Millaisia rajoja sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet asettavat sote-säästötalkoille? JUHA LAVAPURO APULAISPROFESSORI, TAMPEREEN YLIOPISTO

Esitys aiheesta: "Millaisia rajoja sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet asettavat sote-säästötalkoille? JUHA LAVAPURO APULAISPROFESSORI, TAMPEREEN YLIOPISTO"— Esityksen transkriptio:

1 Millaisia rajoja sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet asettavat sote-säästötalkoille? JUHA LAVAPURO APULAISPROFESSORI, TAMPEREEN YLIOPISTO JUHA,LAVAPURO@STAFF.UTA.FI

2 Säästötalkoot

3 PL 19 §, OIKEUS SOSIAALITURVAAN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

4 Austerity politics / perus- ja ihmisoikeudet Sote-talkoot eivät tietenkään vain suomalainen ongelma Muualla valtiosääntötuomioistuimet ovat kyenneet reagoimaan säästötoimenpiteiden vaikutuksiin (mm. Portugali, Romania, Latvia) Portugalin perustuslakituomioistuin erityisen aktiivinen: 30 May 2014 (Budget Act 2014: pay reductions for public sector workers; taxation of unemployment and sickness payments; suspension of occupational pension supplements for public sector pensions) UNCONSTITUTIONAL. 14 August 2014 (norm providing for public sector pay cuts in 2016-2018 of unspecified amount) UNCONSTITUTIONAL; 14 August 2014 (Sustainability Contribution on all public pensions) UNCONSTITUTIONAL; Portugalissa perusteet liittyneet oikeusvaltioon ja yleiseen yhdenvertaisuusperiaatteeseen, Latviassa ja Romaniassa sosiaalisiin oikeuksiin. Ks. Claire Kilpatrick: Constitutions, social rights and sovereign debt states in Europe. Kreikka? Ei valtiosääntötuomioistuinta

5 Suomi: Leikkaustalkoiden valvonnan ongelmat Perustuslainmukaisuuden valvontamenettelyt Suomessa ”heikkoja”. Perustuslakivaliokunnan asema / lainsäätäjän asema Tuomioistuinten asema / lakien perustuslainmukaisuuden valvonta Budjettisääntelyn perustuslainmukaisuuden valvonta? Lainsäädäntöhankkeiden tietoinen pirstalointi Rakennesääntely Rakenteen muutosten edellyttämien säästöjen sääntely Heikennysten asteittaisuus Sosiaalisten oikeuksien heikennyskiellon heikkous

6 Sosiaalisten oikeuksien heikennyskielto käytännössä Ei estänyt 1990-luvun alun laman aikana tehtyjä merkittäviä heikennyksiä sosiaaliturvaan On kieltänyt lähinnä olennaiset heikennykset (esim. PeVL 25/2012 vp, lapsilisien indeksijäädytys) Enää ei välttämättä sitäkään: 19 §:n 3 momentin julkisen vallan tukemisvelvoitteita saadaan suunnata ja kehittää ”yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen mukaisesti” (PeVL 32/2014 vp), kunhan sääntely ei kokonaisuutena vaaranna perustuslaissa asetettua tukemisvelvoitetta. -> Muita keinoja puolustaa sosiaalisia oikeuksia?

7 Vähimmäistaso - ”Ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ja huolenpito” (PL 19.1 §) - Tulkittavissa laajentavasti (ei turvaa vain ”elämää”, vaan ihmisarvoisen elämän) tai supistavasti (eksistenssiminimi) - Tavallisella lailla ei voida poiketa PL 19.1 §:n minimivaatimuksista - Jos voimassaoleva lainsäädäntö takaa subjektiivisena oikeutena kaikkia 19.1 §:n edellyttämiä palveluja, voi subjektiivinen oikeus perustua suoraan perustuslakiin

8 Pienet hyvät valtiosääntökertomukset

9 EOA 26.9.2014 Kysymys vammaispalveluasian viivytyksettömästä käsittelystä. Alaikäistä ja vaikeavammaista lasta koskeva päätös palveluasumisesta pantiin täytäntöön n, 4 kk:n hallinto-oikeuden päätöksestä. Kaupunki perusteli viivästymistä ammattitaitoisen työvoiman puutteella. EOA Jääskinen: Kuopion sosiaalitoimen menettely lainvastaisesta. ”Vammaispalvelulain mukaisessa palveluasumisessa on kysymys subjektiivisesta oikeudesta ja sellaisesta perustavanlaatuisesta palvelusta, jolla turvataan vaikeavammaiselle henkilölle perustuslain 19 §:n 1 momentin mukainen oikeus välttämättömään huolenpitoon. Tällaisen palvelun kohdalla viranomaisilta edellytetään, että asian käsittelyn joutuisuuteen ja päätöksen täytäntöönpanon viivytyksettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota.

