Tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja TE-Keskus, Rauma 7.6.2004 SUOMALAISEN TYÖELÄMÄN KESKEISET MUUTOKSET PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ.

Esitys aiheesta: "Tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja TE-Keskus, Rauma 7.6.2004 SUOMALAISEN TYÖELÄMÄN KESKEISET MUUTOKSET PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ."— Esityksen transkriptio:

1 Tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja TE-Keskus, Rauma 7.6.2004 SUOMALAISEN TYÖELÄMÄN KESKEISET MUUTOKSET PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ

2 2 POSTMATERIAALISET ARVOT YLEISTYVÄT  Ihmiset haluavat ja uskaltavat ilmaista itseään ja ainutlaatuisuuttaan kansalaisina ja kuluttajina  Feminiiniset arvot vahvistuvat yhteiskunnassa. Naiset ovat tiimipelaajia!  Ihmiset epäilevät luontaisesti kaikkea. Ei voida enää ”syöttää” asioita kuluttajille siten kuin ennen  Kaikki traditiot arvioidaan uudelleen ja luodaan uusia traditioita  Ihmisten sietokyky kasvaa. Urbaaneissa olosuhteissa, joissa yhä useampi elää, täytyy sietää kaikenlaista  Henkiset arvot nousevat yhä suurempaan kunniaan ja luonnon arvostus kasvaa  Työstä tulee yhä kokonaisvaltaisempi asia ihmisten elämässä. Työpaikan kollektiiviset arvot yhä tärkeämpiä  Ihmiset ostavat kasvavassa määrin niiden yritysten tuotteita, joiden arvot näyttävät vastaavan heidän omiaan

3 3 ELINKEINOELÄMÄÄ KOSKEVIA KESKEISIÄ TRENDEJÄ Asiakaskeskeisyys ja suhdemarkkinointi, integroitu markkinointi Joustavat, laihat tuotantotavat (lean production, tqm, re -engineering) Itseohjautuvat tiimit, henkilöstön valtuuttaminen (empowerment) Virtuaaliorganisaatiot, strategiset allianssit ja verkostot Tietotekniikan ja tietoyhteiskunnan kehitys (internet, interaktiivinen TV, mobiilisuus, paikannustekniikat jne.) Monikulttuurillisuus markkinoilla ja työpaikoilla Glokalisaatio (lokaalisuus + globaalisuus kietoutuvat yhteen) Kamppailu intellektuaalisesta osaamispääomasta Vaatimus korkeatasoisista eettisistä pelisäännöistä Innovaatioiden tuottamisen pakko © Jari Kaivo-oja

4 4 SIIRTYMINEN HIERARKISESTA VIRTUAALISEEN ORGANISAATIOON Lähde: Niittymaa 1996, Multimedia …1994

5 5 TIETOYHTEISKUNTA JA TYÖ?

6 6 PERUSSÄÄNTÖJÄ TIETOYHTEIS- KUNNAN TYÖMARKKINOILLA 1. TYÖMARKKINAKELPOISUUDEN VARMISTAMINEN  ASIAKASKESKEISYYS  TIETOISUUS YDINOSAAMISESTA  TYÖMARKKINOIDEN TUNTEMUS 2. GLOBAALI AJATTELU  GLOBALISAATIO LAAJENTAA TYÖMARKKINOITA  ERI KULTTUURIEN TUNTEMUS JA KIINNOSTUS  MUIHIN MAIHIN 3. KOMMUNIKAATIOTAIDOT  KOMMUNIKAATION VOIMAKKUUS JA MIELEEN-  PAINUVUUS  LUODAAN MIELIKUVIA JA MAINETTA

7 7 PERUSSÄÄNTÖJÄ TIETOYHTEIS- KUNNAN TYÖMARKKINOILLA 4. ELINIKÄINEN OPPIMINEN OPPIMINEN EI LOPU “KOULUUN” KIRJALLISUUDEN JA UUSIMMAN TIEDON SEURAAMINEN KOROSTUU KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN OIKEAAN AIKAAN 5. YHTEISKUNNAN TRENDIEN YMMÄRTÄMINEN OMAA ALAA KOSKEVIEN TRENDIEN ARVIOINTI MIKÄ ON OLENNAISTA? KANSALAISTEN TYÖMARKKINAKELPOISUUS OLENNAINEN HAASTE ”KIINA-ILMIÖN” TUOMAT HAASTEET

