KOKOsta (koheesio- ja kilpailukykyohjelmasta) ja vähän muustakin Aluekehitysjohtaja Janne Antikainen TEM/Alueiden kehittämisyksikkö/Ohjelmaryhmä 13.3.2009.

Esitys aiheesta: "KOKOsta (koheesio- ja kilpailukykyohjelmasta) ja vähän muustakin Aluekehitysjohtaja Janne Antikainen TEM/Alueiden kehittämisyksikkö/Ohjelmaryhmä 13.3.2009."— Esityksen transkriptio:

1 KOKOsta (koheesio- ja kilpailukykyohjelmasta) ja vähän muustakin Aluekehitysjohtaja Janne Antikainen TEM/Alueiden kehittämisyksikkö/Ohjelmaryhmä 13.3.2009

2 Rakennerahastojen hallinnointi -ryhmä Eeva-Liisa Koivuneva Rakennerahastopolitiikka -ryhmä Jussi Yli-Lahti Ohjelma-ryhmä Janne Antikainen Aluestrategia-ryhmä Veijo Kavonius Alueiden kehittäminen Heikki Aurasmaa Tutkimus- ja ennakointi -ryhmä Heikki Räisänen Strategiset hankkeet -ryhmä Jussi Toppila Konsernistrategia-ryhmä Antti Joensuu Strategia ja ennakointi Markku Wallin TC Välityömarkkinat ja työllistyvyyden tukeminen Päivi Kerminen Työvoima- ja yrityspalvelut Jarmo Palm Työmarkkinoiden kohtaanto ja työ- voiman saatavuus Teija Felt Yrittäjyyden kehittäminen ja yritystuet Heikki Vesa TYÖLLISYYS- JA YRITTÄJYYS- OSASTO Tuija Oivo Elinkeinopolitiikan koordinointi -ryhmä Risto Paaermaa TE-keskusohjaus -ryhmä Marja-Riitta Pihlman Hallinnonalan ohjaus ja rakenteet -ryhmä Sirpa Alitalo Konserniohjaus Kalle J. Korhonen MP Yritysoikeuden ryhmä Marja-Leena Rinkineva Sisämarkkina- ja kuluttaja- politiikka Antti Riivari Kilpailupolitiikka Elise Pekkala Työelämän laatu Pirjo Harjunen Työympäristön sääntely Tarja Kröger TYÖELÄMÄ- JA MARKKINA- OSASTO Raimo Luoma Mineraali- politiikka Alpo Kuparinen Yritysten kansain- välistyminen ja vienti Merja Paavola Yritysten kasvu Janne Känkänen Innovaatio- ympäristöt Antti Valle Kysyntä- innovaatiot Petri Lehto Osaamis- innovaatiot Paula Nybergh INNOVAATIO- OSASTO Petri Peltonen Energian perustuotanto Riku Huttunen Uusiutuvat energialähteet ja kestävä kehitys Sirkka Vilkamo Energiamarkkinat Arto Lepistö ENERGIA- OSASTO Taisto Turunen TEM-konsernin virastot, laitokset ja yhteisöt Tekes VTT GTK TUKES PRH TE-keskukset Työvoimatoimistot Kuluttajavirasto Kilpailuvirasto MIKES MEK Energiamarkkinavirasto Kuluttajatutkimuskeskus Huoltovarmuuskeskus Ydinjätehuoltorahasto Invest in Finland Tesi Oy Finnvera Oyj Finpro ry Muut valtionapuyhteisöt KONSERNIPALVELUIDEN KEHITTÄMISKESKUS Anssi Paasivirta VALTAKUNNANSOVITTELIJAIN TOIMISTO Juhani Salonius VIESTINTÄ Mervi Liukkonen EU- JA KV-ASIOIDEN KOORDINAATIO Sirkka Potila HENKILÖSTÖ JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Mikko Salmenoja HALLINTOYKSIKKÖ Hannes Aulu SÄÄDÖSVALMISTELUN KEHITTÄMINEN Pasi Järvinen TALOUSYKSIKKÖ Eero Murto TIETOHALLINTO- JA TIETOPALVELUT Olli Nykänen SISÄINEN TARKASTUS Jukka Lumenko TC MP TC Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Valtiosihteeri Mikko Alkio ELINKEINOMINISTERI Mauri Pekkarinen TYÖMINISTERI Tarja Cronberg Valtiosihteeri Katariina Poskiparta TEM MP TC

3 Neljä kansallista projektia aika merkitys ja vahvuus 195019602000198019701990 Maaseutu-Suomi Teollisuus-Suomi Hyvinvointi- Suomi Osaamis-Suomi

4

5 Onko päällä ”hyvä” kriisi? Kaikessa karmeudessaan kehitysnäkymien synkistymisellä on yksi hyvä piirre: Kriiseissä me suomalaiset tunnumme näkevän kirkkaammin, osaamme nähdä olennaisen, uusiudumme. Strategiat ja toimenpiteet löytävät terävän kärkensä. Ministeriön kansalliset ja alueiden omat strategiat joutuvat nyt todelliseen rasitustestiin. Nyt mitataan visionäärisyyttä, rohkeutta, ketteryyttä, yhteishengen vahvuutta ja luottamusta eri toimijoiden välillä.

