MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOPOLKU NEUVOLOISSA Sateenvarjoprojektin työntekijä Sirpa Kumpuniemi Vantaan kaupunki Valtakunnalliset neuvolapäivät 31.10.06.

Esitys aiheesta: "MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOPOLKU NEUVOLOISSA Sateenvarjoprojektin työntekijä Sirpa Kumpuniemi Vantaan kaupunki Valtakunnalliset neuvolapäivät 31.10.06."— Esityksen transkriptio:

1 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOPOLKU NEUVOLOISSA Sateenvarjoprojektin työntekijä Sirpa Kumpuniemi Vantaan kaupunki Valtakunnalliset neuvolapäivät 31.10.06

2

3 RUNO/ Anna-Mari Kaskinen (1997) Kukaan ei ollut kertonut, miten kokonaisvaltainen vastuu äitiys todella on. Kukaan ei ollut myöskään kertonut, miten paljon iloa, hymyä, suoranaista hauskuutta se tarjoaa. Tai ehkä joku oli yrittänyt kertoa, mutta en vain ollut osannut kuunnella. Voi olla hyväkin, ettei ihminen ole liian valmiiksi varustettu kohtamaan tulevaisuuttaan. Sen mitä olen äitinä oppinut, ovat lapseni opettaneet kukin omalla persoonallisella tavallaan.

4 VANTAA 1.1.2006 Martinlaakso 26872 Myyrmäki Tikkurila 48218 Hakunila 28054 Korso-Koivukylä 46948 34108

5 TILASTOTIETOA HAKUNILASTA asukkaita 28.054 asukkaita 28.054 synnytyksiä n.360 vuodessa synnytyksiä n.360 vuodessa maahanmuuttajia 10% väestöstä maahanmuuttajia 10% väestöstä yksinhuoltajia eniten koko Vantaalla yksinhuoltajia eniten koko Vantaalla Neuvoloissa suositusten mukaiset asiakasmäärät Neuvoloissa suositusten mukaiset asiakasmäärät noin 28 äitiä ja 250 lasta/th Perhetyöntekijöillä 35-40 asiakasperhettä vuosittain Perhetyöntekijöillä 35-40 asiakasperhettä vuosittain

6 HAKUNILAN NEUVOLAVERKOSTO Hakunilan neuvola Hakunilan neuvola 3 terveydenhoitajaa 1 perhetyöntekijä Nissaksen neuvola Nissaksen neuvola 4 terveydenhoitajaa 1 perhetyöntekijä Rajakylän neuvola Rajakylän neuvola 4 terveydenhoitajaa 1 perhetyöntekijä yhteensä 11 terveydenhoitajaa, 3 perhetyöntekijää

7 TAUSTATIETOJA Hakunilan alueella v. 2003 lähtien tehty mielialaseulaa tarvittaessa Hakunilan alueella v. 2003 lähtien tehty mielialaseulaa tarvittaessa Vantaan muilla alueilla 1.1.2006 alkaen Vantaan muilla alueilla 1.1.2006 alkaen Mielialaseula tarvittaessa raskauden aikana, mutta viimeistään kaikille,kun lapsi 3kk ikäinen Mielialaseula tarvittaessa raskauden aikana, mutta viimeistään kaikille,kun lapsi 3kk ikäinen Tarvittaessa myös isille Tarvittaessa myös isille Jos seulassa korkeat pisteet, niin seula uusitaan muutaman viikon kuluttua Jos seulassa korkeat pisteet, niin seula uusitaan muutaman viikon kuluttua

8 EPDS= Edinburgh postnatal depression scale 10 kysymystä; min 0-max 30,pistettä- 10 kysymystä; min 0-max 30,pistettä- -jos 10 pistettä usein masennusta -jos 10 pistettä usein masennusta -jos 13 pistettä n.75%todennäköisyydellä -jos 13 pistettä n.75%todennäköisyydellä -jos alle 10 pistettä vain alle 10% todennäköisyydellä masennus -jos alle 10 pistettä vain alle 10% todennäköisyydellä masennus Seula ei varmista diagnoosia vaan kuvaa masennukseen viittaavia oireita Seula ei varmista diagnoosia vaan kuvaa masennukseen viittaavia oireita Äidit suhtautuvat positiivisesti Äidit suhtautuvat positiivisesti Neuvolan laatukäsikirja suosittelee seulan tekemistä jälkitarkastuksen yhteydessä tai vauvan 6-8vk tark.yhteydessä Neuvolan laatukäsikirja suosittelee seulan tekemistä jälkitarkastuksen yhteydessä tai vauvan 6-8vk tark.yhteydessä

