1. Luento 1. Mitä elämänkatsomustieto on? 2. Elämänkatsomustiedon tavoitteista ja sisältöalueista.

Esitys aiheesta: "1. Luento 1. Mitä elämänkatsomustieto on? 2. Elämänkatsomustiedon tavoitteista ja sisältöalueista."— Esityksen transkriptio:

1 1. Luento 1. Mitä elämänkatsomustieto on? 2. Elämänkatsomustiedon tavoitteista ja sisältöalueista

2 1. Mitä elämänkatsomustieto on? Perusopetuslain mukaan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille oppilaille opetetaan elämänkatsomustietoa (et), samoin kuin vanhempien pyynnöstä sellaisiin yhdyskuntiin kuuluville oppilaille, joille ei järjestetä omaa uskonnollista opetusta.Perusopetuslain Kunnan on järjestettävä et:n opetusta, mikäli vähintään kolme oppilasta sitä haluaa.

3 Nykytilanteesta Et:n opetus alkoi 1985. Tätä ennen oli tarjottu eri nimillä ja eri muodossa katsomuksellista opetusta kirkkoon kuulumattomille. Et syntyi kun Vapaa-ajattelijoiden liitto 1978 valitti YK:n ihmisoikeuskomitealle kirkkoon kuulumattomien oppilaiden katsomusopetuksesta, joka oli sisällöltään uskonnollista. YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan opetus loukkasi oppilaiden perusoikeutta katsomuksensa mukaiseen opetukseen.

4 Historiallista taustaa Suomen kuuluessa Ruotsiin ja Venäjään kaikille opetettiin uskontoa. 1800-luvun lopussa alettiin Suomessa vaatia kirkkoon kuulumattomien katsomuksellisten oikeuksien kunnioittamista ja heidän katsomusopetuksensa asiallista järjestämistä. Ranskan ihmisoikeuksien julistus totesi vuonna 1789 : ”Ketään ei saa häiritä mielipiteidensä tähden, edes uskonnollisten, kunhan niiden ilmaiseminen ei häiritse lain määräämää julkista järjestystä.”

5 Historiallista taustaa 1905 perustettiin opiskelijayhdistys Prometheus, johon kuuluivat mm. Edvard Westermarck, Rolf Lagerborg, Wilhelm Bolin. Sosialidemokraattinen puolue vaati uskonnonvapauden toteuttamista ja kirkon sekä valtion selkeää erottamista toisistaan. Niin kauan kuin maa kuului Venäjään, todellista keskustelua asiasta ei voinut syntyä. 1917 uskonnonvapauskomitea kannatti tunnustuksetonta uskonnon opetusta ja sen rinnalla siveysopin opetusta. Ehdotettiin myös, että kirkkoon kuulumattomat voisivat vanhempien anomuksesta saada vapautuksen opetuksesta.

6 Historiallista taustaa 1919 hallitus palautti uskonnonopetuksen tunnustuksellisuuden. 1922 uskonnonvapauslaissa todettiin, että kirkkoon kuulumaton oppilas tulee ”edusmiehen vaatimuksesta” vapauttaa tunnustuksellisesta opetuksesta. Uskonnon rinnalle perustettiin uusi oppiaine, siveysoppi ja uskontojen historia, joka oli tarkoitettu kirkkoon kuulumattomille oppilaille. Joitakin uuden oppiaineen kirjoja ilmestyi, mutta käytännössä ainetta ei opetettu juuri lainkaan.

7 Historiallista taustaa 1964 Peruskoulukomitea esitti oppiaineiksi uskontoa sekä uskontojen historiaa ja siveysoppia. Seuranneessa keskustelussa monet pitivät uutta oppianetta liian uskontopainotteisena ja jopa uskonnollisena. 1978 Vapaa-ajattelijoiden liitto teki valituksen YK:lle, mikä johti uuden työryhmän perustamiseen 1979. UH-työryhmän esityksessä 1980 oppiaineen sisällöt määriteltiin ilman uskonnollista kehystä. Myös oppiaineen nimestä keskusteltiin. Ehdotettiin etiikkaa, etiikkaa ja uskontojen historiaa ja 1982 myös elämänkatsomustietoa.

8 Elämänkatsomustieto syntyy ET-työryhmä alkoi valmistella uuden aineen opetussuunnitelmia 1983. Elämänkatsomustietoa alettiin opettaa sekä peruskoulussa että lukiossa vuodesta 1985. Vapaa-ajattelijat halusivat tehdä oppiaineesta täysin ei- uskonnollisen, jopa ateistisen (tieteellinen ja filosofinen ateismi). Oppiainetta alettiin kuitenkin rakentaa väljemmän humanistisen kehyksen puitteissa, koska kirkkoon kuulumattomat perheet eivät muodosta katsomuksellisesti yhtenäistä ryhmää.

9 Elämänkatsomustietoa kenelle? 1989 tehtiin Pekka Haaviston johdolla eduskunta-aloite, että et avattaisiin kaikille oppilaille. Vasemmisto ja Vihreät ovat kannattaneet tätä, oikeisto ja Keskusta vastustaneet. Edelliset ovat korostaneet yksilöllistä valinnanvapautta; jälkimmäiset taas katsoneet et:n olevan soveltumaton kirkkoon kuuluville oppilaille. On myös esitetty kokonaan uuden katsomusaineen perustamista kaikille oppilaille. Euroopassa katsomusopetuksen järjestämisessä on kolme mallia: jokaiselle ryhmälle omaa opetusta (mm. Suomi, Saksa pääosin, Itävalta), kaikille yhteinen katsomusopetus (Ruotsi, Norja), ei lainkaan katsomusopetusta julkisessa koulussa (Ranska, USA pääosin).

