Euroopan unioni (EU) 28 jäsenvaltiota yli 500 miljoonaa asukasta EU:n nykyiset jäsenehdokkaat: Albania, Montenegro, Serbia, entinen Jugoslavian tasavalta.

Esitys aiheesta: "Euroopan unioni (EU) 28 jäsenvaltiota yli 500 miljoonaa asukasta EU:n nykyiset jäsenehdokkaat: Albania, Montenegro, Serbia, entinen Jugoslavian tasavalta."— Esityksen transkriptio:

1

2 Euroopan unioni (EU) 28 jäsenvaltiota yli 500 miljoonaa asukasta EU:n nykyiset jäsenehdokkaat: Albania, Montenegro, Serbia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Turkki

3 EU:n tärkeimmät periaatteet yhteiset arvot: ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio, ihmisoikeudet, moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsemattomuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu (SEUn 2 artikla) tavoite: edistää rauhaa, EU:n arvoja ja sen kansojen hyvinvointia (SEUn 3 artikla) neljä liikkumisvapautta: henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus

4 EU:n historian tärkeimmät vaiheet

5 1950-luku – alkutaival Jälleenrakennus sodan jälkeen 1950: Schumanin julistus 9. toukokuuta 1951: Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) perustetaan 6 jäsenvaltiota: Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa 1957: Rooman sopimukset – Euroopan talousyhteisö (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) syntyvät

6 1960-luku – perustan luominen 1960: Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA) perustetaan 1962: yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) käynnistetään 1968: tullimaksut poistetaan

7 1970-luku 1973: ensimmäinen laajentuminen – Irlanti, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyvät yhteisöön  yhteensä 9 jäsenvaltiota 1979: Euroopan parlamentin jäsenet valitaan ensimmäisen kerran suorilla vaaleilla

8 1980-luku – vakiinnuttamisen aika laajentuminen Etelä-Euroopan maihin: Kreikka (1981), Espanja ja Portugali (1986)  yhteensä 12 jäsenvaltiota 1986: Rooman sopimusta muutetaan Euroopan yhtenäisasiakirjalla 1990: Saksojen yhdistyttyä myös entinen Itä- Saksa kuuluu EY:hyn

9 1990-luku 1993: Euroopan sisämarkkinat (Maastrichtin sopimus) voimaan 1995: uusi laajentuminen – Itävalta, Ruotsi ja Suomi  yhteensä 15 jäsenvaltiota

10 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen: suurin laajentuminen 1.1.2002: 12 jäsenvaltiota alkaa käyttää euroa valuuttanaan 2004: laajentuminen Keski- ja Itä-Euroopan maihin – EU:hun liittyy 10 uutta jäsenvaltiota: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro  yhteensä 25 jäsenvaltiota 2007: Bulgaria ja Romania liittyvät unioniin  yhteensä 27 jäsenvaltiota 2013: Kroatia liittyy unioniin  yhteensä 28 jäsenvaltiota

11 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen institutionaalisten uudistusten tarve 2005: Alankomaat ja Ranska torjuvat EU:n perustuslain 2007: Lissabonin sopimuksen hyväksyminen ja voimaantulo 1. joulukuuta 2009

12 Mitä hyötyä EU:sta on? Esimerkkejä: vapaus asua, opiskella ja työskennellä missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa vaihto-ohjelmia nuorille: Comenius, Leonardo Da Vinci ja Erasmus yhteinen valuutta 19 jäsenvaltiossa ympäristölainsäädäntöä ilmastonmuutoksen torjumiseksi yhtäläiset mahdollisuudet edullisemmat verkkovierailuhinnat (roaming) ja paljon muuta...

