Ikäihmisten palvelut - osaamisen ja rekrytoinnin haasteet.

Esitys aiheesta: "Ikäihmisten palvelut - osaamisen ja rekrytoinnin haasteet."— Esityksen transkriptio:

1 Ikäihmisten palvelut - osaamisen ja rekrytoinnin haasteet

2 Ikäihmisten määrä Suomessa 1990 - 2030

3 Väestökehitys Lapissa 18.9.2016

4 Ikääntyneiden sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelujen asiakkaat yhteensä vuosien 2000–2011 lopussa 18.9.2016

5 Säännöllisen kotihoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä 1995–2011 18.9.2016

6 Muistisairaiden asiakkaiden osuus (%) eräissä sosiaali- ja terveyspalveluissa 2001-2009 18.9.2016

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö vuonna 2010 Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteli yhteensä 372 300 henkilöä, joista noin kolme neljäsosaa (noin 74 %) julkisissa palveluissa. Henkilöstöstä noin 16 % työskenteli yrityksissä ja runsas 10 % järjestöissä. Henkilöstömäärä kasvoi 62 800 hengellä vuosina 2000–2010. Suuri osa kasvusta johtui sosiaalipalvelujen henkilöstömäärän kasvusta. Terveyspalvelujen henkilöstöstä työskenteli sairaalapalveluissa yli puolet (96 600 henkilöä, 54 %). Tässä ryhmässä kasvu oli kymmenessä vuodessa 17,5 %. Sosiaalipalveluissa kaksi suurta alaa olivat vanhusten palvelut (vanhainkodit, palvelukodit sekä kotipalvelut) ja lasten päivähoito, joissa yhteensä oli kaksi kolmasosaa koko sosiaalipalvelujen henkilöstöstä. Naisten osuus on 88,4 %. Henkilöstön keski-ikä oli n. 43,5 vuotta. Henkilöstöstä runsas 1/5 saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 65 vuoden iän. 18.9.2016

8 Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö vuonna 2011 Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskenteli 263 100 henkilöä. Terveyspalveluissa 136 300, sosiaalipalveluissa 121 500 ja hallinnossa 5 300 henkilöä. Terveyspalvelujen sairaalapalveluissa 85 800, terveyskeskuksissa 54 900 ja kuntoutuslaitoksissa 5 600 henkilöä. Terveyspalvelujen henkilöstön määrä laski edellisestä vuodesta 0,5 % (700 henkilöä). Sosiaalipalvelujen lasten päivähoidossa 55 100, vanhusten palveluissa 41 600 ja muissa sosiaalipalveluissa 24 800 henkilöä. Sosiaalipalvelujen henkilöstön määrä kasvoi vuodesta 2010 lähes 5 % (5 700 henkilöä). Kasvu oli vanhustenhuollossa 3 000 ja lasten päivähoidossa 2 800 henkilöä. Naisten osuus oli yli 91 %. Henkilöstön keski-ikä oli lähes 45 vuotta. Henkilöstöstä lähes 1/3 saavuttaa vuoteen 2025 mennessä 67 vuoden iän. 18.9.2016

9 TEM-analyysejä 43/2012 Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle Kymmenen tyypillisintä sosiaali- ja terveysalan ammattia ovat: (suluissa tieto työllisistä vuodelta 2009) apu-, perus- ja lähihoitajat (53 000) sairaanhoitajat (51 000) lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset (26 000) sosiaalialan ohjaajat (22 000) sairaala- ja hoitoapulaiset (21 000) kodinhoitajat ja kotiavustajat (18 000) lääkärit (18 000) perhepäivähoitajat (16 000) lastentarhanopettajat (15 000) henkilökohtaiset avustajat (12 000). 18.9.2016