9 KOULUTUSTA ALUEELLA Koulutukset keväästä 2003 alkaen: Masennuksen kohtaaminen neuvolatyössä ja Masentuneen aikuisen kohtaaminen Koulutukset keväästä 2003 alkaen: Masennuksen kohtaaminen neuvolatyössä ja Masentuneen aikuisen kohtaaminen Masennusryhmät- Koffertin mallin mukaan- koulutus toukokuussa 2004 Masennusryhmät- Koffertin mallin mukaan- koulutus toukokuussa 2004 Depression ennaltaehkäisyn ja hoidon ryhmämuotoinen hoitomalli- koulutus syksyllä 2005 ja jatkuu edelleen Depression ennaltaehkäisyn ja hoidon ryhmämuotoinen hoitomalli- koulutus syksyllä 2005 ja jatkuu edelleen Seurantakokoukset 2x vuodessa Seurantakokoukset 2x vuodessa

10 KOULUTUSTA Psykiatrinen sairaanhoitaja: Psykiatrinen sairaanhoitaja:  luentoja masennuksen tunnistamisesta, synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, vanhemman masennuksesta perheessä  bedside-opetus: tapaa masentuneet äidit yhdessä terveydenhoitajan kanssa - psykiatrisen työtavan siirtyminen terveydenhoitajien työhön Psykiatri: Psykiatri:  luennot: depression Käypä hoito, persoonallisuushäiriöt ja psyykelääkkeet

11 SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS =PPD OIREET: OIREET: mielialan lasku mielialan lasku mielihyvän menetys mielihyvän menetys uni-ja syömisongelmat uni-ja syömisongelmat itkuisuus/ärtyneisyys itkuisuus/ärtyneisyys levottomuus/jähmeys levottomuus/jähmeys itsesyytökset/arvottomuus itsesyytökset/arvottomuus keskittymis- ja päättämisvaikeudet keskittymis- ja päättämisvaikeudet itsetunnon ja itseluottamuksen menetys itsetunnon ja itseluottamuksen menetys itsetuhoajatukset itsetuhoajatukset

12 ERITYISOIREET/PPD tunne siitä, että on epäonnistunut äitinä ja vaimona tunne siitä, että on epäonnistunut äitinä ja vaimona jatkuva jännitys,kireys, ei osata rentoutua,pienikin asia voi laukaista väkivaltaisen purkauksen jatkuva jännitys,kireys, ei osata rentoutua,pienikin asia voi laukaista väkivaltaisen purkauksen ei pysty iloitsemaan vauvastaan-syyllisyys ei pysty iloitsemaan vauvastaan-syyllisyys ei tunteita vauvaa kohtaan-huonommuuden tunteet ei tunteita vauvaa kohtaan-huonommuuden tunteet pakkoajatukset, että tekee jotain pahaa vauvalleen- vaikea puhua ko.ajatuksista pakkoajatukset, että tekee jotain pahaa vauvalleen- vaikea puhua ko.ajatuksista riittämättömyyden tunteet riittämättömyyden tunteet oma ulkonäkö tai kodinhoito ei kiinnosta oma ulkonäkö tai kodinhoito ei kiinnosta

13 MIKÄ ON MITÄKIN? baby blues:30-75%, kesto tunteja-päiviä baby blues:30-75%, kesto tunteja-päiviä PPD:10-15%, kesto viikkoja-kuukausia, jopa vuoden (biologiset, hormonaaliset, sosiaaliset ja psykologiset syyt) PPD:10-15%, kesto viikkoja-kuukausia, jopa vuoden (biologiset, hormonaaliset, sosiaaliset ja psykologiset syyt) puerperaalipsykoosi:0.1-0.2%, kesto viikkoja-kuukausia (perinnölliset,biologiset syyt) puerperaalipsykoosi:0.1-0.2%, kesto viikkoja-kuukausia (perinnölliset,biologiset syyt)