10 PeVL 73/2014 vp (paperittomien terveydenhuoltopalvelut) HE: tarkoituksena on turvata oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin terveyspalveluihin Suomessa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille (voimassaoleva lainsäädäntö oikeutti/oikeuttaa vain kiireelliseen hoitoon.) Ehdotus: Paperittomille oikeus terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimiin lyhytkestoisiin terveyspalveluihin (raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyvät palvelut sekä pitkäaikais- ja muiden sairauksien hoito ottaen huomioon henkilön terveydentila ja hänen Suomessa oleskelunsa kesto) velvollisuus järjestää laissa tarkoitetuille alaikäisille terveydenhuollon palvelut samassa laajuudessa kuin niille alaikäisille, joiden kotikunta on Suomessa. PeV: ”sääntely koskee perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaista ns. eksistenssiminimiä eli ihmisarvoisen elämän edellytysten vähimmäistasoa, joka kuuluu kaikille.”

11 HE paperittomien terveydenhuoltopalveluista raukesi Perustuslakivaliokunnan omaksuma tulkinta on osa voimassa olevaa oikeutta. Perustuslain 19 §:n 1 momenttia on tulkittava valiokunnan lausunnon sisältöisenä. Paperittomia koskevassa lakiesityksessä oli kyse ihmisarvoisen elämän edellytysten vähimmäistasosta, joka kuuluu kaikille -> HE:ssa lakiin säädettäväksi ehdotetut oikeudet perustuslain kannalta PL 19.1 §:n soveltamisalueella olevia subjektiivinen oikeuksia

12 Julkisen vallan turvaamisvelvollisuus (PL 22 § + PL 19.1 §) Raukeamisen seurauksena vähimmäistasoa ei ole tällä hetkellä turvattu lainsäädännössä. Perustuslain mukaan valtiolla ja kunnilla on velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Paperittomilla oikeus HE:ssa mainittuihin välttämättömiin terveyspalveluihin ilman lain tukeakin suoraan perustuslain nojalla Valtioneuvoston tulisi valmistelemaan asianmukaista lainsäädännön saattamiseksi eduskunnan käsiteltäväksi

13 Finnish Society of Social Rights v. Finland Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea (11.2.2015): Minimitoimeentulon taso Suomessa riittämätön ja vastoin sosiaalisen Euroopan sosiaalisen peruskirjaa 1) sairauspäivärahan, äitiyspäivärahan, kuntoutusrahan, takuueläkkeen ja työttömyysturvan peruspäivärahan minimäärät eivät olleet riittäviä. Etuuksien taso jäi alle 40 % ekvivalentista mediaanitulosta; Suomi loukkasi 12.1 artiklaa 2) työmarkkinatuki ja toimeentulotuen perusosa eivät olleet riittäviä. Molemmat jäivät selvästi alle 50 % ekvivalentista mediaanitulosta; Suomi loukkasi 13.1 artiklaa.

14 Finnish Society of Social Rights v. Finland Euroopan Sosiaalisen peruskirjan soveltamisessa noudatetut vähimmäiskriteerit määrittävät myös perustuslain 19 §:ssä turvattujen oikeuksien vähimmäissisällön Perustuslain 19 §:n 1 momentilla on euromääräinen vähimmäistaso, ”eksistenssiminimi” ei yksinään määritä alarajaa Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaisella perustoimeentulon turvalla on tietty euromääräisesti määriteltävissä oleva vähimmäistaso, johon lainsäätäjän harkintamarginaali ei ulotu Jo yksittäisen etuuden leikkaus voi osoittautua perustuslain 19 §:n kannalta ongelmalliseksi, jos sen johdosta toimeentulon taso laskee alle sosiaalisten oikeuksien komitean noudattamien mittareiden.

15 Summa summarum: Sosiaalisten oikeuksien rajavalvonta tehokkaaksi Riippuvuus taloudesta ei vähennä vaan lisää julkisen vallan vastuuta Heikennykset osuvat tyypillisesti haavoittuvimmissa asemassa oleviin; julkisella vallalla erityinen vastuu valvoa oikeuksien toteutumista Lainsäätäjällä ei tavallista laajempi vaan tavallista kapeampi harkintamarginaali Asianmukainen lainsäädäntö ensisijainen keino turvata heikoimmassa asemassa olevien oikeudet Muuta: Kv. ihmisoikeuskäytännöt tehokkain keino saada lainsäädäntö oikealle tolalle (PeV:n valvottava sekä perusoikeuksia että ihmisoikeuksia) Ylimmät laillisuusvalvojat / oikeuksiin pääsy Oikeudellinen aktivismi / pienet hyvät kertomukset