13 EU:n toimielimet

14 Euroopan parlamentti säätää lakeja yhdessä neuvoston kanssa valvoo EU:n talousarviota (yhdessä neuvoston kanssa) ja EU:n muiden toimielinten toimintaa 751 yleisillä vaaleilla valittua jäsentä vaalit joka viides vuosi puhemies: Martin Schulz

15 Eurooppa-neuvosto ohjaa EU:ta poliittisesti ja määrittelee sen poliittiset suuntaviivat ja prioriteetit muodostuu jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehistä, puheenjohtajastaan ja Euroopan komission puheenjohtajasta puheenjohtaja: Donald Tusk

16 Euroopan unionin neuvosto säätää lakeja yhdessä Euroopan parlamentin kanssa (hyväksyy, muuttaa tai hylkää komission säädösehdotukset) muodostuu 28 jäsenvaltion ministereistä käsiteltävien aiheiden mukaan kiertävä puheenjohtajuus: puheenjohtajavaltio vaihtuu kuuden kuukauden välein: 1.1.–30.6.2016: Alankomaat 1.7.–31.12.2016: Slovakia

17 Euroopan komissio ehdottaa lakeja ja huolehtii niiden täytäntöönpanosta (aloiteoikeus, perussopimusten "vartija") 28 komissaaria (yksi kustakin jäsenvaltiosta), joista yksi toimii puheenjohtajana (Jean-Claude Juncker) ja muutamat muut varapuheenjohtajina (yksi on unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja)

18 EU:n muita toimielimiä ja elimiä Euroopan unionin tuomioistuin Euroopan keskuspankki Euroopan tilintarkastustuomioistuin Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) alueiden komitea

19 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

20 Mikä ETSK on? neuvoa-antava elin, joka perustettiin Rooman sopimuksella vuonna 1957 edustaa järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa Euroopan parlamentti Euroopan unionin neuvosto Euroopan komissio Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

21 Mitä järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta tarkoittaa? Kaikkia ryhmiä ja järjestöjä, joita kansalaiset perustavat ajaakseen etujaan, saavuttaakseen tietyn päämäärän tai tehdäkseen yhteistyötä samanhenkisten ihmisten kanssa

22 Millainen rooli ETSK:lla on? Neuvoa-antava rooli: ETSK avustaa Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja Euroopan komissiota, ja sen kolme tärkeintä tehtävää ovat: varmistaa, että EU:n politiikassa otetaan huomioon todellinen taloudellinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen tilanne rakentaa osallistavampaa EU:ta, joka on lähempänä kansalaisiaan edistää EU:n arvoja ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita yleisesti.

23 Silta EU:n ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä pitää esillä kansalaisyhteiskunnan etuja tarjoaa jäsenvaltioiden kansalaisjärjestöille mahdollisuuden ilmaista näkemyksiään Euroopan tasolla

24 ETSK:n rakenne edustajakokous, jossa on 350 jäsentä (nimetään 5 vuodeksi) EU:n 28 jäsenvaltiosta puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa, jotka valitaan kahden ja puolen vuoden välein edustaa talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmiä: työnantajia, työntekijöitä ja muita eturyhmiä (kansalaisjärjestöt, viljelijät, nuoret, kuluttajat jne.) 6 erityisjaostoa ja neuvoa-antava valiokunta "teollisuuden muutokset" (CCMI) lausunnoista keskustellaan ja ne hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä täysistunnoissa (n. 9/vuosi)

25 Miten ETSK toimii? Lausunnon laatiminen 6 jaostoa Täysistunto RYHMÄ II Työntekijät RYHMÄ I Työnantajat RYHMÄ III Muut eturyhmät JAOSTO Valmisteluryhmä: jäseniä ja asiantuntijoita

26 Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi

27 ehdotetut toimenpiteet maahanmuuttajien kotouttamiseksi vastaanottajamaihin käytännön toimet kouluissa, kerhoissa jne: miten autetaan nuoria maahanmuuttajia kotoutumaan paremmin käytännön ehdotukset – nuorten näkökulmasta – muutto- ja pakolaiskriisin ratkaisemiseksi Yhteistyötehtävän aiheet:

28 käytännön ehdotus siitä, miten ihmiset saadaan tiedostamaan erityisesti nuorten pakolaisten onnistuneen kotoutumisen tärkeys osallistuminen kansalaistoimintaa, kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja syrjinnän torjuntaa koskevaan kasvatukseen Yhteistyötehtävän aiheet:

29 Yli 4 miljoonaa syyrialaista on paennut kotimaastaan sodan puhkeamisen jälkeen. Heistä puolet on lapsia. Naapurimaa Libanonissa on lähes 1,2 miljoonaa syyrialaispakolaista. Libanonissa ja Jordaniassa on asukaslukuun nähden eniten pakolaisia maailmassa. Turkissa on yli 1,9 miljoonaa syyrialaispakolaista. Turkissa on siten lukumääräisesti eniten pakolaisia maailmassa. Tietoa pakolaiskriisistä:

30 EU-maista Ruotsissa ja Saksassa on eniten pakolaisia. Saksassa on tällä hetkellä yli 161 000 syyrialaispakolaista. Osa Euroopan maista ei halua vastaanottaa pakolaisia vaan on sulkenut rajansa. Pakolaisia ei tule vain Syyriasta. Viiden viime vuoden aikana on puhjennut kymmenkunta muutakin konfliktia eri puolilla maailmaa, mm. Irakissa, Etelä- Sudanissa ja Ukrainassa. Tietoa pakolaiskriisistä:

31 UNHCR:n mukaan joka 122. ihminen maailmassa on pakolainen, evakko omassa maassaan tai turvapaikanhakija. Kaikista maailman pakolaisista 43 prosenttia on lapsia. Pakolaiset jättävät kotinsa ja maansa, koska mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Tietoa pakolaiskriisistä:

32 Vuoden 1951 pakolaissopimuksen mukaan pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan kotimaansa suojaan. Mitä tarkoittaa pakolainen:

33 He joutuvat viettämään lapsuus- tai nuoruusvuotensa pakolaisina, ja on myös olemassa suuri vaara, että heidän oikeuksiaan loukataan tai niistä ei välitetä. Nuorilla pakolaisilla on iästä johtuvia erityistarpeita, ja he ovat saattaneet joutua eroon vanhemmistaan tai huoltajistaan (nk. ilman huoltajaa olevat alaikäiset pakolaiset). Tällainen hyvin turvaton ja epävarma tilanne voi haitata nuoren kulttuurista, henkistä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Lapset ja nuoret eivät pääse kouluun eivätkä he voi harrastaa. Nuoret pakolaiset:

34 ETSK:n kanta EU tarvitsee uuden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan, joka perustuu nykyistä suuremmalle vastuun jakamiselle. Olisi säädettävä maahanmuuttolainsäädäntö, joka käsittäisi kaikki asiaan liittyvät osa-alueet. Yhteistyö EU:n ulkopuolisten lähtö- tai kauttakulkumaiden kanssa on ratkaisevan tärkeää muuttoliikkeen syihin puuttumiseksi. EU:n politiikan tulisi olla humanitaarista, ja siinä on torjuttava usein muukalaisvihamieliset kansalliset asenteet, joissa korostetaan "laittomien muuttajien" aiheuttamaa uhkaa.

35 Komitean perustavanlaatuinen kanta on, että muuttajat ovat ihmisiä, joilla on täsmälleen samat perusoikeudet kuin EU:n kansalaisilla. Näitä oikeuksia tulee kunnioittaa ja ne tulee turvata henkilön oikeudellisesta asemasta riippumatta. Komitea on huolissaan maahanmuuttajiin kohdistuvan suvaitsemattomuuden, rasismin ja muukalaisvihan kasvusta Euroopassa.

36 Raportointi ja keskustelu Brysselissä Työskentely tapahtuu ryhmissä. Muutamien työryhmien päätelmät esitellään "Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi" - tapahtuman päätöstäysistunnossa ja sisällytetään päivän asiakirja-aineistoon. Toivottavasti tapahtumassa otetut ensiaskeleet saavat jatkoa eri puolilla Eurooppaa ja innostavat muitakin nuoria kantamaan aktiivisesti vastuuta!

37 Yhteystiedot Lisätietoa ja vastauksia kysymyksiin: sähköposti: youreurope@eesc.europa.eu youreurope@eesc.europa.eu internetsivut: www.eesc.europa.eu www.eesc.europa.eu Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi @youreurope

38