8 8 PERUSSÄÄNTÖJÄ TIETOYHTEIS- KUNNAN TYÖMARKKINOILLA 6. VALMISTAUTUMINEN OSAAMISALUEILLE EI TIETTYYN TYÖHÖN MONET SUOSITUTKIN TYÖTEHTÄVÄT HÄVIÄVÄT TÄRKEÄÄ ON KEHITTÄÄ ERI OSAAMISALUEITA MONIPUOLISESTI 7. TULEVAISUUSSUUNTAUTUNEISUUS ETUJOUKOSSA USEIN HELPOMPAA KUIN JÄLKIJUNASSA KUKA VALLOITTAA TULEVAISUUDEN AVAINTEHTÄVÄT ENSIMMÄISENÄ?

9 9 PERUSSÄÄNTÖJÄ TIETOYHTEIS- KUNNAN TYÖMARKKINOILLA 8. TALOUDELLINEN RIIPPUMATTOMUUS VAIN TALOUDELLINEN RIIPPUMATTOMUUS VOI TAATA RIIPPUMATTOMUUDEN URAN ERI VAIHEISSA EI PITÄISI JÄÄDÄ “ROIKKUMAAN” OLISI HYVÄ SÄÄSTÄÄ RESURSSEJA UUDELLEEN KOULUTUKSEEN 9. KESKITTYMINEN VERKOSTOIHIN – EI HIERARKIOIHIN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN YLEENSÄ MONIPUOLISEMPAA VERKOSTOYMPÄRISTÖSSÄ KUIN HIERARKISESSA YMPÄRISTÖSSÄ

10 10 PERUSSÄÄNTÖJÄ TIETOYHTEIS- KUNNAN TYÖMARKKINOILLA 10. ERIKOISOSAAMISEN YHDISTÄMINEN YLEISOSAAMISEEN  PELKKÄ ERIKOISOSAAMINEN TAI PELKKÄ YLEISOSAAMINEN EI YKSINÄÄN RIITÄ 11. ARMOTTOMUUS AJAN HALLINNASSA  AJAN HALLINNASTA TULOSSA ENTISTÄ VAIKEAMPAA  PRIORISOINTI TÄRKEÄÄ  OSATTAVA SANOA “EI”  TYÖN JA VAPAA-AJAN HALLITTU VUOROTTELU 12. ITSENSÄ YMMÄRTÄMINEN  VARATTAVA AIKAA AJATTELUUN  YMMÄRRÄMMEKÖ ITSEÄMME?

11 11 YKSILÖTASON PERUSTRENDIT OMAEHTOINEN JA ITSENÄINEN URASUUNNITTELU  EI ODOTETA ULKOPUOLELTA URAOHJEITA  PROAKTIIVISUUS URAKEHITYKSEN OHJAAMISESSA  PASSIIVISUUDEN KAIKENLAINEN KARTTAMINEN  EPÄTAVANOMAISUUS AJATTELUSSA  TIEDONHANKINTAAN PANOSTAMINEN LIIKKUVUUS JA NOPEUS

12 12 YKSILÖTASON PERUSTRENDIT ITSETUNTEMUKSEN KOROSTUMINEN  TYÖNTEKIJÄ TUNTEE ITSE ITSENSÄ PARHAITEN  ITSETUTKISKELU AUTTAA LÖYTÄMÄÄN ITSELLE TUNTEMATTOMIA OSAAMISALUEITA  MUODOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN

