumaat  OSA-rahoituksen vaikutus?  OSA-ulkosuhteiden strategia – uusi viisasten kivi?