Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuMika Ketonen Muutettu yli 7 vuotta sitten
1
Meri - Lapin kehittämiskeskus 31.3.2014 Leena Leväsvirta Seija Parviainen Länsi-Pohjan sote-yhteistoiminta- alue selvitys
2
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiuudistus 23.3.2014 hallitus- ja oppositiopuolueiden sopimus → sote- palvelujen järjestäminen viidelle Erva- sote- alueelle → kunnat mukana palvelujen tuottamisessa Esitys valmiiksi toukokuussa 2014 Lausuntokierrokselle kesäkuussa 2014 Uusien sote- alueiden toiminta alkaa 1.1.2017 Miksi Länsi-Pohjaan tarvitaan oma sote- yhteistoiminta-alue?
3
Tarvitaan kehittämään palvelujen alueellista integraatiota Alueen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio ja palvelujen tuottaminen 1.1.2017 alkaen Alueen kuntien kaikkien sote- palvelujen tuottaminen yhteen organisaatioon Turvaamaan asukkaille sote- palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Mahdollistamaan henkilöstön osaamisen monipuolinen käyttö Varmistamaan osaajien saaminen alueelle Länsi-Pohjan sote-yhteistoiminta- alueen merkitys
4
Lähipalvelujen säilyttäminen Perusvalikoiman säilyttäminen ja kehittäminen Resurssien yhdistäminen ja osaamisen parempi hyödyntäminen tuottavat hyötyä asiakkaille Potilaan jatkohoitoa ja kuntoutusta helpompi suunnitella ilman nykyisiä hallintorajoja Palveluun pääsyn kriteerit samat Asiakasmaksut ja edut yhtä suuret Palvelujen käyttömahdollisuus asuinpaikasta huolimatta Länsi-Pohjan sote-yhteistoiminta- alueen merkitys kuntalaisille
5
Sairastavuus koko Lappia ja muuta maata suurempaa Kansantautiesiintyvyys korkeaa Mielenterveys- ja riippuvuusongelmat yleisiä Työttömyysaste vaihtelee kunnissa, ennakoitu lievää vähenemistä Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa Sosiaalimenojen kasvu ilmentää toimeentulo- ja sosiaalisten ongelmien sekä vanhusväestön määrän kasvua Pienituloisten määrä ennallaan Länsi-Pohjan väestön sote- palvelujen tarve kasvaa
6
Syntyvien ja lasten määrä alueella pysyy ennallaan palvelutarve ennallaan, palvelujen integrointi uutena mahdollisuutena Kuntien kesken siirtymää lasten ja palveluiden määrässä Lastenneuvolapalveluja käytetään enemmän kuin Lapissa ja koko maassa Lasten mielenterveyspalvelujen käyttö lisääntynyt Lastensuojelun avohoidollisten tukitoimenpiteiden tarve kasvava Perheiden vaikeutunut tilanne lisää integroitujen palveluiden tarvetta O – 14 -vuotiaat
7
Henkilömäärä vähenee voimakkaasti (yli 4700 henkeä) Nuorten aikuisten määrän pieneneminen huolestuttavaa, etenkin pienemmissä kunnissa Nuorten ikäryhmän ongelmat, syrjäytyminen ja mielenterveys- ja riippuvuusongelmat lisäävät palvelutarvetta Työttömyys koko ikäryhmän ongelma Aktiivi-ikäisten ryhmä käyttää paljon sote palveluja sekä kunnissa että erikoissairaanhoidossa, joten niistä vapautuu resursseja ikääntyvien palveluihin Sairastavuus ja kansantaudit vahvasti esillä Aktiivi-ikäiset 15 – 64 -vuotiaat
8
Alueella on yli 65- vuotiaita vuoteen 2023 mennessä yhteensä 17 439 henkilöä Kotona asumisen tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan toimintakykyä ylläpitäviä palveluja ja kuntoutusta Kotihoidon tarpeet lisääntyvät runsaasti Tehostetun palveluasumisen haasteet Erikoissairaanhoidon palvelujen tarve lisääntyy Tarvitaan lisää geriatrista, gerontologista osaamista ja vanhussosiaalityötä Palvelujen keskittämisen tarvetta Valtakunnallisten tavoitteiden osalta katsottava palvelujen tarjonnassa kokonaisuutta Ikäihmiset
9
Huoltosuhde heikkenee alueella ainakin vuoteen 2030 väestön ikääntymisen vuoksi Kuntien verotulojen ennakoidaan kääntyvän laskuun Valtionosuuksien pieneneminen leikkausten ja tulevan uudistuksen vuoksi voimakasta Kuntien menojen sopeutustarve kasvava ja yli 3 milj. € vuodessa vuonna 2020 Kuntien talousnäkymät heikentyvät