13 13 TÄMÄN PÄIVÄN KOULUTUKSESSA TÄRKEÄÄ *TARJOTA JOUSTAVIA MAHDOLLISUUKSIA TIETOJEN JA TAITOJEN UUDISTAMISEEN *OSAAMISEN UUDISTAMINEN TIETOISESTI …EI PAKON EDESSÄ *VÄLTTÄÄ RUTIINIMAISTA JA STANDARDOITUA KOULUTUSTA *KOULUTUKSEN RÄÄTÄLÖINTI *YHTEYDET YHTEISKUNNAN ERILAISIIN VERKOSTOIHIN & KLUSTEREIHIN

14 14 TÄMÄN PÄIVÄN KOULUTUKSESSA TÄRKEÄÄ *VERKOSTOITUMINEN *KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI *“TAKE CARE OF YOURSELF” -TYYPPINEN KOULUTUS *SYMBOLIANALYYTIKKOJEN TÄSMÄKOULUTUS *LUOVUUDEN TUKEMINEN/KOULUTUS ON OSA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄÄ *OSAAMISEN ERI ULOTTUVUUKSIEN (ASIA- OSAAMINEN, ASIAKASOSAAMINEN JA STRATEGINEN OSAAMINEN) KEHITTÄMINEN

15 15 HYVÄ TYYPPI -AJATTELU N. 30-VUOTIAS HUUMORINTAJUINEN ILOINEN, POSITIIVISESTI AJATTELEVA KIELITAITOINEN, PUHUU SUJUVASTI ENGLANTIA TULEE TOIMEEN MYÖS RUOTSILLA, SAKSALLA JA RANSKALLA KAUPALLISEN ALAN KOULUTUS ALAN KOKEMUSTA 2-5 VUOTTA HALLITSEE UUDEN VIESTINTÄTEKNOLOGIAN JA TIETOKONEET HYVÄ YLEISTIETO SIISTI ULKONÄKÖ OMA-ALOITTEINEN HYVÄT SOSIAALISET VALMIUDET TEHOKAS NUOREKAS JOUSTAVA

16 16 MIHIN SUUNTAAN OLLAAN MENOSSA TALOUDESSA? Tuotteista palveluihin Talous aineettomammaksi Yritysten yhteiskunnallinen rooli vahvistuu Intellektuaalisen pääoman merkitys korostuu Fyysisistä elämystuotteisiin Innovaatiokyvylle yhä keskeisempi merkitys Omistamisesta pääsyoikeuteen Luottamus korostuu

17 17 1. Tuotteista palveluihin Yksi keskeinen länsimaisten yhteiskuntien kehittymiseen liittyvä pitemmän aikavälin trendi on palvelusektorin jatkuva kasvaminen tuotantosektoriin verrattuna. Yhä suurempi osa työväestöstä työskentelee palvelusektorilla Suomessa jo 1980-luvun alusta enemmän ihmisiä töissä palveluissa kuin tuotannossa Mutta mikä ehkä vieläkin tärkeämpää, palveluista on tullut yhä keskeisempi osa kaikesta "perinteisestä" tuotannollisesta toiminnasta. Tämä trendi on johtamassa siihen, että liiketoiminnan kehittämisessä yhä suurempaa merkitystä alasta riippumatta kiinnitetään aineettomiin tuotteisiin, joita mm. erilaiset palvelukonseptit edustavat.

18 18 2. Talous muuttuu aineettomampaan suuntaan Useat keskeiset mittarit viittaavat siihen suuntaan, että taloudellinen toiminta jatkuvasti dematerialisoituu, muuttuu aineettomaan suuntaan (Weightless Economy): Esim. USA:ssa talouden paino ei ole juurikaan kasvanut 50 vuodessa vaikka sen arvo on moninkertaistunut Ensimmäinen IBM PC painoi reilut 20 kg, nyt PC voidaan puristaa pariin kiloon Parissa kilossa nykyisiä optisia kuitukaapeleita enemmän datansiirtokykyä kuin tonnissa kuparikaapelia Samalla kun tuotekehitys mm. mikropiirien räjähdysmäisen lisääntymisen myötä tekee tuotteista yhä pienikokoisempia, ne myös kuluttavat vähemmän energiaa. Digitalisoituminen leviää kaikkialle tehden mahdolliseksi välimatkojen ylittämisen tietoteknologian avuin. Mutta aineettomampi talous ilmenee myöskin uudenlaisena työttömyytenä, osaamisen korostamisena ja myös teollisen ajan hyvinvointivaltion asteittaisena murenemisena.