10 Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö 18.9.2016

11 TEM-analyysejä 43/2012 Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle 18.9.2016

12 Työ- ja elinkeinoministeriö 10/2012 Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan ainakin 20 000 uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Tämä edellyttää, että palvelutarpeet myöhentyvät, työn tuottavuus kasvaa ja alan koulutukseen pääsevät valmistuvat ja siirtyvät työelämään. Vaje voi kuitenkin olla jopa 59 000, koska kaikkien ehtojen yhtäaikainen toteutuminen ei ole todennäköistä. Työvoimapula koskee tulevaisuudessa erityisesti lasten päivähoitoa, sosiaalityötä, erikois- ja osastonlääkärien tehtäviä sekä perus- ja lähihoitajien työtä terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Lähes puolet alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Samanaikaisesti nuorisoikäluokkien koko pienenee, mutta palvelujen tarvitsijoita on yhä enemmän. Alan tuottavuuden kehitys on ollut negatiivinen eikä koulutuksesta valmistuvien osuus ole ollut tavoitteiden mukainen. Analyysin perusteella on siten selvää, ettei alan palveluita kyetä turvaamaan, jos niitä ei uudisteta merkittävästi ja työntekijöitä rekrytoida alalle Suomen ulkopuolelta. 18.9.2016

13

14

15 Eino Heikkinen Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

16 Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen 18.9.2016

17 TEM-analyysejä 43/2012 Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle Huomion kiinnittäminen alalla nyt työskentelevään henkilöstöön ja erityisesti siihen osaan henkilöstöstä, jonka tulisi ikänsä perusteella olla alan töissä vielä vuonna 2025. –työelämästä pois jääminen työkyvyttömyyden tai työelämän työntötekijöiden perusteella, heikentää entisestään työmarkkinatilannetta. –kielteinen viesti niille nuorille ja työelämän muutostilanteissa oleville aikuisille, jotka harkitsevat alan opiskelua. Työn tuottavuuden parantaminen vrt. työelämän laatu ja houkuttelevuus >> työelämän laadun ja tuottavuuden yhtäaikainen parantaminen 18.9.2016

18 TEM-analyysejä 43/2012 Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle Palvelukonseptien uudistaminen ja kevyempien palvelujen kehittäminen - mm. vanhusten kotihoitoa eli arjen suoriutumista ja toimintakyvyn ylläpitoa tukevia palveluja, joilla myöhennetään esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan tarpeen syntymistä - ennaltaehkäisy ja kuntoutus sekä kotiin tarjottavien palvelujen uudet muodot (esimerkiksi asuntoyhtiöiden ja kiinteistöhuollon uudet roolit). Henkilöstörakenne, -mitoitus ja tehtäväkuvat sekä niihin liittyvät osaamisvaatimukset - osaamisalue on lääketieteen huippuosaamisesta kodissa avustamisen arkisiin perustoimiin -osaamisvaatimukset muuttuvat tarpeiden ja mahdollisuuksien muutoksen myötä >>joustavat tehtäväkuvat ja henkilöstörakenne 18.9.2016

19 Tarja Holländer-Tyni 19 Henkilöstön osaaminen Työelämän uudet haasteet edellyttävät henkilöstöltä tiimitaitoja, kustannustietoisuutta, joustavuutta ja yhteistyökykyä, laajaa tietämystä, ongelmankäsittelytaitoa, päätöksentekotaitoa ja taitoa johtaa itseään sekä muita. Työnteon nopeutuva rytmi edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn, nopeaan päätöksentekoon, aktiivisuutta ja oppimiskykyä.

20 18.9.2016 Tarja Holländer-Tyni 20 Henkilöstön rekrytointi Menestyvän työorganisaation ominaisuuksia: palvelussuhdeturvan takaaminen korkeat laatuvaatimukset rekrytoinnille itseään johtavat tiimit ja hajautettu päätöksenteko suhteellisen hyvätasoinen, koko organisaation tuloksellisuuskehitykseen sidottu palkkaus laaja-alainen henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen nojaava organisaatiokulttuuri laaja tiedonkulku erityisesti organisaation suorituksista, tuloksellisuudesta ja taloudesta

21 18.9.2016 Tarja Holländer-Tyni 21 Henkilöstön rekrytointi Kunnan työnantajamaine on tärkeä kilpailutekijä tulevassa työvoimakilpailussa. Kuntien tulisi tunnistaa ja kehittää omia vahvuuksiaan työnantajina. Näistä pitäisi myös osata kertoa mm. nuorille ja tiedotusvälineille. Keinot viestintä, markkinointi, mediajulkisuus, työhön tutustuminen, työharjoittelu, yhteistyö oppilaitosten kanssa, kesätyöt, rekrytointimessut

22 18.9.2016 Tarja Holländer-Tyni 22 Henkilöstön rekrytointi Työnantajamaineeseen vaikuttaa oman henkilöstön ja palvelujen asiakkaiden kokemukset maineeseen vaikuttaa mm. tapa, jolla kunta ottaa vastaan uudet työntekijät ja kohtelee henkilöstöään, palkkataso, perehdyttäminen, henkilöstön kehittäminen ja johtaminen. oma henkilöstö on työnantajamaineen avaintekijä sekä uskottavin viestijä ja markkinoija. harjoittelijoille ja kesätyöntekijöille kannattaa tarjota myönteisiä kokemuksia, haastavia ja palkitsevia työkokemuksia.

