Näkökulmia kuntien ja järjestöjen kumppanuuteen Esitys 12.10.2011 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n seminaarissa Kimmo Lind, yliopettaja, HUMAK.

Esitys aiheesta: "Näkökulmia kuntien ja järjestöjen kumppanuuteen Esitys 12.10.2011 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n seminaarissa Kimmo Lind, yliopettaja, HUMAK."— Esityksen transkriptio:

1 Näkökulmia kuntien ja järjestöjen kumppanuuteen Esitys 12.10.2011 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n seminaarissa Kimmo Lind, yliopettaja, HUMAK

2 Kokemukset Järjestöosaajana työmarkkinoille – hankkeessa (ESR/Pirkanmaa ELY) tehdystä kehittämisprojektista STKL:lle (Jyväskylän kaupungin ja alueella toimivien sotejärjestöjen yhteistyön kehittäminen) http://jarjestoosaaja.humak.fi/ Kokemukset Keski-Suomen Järjestöareenasta Kokemukset Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n ulkoisesta arvioinnista Esityksen taustalla

3 Katsaus kuntien ja järjestöjen yhteistyön lähtökohtiin Intressiperusteisuuden merkitys järjestötoiminnassa Sote-järjestötypologisointi Erilaisuudesta seuraavat erilaiset toimintalogiikat Esityksen sisältö

4 Kunnan ja järjestöjen yhteistyön lähtökohdat/Möttönen Järjestöjen toiminta vahvistaa paikallisdemokratiaa ja sosiaalista pääomaa Järjestöt ovat demokratian kouluja ja toimiminen järjestöissä vahvistaa kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen kykyä Järjestötoiminta vahvistaa luottamusta, kasvattaa yhteisöllisyyttä ja parantaa taloudellista toimivuutta Järjestöt luovat hyvinvointia kuntalaisille Järjestöt tuottavat jäsenistölleen sosiaalista tukea, jolla on ongelmia ehkäiseviä, toipumista edistäviä ja palvelutarvetta vähentäviä vaikutuksia. Järjestötoiminnassa syntyvä yhteisöllisyys tuottaa terveyttä ja lisää elinvuosia Järjestöt ovat merkittäviä palvelujen tuottajia Järjestöjen palvelut täydentävät kunnallisia palveluja ja lisäävät palvelutuotannon asiakaslähtöisyyttä

5 Kaupungin ja järjestöjen suhteet/Möttönen (muokannut KL) Intressi kaupungilla Intressi järjestöllä Yhteistoi- mintaso- pimuksett Ostopalvelut Maksusitoumukset Avustukset Toimintaedellytysten parantaminen MarkkinasuhdeVerkostosuhdeToimijasuhde

6 Keskeinen kysymys: mitä muutos (intressi)toimijasuhteesta verkostosuhteeseen tai markkinasuhteeseen merkitsee järjestöjen kannalta? Mikä on järjestön perustehtävä ja miten sitä toteutetaan? Yhteisölogiikkaa markkinalogiikan ristiaallokossa? Yhteisölogiikkaa hyvinvointipolitiikkana? Muutamia keskeisiä kysymyksiä

7 Kunta: kansalaisten/kuntalaisten yhteinen hyvä Järjestö/yhdistys: jäsenistön yhteinen hyvä; järjestön/yhdistyksen tarkoituksen mukaisen toiminnan edistäminen Sama lopputulos, eri tie/näkökulma: kansalaisten hyvä?! Kansalaistoiminnan ja järjestötoiminnan intressiperusteisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen on erittäin tärkeää; myös suhteessa kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön! Intressiperusteisuuden näkökulmasta järjestöjen ja kuntien välisissä suhteissa ei ole intressivapaata vyöhykettä. Intressiperusteisuus

8 Järjestöbarometri 2009: Yhdistysten kriittisimmät arviot liittyvät niiden kuulemiseen ja huomioonottamiseen kunnallisessa päätöksenteossa. Yhdistyksistä noin puolet arvioi kuulemisensa ja näkemystensä huomioonottamisen toteutuvan huonosti. Noin puolet yhdistyksistä arvioi niiden osallisuutensa palvelujen kehittämiseen toteutuvan huonosti. Erilaista yhteistyötä on paljon mutta sitä ei koeta riittävän laadukkaana, eikä järjestöjen näkemyksiä kuulla riittävästi päätöksenteossa. Intressien toteutumattomuutta

9 Sekä järjestöjen oma että järjestöjen yhteinen vaikuttamistoiminta on 2010 Järjestöbarometrin mukaan selkeässä kasvussa. Yleisimmät järjestöjen yhteisen vaikuttamistoiminnan sisällöt ovat järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen liittyvä vaikuttaminen, palveluihin vaikuttaminen sekä kansalaisten perusturvaan ja köyhyyden ehkäisyyn liittyvä vaikuttaminen. Noin kolmella neljästä järjestöstä on myös suunnitelmia, joilla ne pyrkivät tehostamaan omaa vaikuttamistoimintaansa – yleisimpinä mainitaan yhteistyöverkostot, järjestöjen strategiatyö sekä tiedonvälityksen ja viestinnän kehittäminen Tehostuvaa vaikuttamistoimintaa