19 19 3. Yrityksen rooli yhteiskunnallisena ja ympäristöön vaikuttavana toimijana nousee esiin 1990-luku on eittämättä ollut myös yritysten yhteiskunnallisen ja ympäristöllisen heräämisen aikaa. Tämän voi ajatella johtuvan erityisesti paitsi kiristyneestä lainsäädännöstä, niin ennen kaikkea kuluttajien ja kansalaisten kasvavasta kiinnostuksesta. Tämä näkyy esim. Kansainväliset ympäristösopimusten määrä kasvanut räjähdysmäisesti 90-luvulla Jo 14% investoinneista USA:ssa ”socially screened” Luomu ym. tarjonta lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina Yritysten ympäristö- ja yhteiskuntaraporttien kasvava määrä

20 20 4. Ihmisten arvo osana yrityksen pääomaa vahvistuu Viimeisen kymmenen vuoden aikana kysymys yrityksen”intellektuaalisen pääoman” arvostamisesta ja mittaamisesta on noussut vahvasti esiin. Käsitteen kehitti ruotsalainen, 1990-luvun vaihteessa Skandian johtajana toiminut toiminut Leif Edvinsson. Hän ryhtyi systemaattisesti miettimään sitä, miten tämä yrityksen keskeinen, useimmiten arvokkain omaisuus saataisiin osaksi yrityksen taseen ja tuloksen mittaamista siten, ettei henkilöstö näyttäytyisi vain kuluna. Taustalla tässä on se keskeinen oivallus, jonka yhä useampi yritys tänä päivänä tunnustaa: keskittyminen työntekijöiden kehittämiseen ja oman yritysjohdon kasvattamiseen on yhä keskeisempi yrityksen menestymisen avain. Intellektuaalinen pääoma yhä merkittävämpi osa yritysten arvosta, joka selittää parhaiten yritysten arvonmuodostusta Eräiden arvioiden suurimmassa osassa tämän päivän yrityksiä intellektuaalinen pääoman arvo suhteessa fyysiseen ja rahalliseen pääomaan on jotain 5/1 ja 16/1 väliltä

21 21 5. Yrityksen innovaatiokyky muodostuu ratkaisevaksi kilpailutekijäksi Kysymys siitä, mitkä ovat organisaation kilpailukykyä vahvistavat tekijät, on tullut yhä ajankohtaisemmaksi kilpailun kiristyessä globalisoitumisen myötä. 1990-luvun merkittävin strategiakonsulttti, Gary Hamel, on nostanut vahvasti esiin innovaativisen kulttuurin luonnin ratkaisevana osaamisalueena. Hänen mukaansa innovaatioista tulee tehdä samanlainen kilpailukyvyn elementti kuin asiakaspalvelusta tai laadusta. Mitä tämä tarkoittaa? Se ei tarkoita varsinaisesti sitä, että tuotekehitysmenot pitää nostaa keskiarvon yläpuolelle. Se ei myöskään ensisijaisesti tarkoita kilpailemista laadulla, nopeudella tai toimitusketjun paremmalla hallinnalla. Ennen kaikkea se tarkoittaa nykyisten toimintamallien kyseenalaistamista ja sellaisen koko henkilöstön läpäisevän organisaatiokulttuurin rakentamiseen, joka pystyy tuottamaan jatkuvasti uusia näkemyksiä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