10 Elämänkatsomustietoa kenelle? Suomessa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 1970 95% ja 2005 83% kansalaisista. Uskonnottomuus on lisääntynyt, mutta myös muut uskontokunnat. Elämänkatsomustiedon oppilasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti, mutta oppiaine pysyy suhteellisen marginaalisena niin kauan kuin se on varattu kirkkoon kuulumattomille ja vanhempien tulee erikseen anoa opetuksen järjestämistä.

11 Elämänkatsomustietoa kenelle? 1994-95 et:oa opiskeli oala-asteella 7285 (1,95%) oyläasteella 4688 (2,44%) olukiossa 3350 (3,1%) 2005-2006 oala-asteella 8473 oyläasteella 5934 Elämänkatsomustiedon suosiossa on erittäin suuria alueellisia eroja. Uudellamaalla n. 6% peruskoululaisista ja yli 10% lukiolaisista lukee et:oa, kun heitä valtakunnallisesti on keskimäärin alle 3%.

12 2. Elämänkatsomustiedon tavoitteita ja sisältöalueita opetussuunnitelmasisällöissä (ops) Yleiset tavoitteet Yleiset sisältöalueet Sisältöalueet ja oppimistavoitteet ala-asteella Sisältöalueet ja oppimistavoitteet yläasteella Kurssit ja tavoitteet lukiossa Tavoitteet ja keskeiset sisällöt luokka- asteittain ala-asteella

13 Elämänkatsomustiedon tavoitteita 2003 hyväksytty lukion opsin mukaan et:n opiskelijan tulisi saada tukea pyrkimyksilleen –rakentaa omaa identiteettiä ja elämänkatsomusta –laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystä –kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään –sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita.

14 Keskeiset sisältöalueet ala- ja yläkoulussa rakentaa identiteettiä ja persoonallista elämänkatsomusta kehittää arvostelukykyä ja moraalisia valmiuksia tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin tutustua lähiympäristön katsomuksiin ja kulttuureihin

15 Et:n keskeiset sisältöalueet alakoulussa 1. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu 2. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti monikulttuurisuus 3. Yhteisö ja ihmisoikeudet 4.Ihminen ja maailma

16 ET:n oppimistavoitteet 5. luokan päättyessä 1. Osaa arvioida tilanteita ja myös omia ratkaisujaan moraalisesti; kykenee keskustelemaan moraalisista ongelmista. 2. Tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä ja osaa käyttää oppiaineen käsitteitä; ymmärtää katsomusvapauden merkityksen. 3. Tuntee suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien periaatteita; ymmärtää sääntöjen ja yksilöllisen vastuullisuuden merkityksen. 4. Tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä; ymmärtää luonnon ja ympäristön merkityksen ihmiselle.

17 Et:n keskeiset sisältöalueet yläkoulussa 1. Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta 2. Katsomusten maailma 3. Kulttuuri 4. Etiikka ja hyvä elämä

18 Oppimistavoitteita 9. luokan päättyessä 1.Näkee arvovalintojen ja elämän hyvyyden välisiä yhteyksiä; hallitsee etiikan käsitteitä. 2. Tunnistaa erilaisten katsomusten keskeisiä piirteitä ja osaa suhteuttaa niitä toisiinsa; ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron. 3.Tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet; tuntee nyky- yhteiskunnan ongelmia ja osaa hahmottaa erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia. 4.Ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita; tuntee ympäristöetiikkaa; osaa arvioida yhteiskunnallisten ratkaisujen ympäristövaikutuksia.

19 Tavoitteet lukiossa Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista.

20 Tavoitteet lukiossa Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Opetuksen tavoitteet Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

21 Et:n kurssit lukiossa Lukiossa on viisi kurssia: 1. Hyvä elämä: kurssin tavoitteet ovat liittyvät elämän hallintaan, kykyihin arvioida toiminnan perusteita, ottaa vastuuta, sitoutua moraalisiin arvostuksiin jne. 2. Maailmankuva: kurssin tavoitteet ovat koskevat valmiuksia hahmottaa ja jäsentää yleensä ja omakohtaisesti maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteitä. 3. Yksilö ja yhteisö: kurssin tavoitteet koskevat kykyjä hahmottaa erilaisia sosiaalisia suhteita, yhteiskunnan instituutioita, poliittista järjestelmää ja omia osallistumismahdollisuuksia.

22 ET:n kurssit ja tavoitteet lukiossa 4. Kulttuuriperintö ja identiteetti: kurssin koskevat valmiuksia hahmottaa kulttuurin ilmiöitä, erilaisia katsomuksellisia kulttuureita, suomalaista kulttuuriperintöä, oman identiteetin kulttuurisia puolia. 5. Maailman selittäminen katsomusperinteestä: kurssin tavoitteet liittyvät erilaisten elämänkatsomusten luonteen ja perusteiden ymmärtämiseen sekä oman katsomuksen selventämiseen.