6 Alueiden kehittäminen - yleiset tavoitteet Alueiden kehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa Lähtökohtana alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen ja rajapinnat, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen sekä alueiden kesken että kansainvälisesti

7 Kansallinen kaupunkiverkko ja osaamisen vahvistaminen ”Hallitus kehittää monikeskuksista, kilpailukykyiseen pääkaupunkiseutuun ja aluekeskusten verkostoon perustuvaa aluerakennetta, joka pitää kaikki maakunnat elinvoimaisina ja mahdollistaa nykyistä tasaisemman taloudellisen kasvun koko maassa. Jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi kaupunkiseutu, joka tarjoaa kilpailukykyisen sijaintipaikan eri tyyppisille yrityksille ja monipuoliset koulutus- ja työmarkkinat. Lisäksi maakunnissa on oltava hyvin menestyviä pienempiä keskuksia ja maaseutualueita, joiden yritykset ovat tehokkaasti verkottuneet.” (VN:n tavoitepäätökset 2004 ja 2007)

8 Osaamisen Suomi Osaamisen Suomi on tasapainoisempi kuin aiemmin Hyvä taloudellinen kasvu ei 00-luvulla tuottanut vastaavaa keskittymiskehitystä kuin 90-luvun buumissa, millainen on osaamisen maantiede kun nousemme 2010 lamasta? Miten korkeakoulujen mahdollinen alueellinen keskittäminen vaikuttaa aluekehitykseen?

9 Pohjois-Karjalan aluekehittäjien verkostorakenne yksilötasolla etäisyydet = merkityksellisyys symbolien koko = verkostoyhteydet Lähde: Satu Tolonen (2008)

10 Yhteenveto KOKOsta Tavoitteena alueiden kilpailukyvyn parantaminen, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka korostuvat Tukee alueiden verkostoitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä sekä alueiden sisällä että alueiden välillä, parantaa täten alueellista koheesiota ja vuorovaikutusta Tehostetaan toimintatapoja: ei vastaa kysymykseen mitä kehitetään, vaan miten kehitetään Starttimoottori kehittämiselle: panostuksella tehdään esiselvityksiä ja käynnistetään pilottikokeiluja Kattaa kaikki alueet, ohjelmaan sulautuvat AKO, AMO ja saaristo- ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen, vapaaehtoinen TEM budjetti n. 11 miljoonaa euroa maakunnan kehittämisrahaa vuodessa, edellyttää alueiden vastinrahoitusta (50 %), verkostoilla ja ylimaakunnallisella yhteistyöllä korkeampi tuki Ohjelmakausi 2010-2013, alueet hakevat ohjelmaan toukokuussa 2009 TEM luo edellytyksiä hedelmälliselle kehittämiselle – alueet itse määrittelevät kehittämistarpeensa ja vahvuutensa

11 KOKOon sulautuvat erityisohjelmat (vuoden 2009 tunnusluvut) Aluekeskusohjelma (AKO) Kaupunkiseudut (35 aluekeskusohjelma-aluetta, 3 kaupunkiohjelmaa Uudellamaalla) käynnistyi 2001 Valtion perusrahoitus noin 9,5 milj. € / vuosi Alueellinen maaseutuosio (AMO) Maaseutumaiset seudut (21 aluetta) Käynnistyi 2007 Valtion perusrahoitus 1,25 milj. € / vuosi Saaristo-ohjelma Saaristo ja vesistöalueet, 48 saaristokuntaa tai -osa-kuntaa Käynnistyi 1995 Valtion rahoitus 0,25 milj. € / vuosi Valtionosuuksien kautta ~12 milj. € AKO:ssa ja AMO:ssa kuntien vastinrahoitus yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, joten erityisohjelmien volyymi yhteensä noin 20,5 miljoonaa euroa

12 KOKO kuntakyselyn vastauksia Kunnille lähetettiin loppusyksystä 2008 kysely KOKO-alue: minkä kuntajoukon osana kuntanne on todennäköisesti hakeutumassa KOKO:on keväällä 2009? Rooli ja sisältö: Mitä KOKO:lla suunnitellaan kehitettäväksi? Mikä on KOKO:n rooli alueenne kehittämisessä? Rahoitus: Mikä on arvioitu rahoituksen tarve yhteensä 2010- 2013? Verkostot: Ohjelman sisällöllisten teemojen ympärille tullaan muodostamaan kansallisia verkostoja 2-4 kappaletta. Mitkä teemat ovat mielestänne keskeisimpiä ohjelmassa? Hakuprosessi: Mitkä tahot ovat mukana valmistelemassa hakua KOKO:oon ja kuka on todennäköinen hakija?

