Osastotunti: Tapaturmaisen selkäydinvamman fysioterapia Merita Alatalo FTK4.

Esitys aiheesta: "Osastotunti: Tapaturmaisen selkäydinvamman fysioterapia Merita Alatalo FTK4."— Esityksen transkriptio:

1 Osastotunti: Tapaturmaisen selkäydinvamman fysioterapia Merita Alatalo FTK4

2 1 Johdannoksi…Epidemiologiaa Ensisijainen haitta useimmille liikunnallinen haitta Elintoimintojen häiriöt voivat olla osalle elämänlaatua heikentäviä tekijöitä Oireiden aste riippuu vaurion sijainnista ja siitä onko vamma osittainen vai täydellinen Selkäydinvamman saa 1-2 sadasta tuhannesta ihmisestä vuodessa Syitä: Liikenneonnettomuud et 42% Putoamistapaturmat 37% Sukellustapaturmat 7% Väkivaltatilanteet 3% Muut tilanteet 11%

3 Primaaripreventio Eli vammautumisten ehkäisy Lainsäädännölliset keinot (liikennesäännöt ja työturvallisuussäännö t) Alkoholilla usein osuutta asiaan

4 Muutokset elimistössä selkäydinvamman jälkeen Hermotoiminnan häiriöt: raaajojen heikkous, tuntohäiriöt, liikkumattomuus Tahattomat liikkeet raajoissa (aivojen normaali lihastensäätely estyy) Hengitysvajausta hengityslihasten halvauksen seurauksena -> keuhkojen limaisuus ja kasaan painuminen -> riski infektioille Spinaalisokki (muutaman päivän – useita viikkoja) = hypotensiota ja bradykardiaa Verenkiertoelimistön vajaatoiminnan seurauksena laskimotukosten riski lisääntyy Virtsarakko ja suolisto lamaantuu -> tulehduksia jos ei hoideta Painehaavojen riski tunnottomilla ja luisilla alueilla Nivelten jäykistymisen ja raajojen virheasentojen uhka

5 NEUROLOGINEN VAURIO JA TOIMINTAKYKY ASIA – tutkimus Vamma määritellään vauriotason mukaan Vammautuneen tilasta saadaan tarkka kuva ja voidaan arvioida ennustetta, toimintakykyä ja hoidon vaikuttavuutta Haitan aste vaihtelee vaurion tason mukaan, eli mitä alempana segmenteissä vaurio on, sitä vähäisemmät haitat

6 Selkäydinvammaisen toimintakyky

7

8 FYSIOTERAPIA ALKUVAIHEESSA Alkuvaihe kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon vamman tasosta riippuen Respiraattorihoito 80%:lle kaularankavammautu neista hengityslihasten halvaantumisen vuoksi Kompressiosukat raajojen turvotusta vähentämään Asento-, ja liikehoito tärkeitä! (painehaavojen, virheasentojen ja jäykistymisen ehkäisy) Ranteisiin ja sormiin lastat (toimintaterapia)

9 Liikehoito alkuvaiheessa Potilaan asentoa vaihdellaan säännöllisesti Liikehoitoa toteutetaan päivittäin Raajojen liikehoito vilkastuttaa verenkiertoa Nilkat 90asteen kulmaan Tyynyillä asennon tukeminen Käännetään selkäranka suorana Tehostetut hengitysharjoitukset: Pulloonpuhallus, käsillä hengityksen avustaminen Tyhjentämään limaa keuhkoista ja tehostaa rintakehän liikkuvuutta

10 Ylösnousu Aloitetaan nostamalla sängyn päätyä Sitten aloitetaan istumaharjoitukset vuoteella Pystyasennon harjoittelu seisomatelineessä Pyörätuoliin

11 Peruskuntoutuksen vaihe Kestää 3-6kk ja sen päättyessä toimintakyky on lähes vakiintunut Joskus raajojen leikkauksia tehdään jäykistymisen tms vuoksi Eivät asu itsenäisesti tässä vaiheessa Tehtävät: mahdollisimman itsenäinen suoriutuminen, liikuntakyvyn harjaannuttaminen, apuvälineiden hankinta Pystyasennon harjoittaminen kippi-, ja istumaharjoituksilla Vartalon tukia voi olla käytössä vaihtelevasti

12 Toimintakyvyn edistys riippuu yksilöllisistä tekijöistä: Kehon mittasuhteet Spastisuus Mahd. komplikaatiot Oma motivaatio Osa tarvitsee yksilöllisestä liikehoitoa vaikeaan spastisuuteen, kireyksiin, tai muihin tuki-, ja liikuntaelin häiriöihin Säännöllinen pystyasento kuormittaa sopivasti hengityselimistöä ja ehkäisee alaraajojen jäykistymistä

13 Yleiskunnon ja kestävyyden harjoittelu(hapenottokyvy n ylläpitäminen/parantamin en) Osteoporoosin ehkäisy, sillä vähentynyt lihasaktiivisuus ja luuston kuormituksen puuttuminen aiheuttaa sitä etenkin alaraajoihin Nuorille vammautuneille riski skolioosiin, joten vartalotuen käyttö kasvuiän ajan Peruskuntoutuksen jälkeen koko eliniän kestävä seuranta Usein säännöllisin väliajoin laitoskuntoutus (työ-, ja toimintakyvyn kohennus ja ylläpito)

14 Apuvälineet Pyörätuoli on tärkein apuväline, sähköinen tai kelattava nostovyö Liukulaudat, apinapuu Syömisen ja peseytymisen apuvälineet pidikkeet

15 Ennuste Kuntoutuksen jälkeen 90% vammautuneista asuu itsenäisesti ovat omatoimisia ja liikkuvat pyörätuolilla tai muilla apuvälineillä Tetrapotilaista 80-90% kotiutuu kotiavun, kotisairaanhoitoavun tai omaisten ja henkilökohtaisten avustajien tuella Ammatillinen kuntoutus riippuu ammatista: uudelleenkoulutusta 50%:lle tapauksista

16 LÄHTEET Dahlberg, A. 2000. Teoksessa Selkäydinvamma ja ravitsemus. 2000. Sunqva Oy. Kouvola. Dahlberg, A. ja Alaranta, H. 2008. Selkäydinvammat. Teoksessa Kuntoutus (toim. Suikkanen, A.). Duodecim: Helsinki. Kallanranta, Rissanen & Vilkkumaa 2001. Kuntoutus. Duodecim: Helsinki. Kannisto, M. ja Alaranta, H. 2006. Selkäydinvammat. Teoksessa Neurologia. Duodecim: Helsinki. Salmenperä, R; Tuli, S. ja Virta, M. 2002. Neurologisen ja neurokirurgisen potilaan hoitotyö. Tammi: Helsinki.