10 Vaikuttamistoiminta kohdentuu sosiaali- ja terveysjärjestöjen taloudellisen tilanteen ja niiden toimintaedellytysten parantamiseen. Lisäksi pyritään vaikuttamaan järjestöjen palvelutuotannon vähentymiseen – kuntien kilpailutuskäytäntöihin, valintakriteereihin sekä palvelutuotannon keskittymiseen isoille, voittoa tavoitteleville yritystoimijoille. Tehostuvaa vaikuttamistoimintaa

11 Keskeinen haaste järjestöille yhteistyössä on, kuinka ne pitävät kiinni järjestötoiminnan kansalaisyhteiskuntaperustasta – järjestötoiminnalle ehdottomasti keskeisimmästä tehtävästä. Toinen haaste liittyy siihen, että yhteistyössäkin järjestöillä on kriittinen valvonnan tehtävä. Sakari Hännisen mukaan demokratian valvonta on tehtävä ja keskeinen ominaisuus toimivalle kansalaisyhteiskunnalle. Hännisen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen osalta tämä tarkoittaa ennen kaikkea poliittisen koneiston valvontaa, sen legitimiteettiä ja responsiivisuutta. Ajetaan tandemilla – kuka ohjaa, kuka polkee?

12 Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen – mutta myös liikunta-, nuoriso-, kulttuurijärjestöjen – toiminnan liittäminen osaksi kunnallista hyvinvointipolitiikkaa on sekä rakenteellinen että diskursiivinen hahmotus. Rakenteellisesti hahmotusta tukee tietenkin pitkä 1960- luvulta lähtenyt hyvinvointivaltion projekti, mikä myöhemmin kuntien vastuun lisäännyttyä on muotoutunut paikalliseksi hyvinvointipolitiikaksi. Hyvinvointipolitiikka on osoittautunut myös tehokkaaksi tavaksi ymmärtää ja tulkita järjestöjen roolia tai merkitystä suhteessa kuntaan ja sen tehtäviin Kaikki tiet vievät hyvinvointipolitiikkaan?

13 1) puhtaat edunvalvonnalliset järjestöt (esim. potilasjärjestöt), 2) asiantuntijajärjestöt (ammattimaisesti toimivat järjestöt esimerkiksi lastensuojelualalla), 3) palvelutuotantoon keskittyneet järjestöt (esim. säätiöt), 4) toimintaan keskittyneet järjestöt (esim. vertaistukijärjestöt) 5) hyvinvointipolitiikan vaikuttajajärjestöt (esim. STKL). Käytännön tasolla järjestöt voivat toki toteuttaa useampiakin tehtäviä. Järjestö voi samanaikaisesti olla asiantuntijuuskeskeinen, erilaisia palveluita aktiivisesti tuottava, ja harjoittaa lisäksi jäsenistönsä aktiivista edunvalvontaa. Sote-järjestötypologisointi

14 Vaikuttaa ja valvoa (sosiaali- ja terveyspoliittisten päätösten, linjausten, käytäntöjen jne. vaikuttaminen ja valvonta), Edunvalvonta (jäsenistön intressien edunvalvonta), Tarpeita vastaavien palvelujen tuottaminen (järjestön jäsenille/laajemmin) Toiminnan ylläpitäminen/kehittäminen (jäsenistön virkistys, sosiaalinen toiminta, osallisuus jne.). Tässä suhteessa esimerkiksi vaikuttajajärjestöille (valtakunnallisia) vaikuttamisen ja valvonnan intressi on vahva, mutta samoin myös puhtaalle edunvalvontajärjestölle, mutta niiden vaikuttamisen tavat suhteessa kuntasektoriin voivat rakentua hyvin eri tavoilla. Puhtaalle edunvalvontajärjestölle intressi kuntayhteistyöhön voi olla pieni. Erilaisuudesta seuraavat erilaiset toimintalogiikat

15 On tärkeää, että 1)tunnistetaan ja tunnustetaan organisaatioiden omat intressit ja oma autonomia – tämä on edellytys myös toimivalle yhteistyölle (win-win) 2)ymmärretään, että konkreettinen yhteistyö edellyttää intressien tunnistamista myös hyvinvointipolitiikassa 3)kiinnitetään huomiota (tunnistaen ja tunnustaen) sote-järjestöjen keskinäisesti erilaisiin lähtökohtiin ja intresseihin tehdä yhteistyötä Lopuksi

16 Kiitos kutsusta seminaariinne ja toivottavasti hyvin valmisteltu hankkeenne saa rahoitusta!