14 RISKITEKIJÄT/PPD raskauden ajan masennus tai ahdistuneisuus raskauden ajan masennus tai ahdistuneisuus masennuksen esiintyminen suvussa masennuksen esiintyminen suvussa vaikea elämäntilanne vaikea elämäntilanne aikaisempi masennus aikaisempi masennus sosiaalisen tuen puute sosiaalisen tuen puute oma persoonallisuus:huolehtija,murehtija oma persoonallisuus:huolehtija,murehtija huono itsetunto huono itsetunto ihmissuhde/parisuhdevaikeudet ihmissuhde/parisuhdevaikeudet

15 PITÄÄKÖ TEHDÄ JOTAIN? Hoitamattomana PPD kestää keskimäärin 7- 12kk Hoitamattomana PPD kestää keskimäärin 7- 12kk hoito:-lyhentää kestoa hoito:-lyhentää kestoa -helpottaa elämää -helpottaa elämää -vähentää ikäviä seurauksia perheelle -vähentää ikäviä seurauksia perheelle -vähentää uusiutumista -vähentää uusiutumista -lapsen kasvu-ja kehitysmahdollisuudet paranevat -lapsen kasvu-ja kehitysmahdollisuudet paranevat

16 MIKSEI MASENNUSTA HUOMATA? neuvoloissa huomataan vain 5% synnytyksen jälkeisistä masennuksista neuvoloissa huomataan vain 5% synnytyksen jälkeisistä masennuksista äitiyden myytit:superäiti, vauva on elämän täyttymys jne. äitiyden myytit:superäiti, vauva on elämän täyttymys jne. normaalia olla väsynyt ja ärtynyt synnytyksen jälkeen normaalia olla väsynyt ja ärtynyt synnytyksen jälkeen leimautumisen pelko leimautumisen pelko osaamisen ja tiedon puute osaamisen ja tiedon puute oireiden vähättely oireiden vähättely avuttomuuden tunne:minne ohjaan? avuttomuuden tunne:minne ohjaan? kieliongelmat kieliongelmat

17 PROJEKTIN TAVOITE Projektin tavoitteena on tunnistaa synnytyksen jälkeinen masennus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin: Projektin tavoitteena on tunnistaa synnytyksen jälkeinen masennus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin: 1. äitiä on helpompi auttaa kevyemmällä interventiolla 2. vauva/lapsi ei joudu olemaan masentuneen äidin hoidossa liian kauan - varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen 3. lapsen kehitys- ja kasvuolosuhteet paranevat 4. lastenpsykiatrisia ongelmia ehkäistään

18 MASENTUNEEN ÄIDIN HOITOKETJU psykiatrinen sairaanhoitaja palkattu vuodeksi projektiin, jonka tarkoitus on: psykiatrinen sairaanhoitaja palkattu vuodeksi projektiin, jonka tarkoitus on:  kouluttaa neuvoloiden terveydenhoitajia masennuksen tunnistamiseen ja lievien masennusten hoitamiseen  laatia masentuneen äidin hoitopolku Vantaalle

19 MASENNUSSEULAT Hakunilan alueella kaikille synnyttäneille äideille EPDS-masennusseula Hakunilan alueella kaikille synnyttäneille äideille EPDS-masennusseula Jos pisteet yli 13: Jos pisteet yli 13:  psykiatrisen sairaanhoitajan konsultointi  tuen miettiminen  tarvittaessa hoitoon ohjaaminen Yhteistyön luominen: terveyskeskuslääkärit, lastensuojelu, erikoissairaanhoito Yhteistyön luominen: terveyskeskuslääkärit, lastensuojelu, erikoissairaanhoito

20 KONSULTAATIO Mahdollisuus konsultoida psykiatria kahden viikon välein ja soittomahdollisuus tarvittaessa Mahdollisuus konsultoida psykiatria kahden viikon välein ja soittomahdollisuus tarvittaessa Terveydenhoitaja konsultoi aina tarvittaessa psykiatrista sairaanhoitajaa mielenterveysasioissa Terveydenhoitaja konsultoi aina tarvittaessa psykiatrista sairaanhoitajaa mielenterveysasioissa