22 22 6. Fyysistä elämystuotteisiin Teknologian ottaessa yhä keskeisemmän roolin organisaatioiden toimintojen järkiperäistämisessä, johon termi ”informaatioyhteiskunta” viittaa, samoin kuin itse tuotteiden kehittämisessä, nousee kysymys esiin, mikä tuottaa useimmiten jo melko saturoituneille markkinoille pyrkiville tuotteille sen ratkaisevan lisäarvon, joka vetoisi kuluttajaan. ”Kulttuurikapitalismi” marssii esiin: teollisuusyhteiskunnan valtiaiden Exxonin ja General Motorsin rinnalle nousevat AOLTimeWarner, Disney, Sony, Microsoft jne. Luonnonvarojen kaupallistamisesta inhimillisen ajankäytön ja kokemuksen kaupallistamiseen Tuotteille haetaan lisäarvoa niihin liitetyistä elämyksistä ja tarinoista: onnellisten kanojen munat, Marlboro-mies. Tarinankertojat menestyvät

23 23 7. Omistamisesta pääsyoikeuteen Kehkeytymässä olevasta verkostoyhteiskunnassa yksi keskeinen trendi liittyy siihen, että toiminta siirtyy kasvavassa määrin markkinoilta verkostoihin. Tämän kehityksen myötä omistus- ja pääsyoikeus valtaavat alaa omistamiselta Myös yritysten toiminnassa tämä näkyy yhä selvemmin: ulkoistamisesta on tullut yhä keskeinen osa yritysten strategista toimintaa niiden miettiessä, miten pystyä satsaamaan riittävästi ydintoimintoihinsa ja samalla vähentää omistusta niillä toiminnan alueilla, joilla se ei ole strategisesti tärkeää. Tutkimuksen mukaan 2/3 yrityksistä teollisessa maailmassa paraillaan ulkoistavat yhden tai useampia sisäisiä toimintojaan Kuluttajapuolella vuokraus ja liisaaminen ovat kasvavassa määrin tätä päivää: USA:ssa joka kolmas auto on jo vuokrattu tai liisattu Tulevaisuudessa myydään liikenneratkaisuja eikä autoja

24 24 8. Luottamuksella yhä keskeisempi rooli menestystekijänä verkostotaloudessa Kun suorituskyky kasvavassa määrin perustuu luovuuteen ja inhimillisten voimavarojen mielekkääseen käyttöön, johtaa tämä näkemys edelleen luottamuksen merkityksen korostumiseen organisaation toimintakulttuurissa. Tämän on mm. Jorma Ollila monessa yhteydessä todennut eräänä Nokian menestyksen tukipilarina. Kysymys siis kuuluu, kuinka korkean luottamuksen yhteisö rakennetaan osana yrityksen strategista voimavaraa. Kyse on sekä yritysten sisäisestä että ulkoisesta luottamuksesta: –Verkostomaisissa asiantuntijaorganisaatioissa, jossa valta ja vastuu on hajautettua, menestys nousee kasvavassa määrin siitä keskinäisen luottamuksen hengestä, joka rakentuu organisaation sisälle ihmisten välille –Sähköiseen kommunikaatioon perustuvassa taloudessa luottamuksesta tulee keskeinen kynnyskysymys mm. tunnistamisessa –Luottamuksen ongelma globaalitaloudessa on viime kädessä kulttuurinen: on niin erityyppisiä tapoja rakentaa luottamusta

25 25 Visionäärinen johtaja…. tarkastelee edellä mainittuja trendejä ennakkoluulottomasti ja pohtii niiden merkitystä omaan toimintaan…mitä vaikutuksia suomalaiseen työelämään?

26 26 Ja toisaalta ymmärtää sen perustavanlaatuisen totuuden, joka liittyy seuraavaan Jorma Ollilan esille tuomaan viisauteen: ”Yrityksen menestystä eivät ratkaise sen parhaat työntekijät, vaan yrityksen kilpailuetu tulee siitä, että se pystyy luomaan mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet kaikille työntekijöille” (Kauppalehti 25.7.2001)

27 27 KIITOKSIA MIELENKIINNOSTA! Tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu Puh. (02) 4814 526, GSM (050) 502 7030 Fax. (02) 4814 630 Email: jari.kaivo-oja@tukkk.fi Web: www.tukkk.fi/tutu

28 28 TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS …TOIMISTOT TURUSSA, TAMPEREELLA JA HELSINGISSÄ