13 KOKO alueet 1 Pääkaupunkiseutu ja Kirkkonummi 2 Länsi-Uusimaa 3 KUUMA-kunnat 4 Hyvinkään-Riihimäen talousalue 5 Itä-Uudenmaan maakunta 6 Kemiönsaari ja Länsi-Turunmaa 7 Salon seutu 8 Turun seutu 9 Vakka-Suomi 10 Loimaan seutu 11 Forssan seutu 12 Hämeenlinnan seutu 13 Päijät-Hämeen maakunta 14 Kotkan-Haminan seutu 15 Kouvolan seutu 16 Etelä-Karjalan maakunta 17 Rauman seutu 18 Porin seutu 19 Pohjois-Satakunnan seutu 20 Etelä-Pirkanmaan seutu 21 Lounais-Pirkanmaan seutu 22 Tampereen kaupunkiseutu 23 Kaakkois-Pirkanmaan seutu 24 Luoteis-Pirkanmaa 25 Ylä-Pirkanmaa 26 Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -vyöhyke 27 Keski-Suomen maaseutumaiset kunnat 28 Mikkelin talousalue 29 Varkauden-Pieksämäen seutu 30 Savonlinnan seutu 31 Suupohjan rannikkoseutu 32 Vaasanseutu ja Kyrönmaa 33 Pietarsaaren seutu 34 Suupohja 35 Seinäjoen kaupunkiseutu 36 Etelä-Pohjanmaan ”koilliskaari” 37 Kaustisen seutu 38 uusi Kokkola ja Kannus 39 Kuopion seutu, Koillis-Savo, Sisä-Savo ja Leppävirta 40 Ylä-Savo 41 Keski-Karjala 42 Joensuun seutu 43 Pielisen Karjala 44 Ylivieskan seutu ja Himanka 45 Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seudut 46 Raahen seutu 47 Oulun seutu 48 Oulunkaari 49 Kuusamo, Posio, Taivalkoski 50 Kajaanin seutu 51 Kehys-Kainuu 52 Kemi-Tornion seutu 53 Rovaniemi, Ranua 54 Tunturi-Lappi ja Tornionlaakso 55 Pohjois-Lappi 56 Itä-Lappi 56 aluetta, pääosin seuduittaisia

14 Kuntakyselyn vastaukset – KOKOn rooli KOKO on erityisesti: strategisen kehittämisen ja koordinoinnin väline, erityisesti elinkeinopolitiikassa toimenpiteiden käynnistäjä ja kiihdyttäjä verkostojen ja kumppanuuden rakentamisen väline Mainintoja vastauksissa 23 Käynnistäjä, uudet avaukset, siemenrahoitus, pilotointi, selvitykset ja katalysoiminen 23 Alueellisen tai seudullisen ohjelmallisen kehittämisen väline, johtaminen, koordinointi strategiat 16 Verkostot, verkostoyhteistyö, kumppanuudet, organisoituminen, sosiaalinen pääoma 13 alueellisen / Seudullisen elinkeinostrategian toteuttamisen väline 6 Maakunnallisen kehittämisen välinen / TOTSUn elinkeinopoliittinen väline 6 kuntien yhteistyön tai profiloitumisen väline 6 osaamisperusta, innovaatiojärjestelmän kehittäjä, rajapinnat 5 toimintamallinen kehittäjä 4 kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen vahvistaja, vyöhykkeet 2 kansainvälistäjä 1 ennakoinnin väline 1 kaupunkipolitiikan periaatepäätöksen tavoitteiden saavuttaminen 1 muutosvalmiuden lisääjä 1 työllisyysstrategian toteuttaminen 1 täsmäkoulutus 2 alueella KOKO:n roolia ei ole määritelty

15 KOKOn sisältö Elinkeinokysymykset aluekehittämisen keskeisin sisältö. Innovaatiot ja osaaminen yleinen teema, mukana myös toimintaorientoitunut tai käyttäjälähtöinen innovointi. Keskeisiä myös hyvinvointi, palvelut ja elämänlaatu sekä työvoima- ja työmarkkinakysymykset ml. ennakointi. PARAS –kytkentä: kaupunkiseutusuunnitelmien tuki: yhdyskuntarakenne, maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymykset Ilmasto, energia ja ympäristö –teema on uusi avaus. Kaupunkiseuduilla ilmastopolitiikka, maaseutumaisilla alueilla bioenergia. Matkailu, elämykset, kulttuuri ja luovat alat kokonaisuutena, erityisesti maaseutualueiden teema. Maaseudun kehittäminen ja elinvoima nousi esiin yleisteemana melko usein maaseutumaisilla alueilla, useiden kaupunkiseutujen vastauksiin oli sisällytetty joko maaseutu-, saaristo- tai kaupunki-maaseutu- vuorovaikutuksen teemoja.