21 BEDSIDE-OPETUS Esimerkki terveydenhoitajille siitä, miten potilaalta voi suoraan kysyä asioita ja olla samalla lämmin ja empaattinen - olla läsnä ja kuunnella Esimerkki terveydenhoitajille siitä, miten potilaalta voi suoraan kysyä asioita ja olla samalla lämmin ja empaattinen - olla läsnä ja kuunnella Potilalle tunne siitä, että tulee kuulluksi Potilalle tunne siitä, että tulee kuulluksi Kokonaistilanteen kartoitus; mitä tukea saa, onko verkosto riittävä, KÄYTÄNNÖN TUKI Kokonaistilanteen kartoitus; mitä tukea saa, onko verkosto riittävä, KÄYTÄNNÖN TUKI

22 NEUVOLAN PERHETYÖ Neuvolan perhetyöntekijät konsultoivat psykiatrista sairaanhoitajaa: Neuvolan perhetyöntekijät konsultoivat psykiatrista sairaanhoitajaa:  paperikonsultaatio  tarvittaessa yhteinen kotikäynti  äidin psyykkisen tilanteen arviointi  avunsaannin tarve Psykiatrinen sairaanhoitaja tukee perhetyöntekijää työssään Psykiatrinen sairaanhoitaja tukee perhetyöntekijää työssään

23 TERVEYDENHOITAJAN NÄKÖKULMA Tarvitaan aikaa terveydenhoitajan motivoimiseksi koulutusten ja puolivuosittaisten palavereiden muodossa. Tarvitaan aikaa terveydenhoitajan motivoimiseksi koulutusten ja puolivuosittaisten palavereiden muodossa. Koko prosessin ajan mukana ollut innostava ja asiantunteva psykiatrian alan osaaja Koko prosessin ajan mukana ollut innostava ja asiantunteva psykiatrian alan osaaja

24 TERVEYDENHOITAJAN KOKEMUKSIA Ongelmana oli aluksi se, kuinka paljon masennusseulojen tekeminen kuormittaa terveydenhoitajan työtä.Seulan tekeminen koettiin aikaa vieväksi muiden tehtävien ohella Ongelmana oli aluksi se, kuinka paljon masennusseulojen tekeminen kuormittaa terveydenhoitajan työtä.Seulan tekeminen koettiin aikaa vieväksi muiden tehtävien ohella Toinen ongelma oli se, mihin ohjata seulan avulla löytyneet masentuneet äidit, kuka heitä hoitaa Toinen ongelma oli se, mihin ohjata seulan avulla löytyneet masentuneet äidit, kuka heitä hoitaa Aluksi seuloja tehtiin vain tarvittaessa, jolloin kaikkia masentuneita äitejä ei löytynyt. Aluksi seuloja tehtiin vain tarvittaessa, jolloin kaikkia masentuneita äitejä ei löytynyt. Kun seulat tulivat rutiinikäyttöön, käytiin jokaisen synnyttäneen äidin kanssa läpi mielialaan liittyviä asioita. Esille saattoi tulla esille tärkeitä asioita äidin aiemmista vaiheista Kun seulat tulivat rutiinikäyttöön, käytiin jokaisen synnyttäneen äidin kanssa läpi mielialaan liittyviä asioita. Esille saattoi tulla esille tärkeitä asioita äidin aiemmista vaiheista

25 KOKEMUKSIA Seulassa esiin tulleista asioista pystyttiin keskustelemaan helpommin Seulassa esiin tulleista asioista pystyttiin keskustelemaan helpommin Äidit täyttävät seulat aina pyydettäessä, kun selitetään, että seula tehdään kaikille synnyttäneille äideille Äidit täyttävät seulat aina pyydettäessä, kun selitetään, että seula tehdään kaikille synnyttäneille äideille Masennusseula on hyvä alku suhteen luomisessa äitiin. Äidin kynnys puhua vaikeistakin asioista madaltuu Masennusseula on hyvä alku suhteen luomisessa äitiin. Äidin kynnys puhua vaikeistakin asioista madaltuu Luottamuksellinen ilmapiiri Luottamuksellinen ilmapiiri Masennusseula hyvä työväline neuvolatyössä Masennusseula hyvä työväline neuvolatyössä