23 18.9.2016 Tarja Holländer-Tyni 23 Henkilöstön rekrytointi Työnantajakuvan osa-alueet, joita kuntien pitäisi erityisesti parantaa ovat tutkimuksen mukaan palkkataso kunnissa, uralla etenemismahdollisuudet kuntien palveluksessa, hyvän työsuorituksen palkitseminen, mahdollisuudet ammattitaidon kehittämiseen henkinen ilmapiiri ja työviihtyvyys.

24 18.9.2016 Tarja Holländer-Tyni 24 Henkilöstön rekrytointi Ammattikorkeakouluopiskelijoiden odotukset työelämältä: itsensä kehittämismahdollisuudet, monipuoliset työtehtävät, urakehitysmahdollisuudet sekä oman osaamisen sopiminen organisaation ydinosaamiseen. työntekijöiden arvostaminen, työntekijöiden ja johdon välinen luottamus, työpaikan ilmapiirin motivoivuus sekä työntekijöiden sitoutuminen.

25 Nuoret ja työelämä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Seurantatutkimuksessa yksi asia ei ole muuttunut, ja se on nuorten halu tehdä töitä. Sen sijaan odotukset työelämää ja johtamista kohtaan sekä tavat tehdä työtä ovat muuttuneet. Työtä tehdään asioiden saavuttamiseksi, eikä se saa hallita koko elämää. Nuorten mielestä hyvä työelämä paitsi varmistaa toimeentulon, myös mahdollistaa harrastamisen, matkustelun ja perheen perustamisen. Palkalla on merkitystä, mutta se ei ole työssä tärkeintä. Top kolmoseen nousevat muut teemat: perhe, ystävät ja vapaa-aika, hyvät työkaverit sekä mielekäs ja kiinnostava työ Kouluaineet eivät anna kunnon eväitä työelämään. Koulun penkillä halutaan oppia työelämätaitoja ja ymmärtää, minkälaisia yhteyksiä oppiaineille on työelämään. 18.9.2016

26 Nuoret ja työelämä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Nuoret kaipaavat lisää tietoa työstä opinto-ohjauksen ja työelämään tutustumisen muodossa. Monen mielestä alan valinta tuntuu haastavalta ja etäiseltä. Useat nuoret toivovat pääsevänsä useammin esimerkiksi yritysvierailuille. Väärät valinnat pelottavat: ”Minua huolestuttaa, olenko valinnut oikean koulutien, jotta pääsisin unelma-ammattiini. Työelämässä myös pelottaa, saako töitä vai jääkö työttömäksi. Pelottaa ja huolettaa myös se, onko opiskellut tarpeeksi paljon ja hyvin, että pääsee unelma-ammattiin. Ja sitten harmittaa, jos unelma-ammattiin ei pääse”, kertoo eräs haastatelluista. 18.9.2016

27 Nuoret ja työelämä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Yrittäjyys on tuttua vain joka toiselle nuorelle. Positiivisessa mielessä yrittäjyyttä ajatellaan mahdollisuutena toteuttaa itseään ja rikastua. Negatiivisena puolena nuoret pitävät riskejä. Varsinaisesta yrityksen perustamisesta nuorilla ei ole kovin selkeää näkemystä. Kansainvälisyys on merkityksellinen osa työtä vain pienelle osalle nuorista. Kansainvälistymiseen liitetään matkustamisen, monikulttuurisen työyhteisön ja maiden välisen yhteistyön kaltaisia asioita. Tyttöjä kiinnostavat sosiaaliseksi mielletyt ammatit, poikien suosiossa on ICT. Tyttöjä ja poikia yhtä paljon kiinnostavia aloja ovat kaupan ala, graafinen teollisuus sekä elintarviketeollisuus. 18.9.2016