10
Kuntien sote- nettokustannukset kasvaneet vuodesta 2012 -2013 4,3 – 19, 2 %, LPSHP 9,5 % Alueen kuntien sote- nettomenoissa suuret kuntakohtaiset erot Vanhuspalvelujen kustannukset tulevat nousemaan huimasti Kemiä lukuun ottamatta Sote- nettomenojen kasvuennuste 2023 mennessä yhteensä 114. 173.113 € Sote – menojen kehitys
11
Sote- nettomenot (2012- 2023) TP 2012TP 2013Muutos %TA 2014Muutos %*Ennuste 2023 Kasvu € TP 2013 -2023 Kasvu % TP 2013- 2023 Kemi70 916 01578 389 89910,577 385 133-1,3114 931 00036 541 10146,6 Keminmaa24 779 00728 258 90114,026 851 700-5,042 150 00013 891 09949,2 Simo10 854 24211 899 9349,611 541 000-3,015 183 0003 283 06627,6 Tervola11 190 59112 512 00011,812 540 0000,216 255 0003 743 00029,9 Tornio60 634 19363 255 7794,364 623 6902,295 294 00032 038 22150,6 Ylitornio17 144 22820 443 57919,219 456 800-4,827 559 0007 115 42134,8 Kunnat yhteensä195 518 276214 760 0929,8212 398 323-13,6311 372 00096 611 90845,0 LPSHP89 611 53898 135 0979,596 809 490-1,4115 696 30217 561 20517,9
13
Vanhuspalvelujen kustannusten muutos 2012 – 2023 (Lapin Liiton sote- selvitys) Muutos 2012 - 2023 Vanhuspalvelut yhteensä (1000€) Kunta 20122023%-muutos Kemi 2341722562-4 % Keminmaa 103511760670 % Simo 3969622857 % Tervola 4612555921 % Tornio 232782967627 % Ylitornio 86561704097 %
14
Sote- henkilöstön määrä kasvanut Eläköityminen voimakasta: lähes puolet (46,5 %) kuntien sote- henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän vuoteen 2025 mennessä LPSHP:n koko henkilöstöstä vastaava luku on 35 % Odotettavissa vaikeutuva pula ammattihenkilöistä Alan toisen asteen ja amk- tasoisen koulutuksen säilyminen vahvana alueella on tärkeää Henkilöstökehitys
15
Hyvinvointikeskukset, hyvinvointipisteet, keskussairaala o Lähipalvelut o Alueelliset palvelut o Erityispalvelut Länsi-Pohjan sote – yhteistoiminta- alueen palvelujärjestelmä
16
HYVINVOINTIPISTEET HYVINVOINTIKESKUS KESKUSSAIRAALA Kemi : Syväkangas ja Karihaara: neuvola ja hammashoitola Keminmaa : Lautiosaari neuvola Simo: Maksniemi ja Ylikärppä terveydenhoitajan vastaanotto Tornio: neuvolat: Arpela, Hannula, Kaakamo, Karunki, Kiviranta, Suensaari - 3 hammashoitolaa Ylitornio: Meltosjärvi terveydenhoitajan vastaanotto Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Ylitornio Sosiaalipalvelut Lääkäri- ja vastaanottopalvelut Suun terveydenhuoltopalvelut Vuodeosasto Kemi Vaativa hoito esim. synnytykset, kirurgia ja muut erikoisalat
17
Organisaatiomallin tulee: o mahdollistaa sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio o välttää ylimääräisiä raja-aitoja o olla mahdollisimman matala, joustava ja ketterä Kustannusten jako: o 23.3.2014 linjauksen mukaan Erva- sote- alueen rahoitus tulee kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti o STM käynnistänyt työn sote rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi o Koska rahoitus ei ole enää alueen kuntien päätettävissä, jäädään sen osalta odottamaan tulevan lakiesityksen kirjauksia Hallinto ja päätöksenteko
18
Länsi-Pohjan sote- yhteistoiminta-alue organisaatiomalli
19
Länsi-Pohjan sote- palvelujen yksityiskohtainen suunnitteluprosessi käynnistetään heti, kun paikalliset ja valtakunnan tason päätökset antavat siihen edellytykset. Tavoitteena on luoda alueelle integroitu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamismalli, joka sisältää kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut sekä LPSHP:n palvelut. Länsi-Pohjan sote- yhteistoiminta-alue voi toimia vuoden 2017 alusta yhtenä pohjoisen ERVA-sote- alueen palveluntuottajana. Toimenpide-ehdotus
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.