26 MIKSI MASENNUSSEULAT NEUVOLOIHIN? Seula on hyvä keskustelun avaus, jossa päästään käsittelemään äidin/perheen asioita syvemmin Seula on hyvä keskustelun avaus, jossa päästään käsittelemään äidin/perheen asioita syvemmin Masennuksen alkuvaiheessa äitiä saattaa auttaa jopa yksi keskustelu, jolloin äiti kokee tulleensa kuulluksi.Apua äidin verkostolta ja jos se ei riitä mm.perhetyöntekijä Masennuksen alkuvaiheessa äitiä saattaa auttaa jopa yksi keskustelu, jolloin äiti kokee tulleensa kuulluksi.Apua äidin verkostolta ja jos se ei riitä mm.perhetyöntekijä Neuvoloissa koettu tärkeänä se, että äidin masennus huomataan mahdollisimman ajoissa, jotta koko perhettä voidaan auttaa Neuvoloissa koettu tärkeänä se, että äidin masennus huomataan mahdollisimman ajoissa, jotta koko perhettä voidaan auttaa

27 VISIO Neuvolan tiedot ja taidot tunnistaa masennus lisääntyvät Neuvolan tiedot ja taidot tunnistaa masennus lisääntyvät Neuvola pystyy nykyistä paremmin auttamaan lievästi masentuneita äitejä ja heidän perheitään Neuvola pystyy nykyistä paremmin auttamaan lievästi masentuneita äitejä ja heidän perheitään Hakunilan alueella masentuneen äidin hoitoketju, joka leviää koko Vantaalle Hakunilan alueella masentuneen äidin hoitoketju, joka leviää koko Vantaalle Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö lisääntyy Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö lisääntyy Terveydenhoitajien psykiatrinen konsultaatio osa neuvolatyötä Terveydenhoitajien psykiatrinen konsultaatio osa neuvolatyötä

28 Kaikille äideille tehdään noin 2 kk synnytyksen jälkeen EPDS-seula ; tarvittaessa myös raskauden aikana Jos pisteitä yli 13 tai muuten epäilet masennusta, kysy: Kauanko tällainen olo on kestänyt? Onko suurimman osan päivää samanlainen olo? Onko päivittäinen toimintakyky selvästi huonontunut? Masentuneiden äitien hoitoketju Vantaan neuvoloissa Terveydenhoitajan tehostettu tuki (kuuntelu, keskustelu, tihennetyt tapaamiset) Verkoston kartoitus ja aktivointi; Informointi alueen lapsiperheiden palveluista (perhekahvilat, vertaisryhmät) Tarvittaessa neuvolan perhetyö Depressiokouluryhmä Depressiohoitajan tai psykiatrin konsultaatio Terveyskeskuslääkärin konsultaatio (diagnoosi, laboratoriotutkimukset, lääkityksen arviointi lähetteet) Parisuhdeasioissa ohjaus perheasiainneuvottelukeskukseen tai perheneuvolaan Tarvittaessa lastensuojelun tukitoimet ja perhetyö, perhekuntoutusyksikkö Lähete psykiatrian poliklinikalle Jos akuutti tilanne, yhteys Peijaksen sairaalan akuuttipsykiatrian poliklinikalle tai ensiapuun jossa osastohoidon tarpeen arviointi Jos EPDS yli 13 Jos ei riitä

29 Terveydenhoitaja arvioi äidin ja vauvan vuorovaikutusta Keskustelu äidin kanssa, kysymykset ja havainnointi, mahdollisesti VaVu-haastattelu 1.Äidin oma kokemus vauvasta ja jaksamisesta 2.Vauvan vaikeahoitoisuus 3.Havaittavat ongelmat äidin ja vauvan vuorovaikutuksessa Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Vantaalla Tarvittaessa neuvolapsykologin konsultaatio Terveydenhoitajan tehostettu tuki Tukiverkoston kartoitus ja aktivointi; Aktivointi alueen lapsiperhepalveluihin Tarvittaessa neuvolan perhetyö; Seurakunnan keskusteluryhmät Hoidolliset äiti-vauvaryhmät (neuvola, seurakunta) Perheneuvola Lastenpsykiatrian yksikön vauvaperhetoiminta Hyksin lastenpsykiatrisen yksikön pienten lasten psykiatrinen päiväkeskus Jos äiti tarvitsee tukea vuorovaikutuksessa Jos ei riitä Tarvittaessa lastensuojelun tukitoimet Jos ei riitä

30 Kiitos! sirpa.kumpuniemi@vantaa.fi puh.0400-657460lisätietoja: paivi.jaamala@vantaa.fi puh.040-5274399www.vantaa.fi/sateenvarjoprojekti