16 Verkostot: nykyiset AKO -verkostot saavat kannatusta KOKOssa Kyselyn perusteella nykyisten AKO-verkostojen teemoja halutaan jatkaa. Suosituin verkosto on innovaatio- verkosto, kulttuuri- ja hyvinvointiverkostot saivat seuraavaksi eniten kannatusta. Osin ehdotetut teemat olivat ristikkäisiä, esim. elämystalous linkittyi vastauksissa sekä kulttuuriverkostoon että matkailuverkostoon. Joissakin vastauksissa hyvinvointi ja kulttuuri haluttiin liittää yhteen ja muodostaa palveluyrittäjyyden kokonaisuus.

17 Verkostomaininnat aluetyypeittäin

18 KOKO rahoitus Kyselyssä esitetyt alustavat rahoitustarpeet ovat realistisia. yhteensä 23 miljoonaa euroa, josta TEMin osuus 11,3 alueellinen minimi 50 000 euroa, maksimi 960 000 euroa Kokonaissumma vastaa KOKO:on alustavasti käytettävissä olevaa rahoitusta. Suurimmalla osalla alueista perusrahoituksen taso vastaa AKO- ja AMO-ohjelmien käytössä ollutta rahoitusta. KOKO-rahoitus on pääosin 50 % tukea, maaseutumaisilla alueilla on tarve suurempaan tukiprosenttiin. Huomioitava myös kuntien heikkenevät rahoitusmahdollisuudet.

19 Aikataulut KOKOn valmisteluryhmän kokous 19.3. kuntakyselyn palaute alueille KOKOn haun avaaminen (hakukriteerit) verkostot KOKOn markkinointikampanja viikolla 12 kaikille kunnanvaltuutetuille ja varavaltuutetuille, saitti KOKO-ilmeellä Alueiden vahvuuksien määrittely työpajat alueilla maaliskuussa väliraportti 9.4., loppuraportti 14.8. Alueiden (tilasto)profiilit julkistetaan 16.4. Alueet työstävät KOKO-hakemukset maalis-huhtikuussa, valmistelun d- line toukokuun loppu, hyväksyminen kesäkuussa TEM työstää kansallisen ohjelma-asiakirjan täsmennyksen kesällä VN päätökset KOKOsta, alueista ja rahoituksesta syksyllä Päätöksen jälkeen täsmennykset sekä toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinta alueilla KOKO käynnistyy 1.1.2010

20 Innovaatiojärjestelmän puutarhakaupungit? Mikä määrä innovaatiokeskittymiä Suomeen halutaan? (0) = onko tulevaisuudessa näillä nurkilla vain Pietari tai Tukholma kiinnostavia? 1 = Aalto-yliopisto 5-6 = suuret yliopistokaupungit 10 = yliopistokaupungit 15-20 = maakuntakeskukset 35 = kaikki kaupunkiseudut 50-60 = kaikki seudut 350 = kaikki kunnat 2700-3900 = kaikki kylät Miten yhdistyy aluekehittäminen ja innovaatiopolitiikka eri tasoilla?

21 Kun kasvun aika jälleen koittaa? Talouden taantuminen on historian saatossa johtanut yleensä aluekehityksen tasapainottumiseen kansallisesti. Muuttoliike kertoo nopeimmin aluekehityksen kuvasta, tämän vuoden syksy on kansallisesti hitusen tasapainoisempi kuin aiemmin, mutta mitään suurta trendimuutosta ei vielä ole näkyvissä. Mutta heijastusvaikutukset tulevat näkymään vasta viiveellä. Talouden jälleen piristyessä alueiden väliset kehityserot ovat historian saatossa kasvaneet. Tämä kuluva vuosikymmen on osoittanut, että kasvuun tarttuminen ei mene enää suoraan suuruuden ekonomian mukaisesti, eli että kasvusta pääsisivät kiinni vain suuret kaupunkiseudut. Globalisaation hyötyihin voivat tarttua kaikki, pienet ovat vielä ketterämpiä kuin suuret. Mutta tarttuminen pitää tehdä itse – me TEMissä vain avitamme tässä työssä.

22 Materiaali ja ajankohtaisin tieto www.tem.fi/koko