(c) Outi Fingerroos 20071 JOHDATUS TIETEELLISEEN KIRJOITTAMISEEN 1 Opastus tieteellisen harjoitustyön kirjoittamiseen.

Esitys aiheesta: "(c) Outi Fingerroos 20071 JOHDATUS TIETEELLISEEN KIRJOITTAMISEEN 1 Opastus tieteellisen harjoitustyön kirjoittamiseen."— Esityksen transkriptio:

1 (c) Outi Fingerroos 20071 JOHDATUS TIETEELLISEEN KIRJOITTAMISEEN 1 Opastus tieteellisen harjoitustyön kirjoittamiseen

2 (c) Outi Fingerroos 20072 Ohjelmassa tänään – –Viitteiden tekeminen – –Lähdeluettelon laatiminen – –Liitteet – –Harjoituksia

3 (c) Outi Fingerroos 20073 Lähdeviitteiden merkitseminen Lähdeviitteiden merkitsemiseen on kolme tapaa: alaviitteet 1, loppuviitteet ja tekstinsisäiset viitteet. Seminaaritöissä suositaan tekstinsisäisiä viitteitä. Lähdeviitteitä merkitsemisen peruskaava on seuraava, kun kysymyksessä on jokin teos: Kirjoittajan sukunimi, teoksen ilmestymisvuosi ja sivut, joihin viitattu. Esim. (Peltonen 1996: 12–15, 19.) – –Sukunimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. – –Vuosiluvun perään lisätään kaksoispiste (myös pilkkua käytetään). – –Sivunumerot erotetaan toisistaan pilkulla ja/tai ajatusviivalla. – –Viitteen loppuun tulee aina piste (sulkeen sisä- tai ulkopuolelle).

4 (c) Outi Fingerroos 20074 Kun lähteitä on useita Kun lähteitä on useita, puolipiste toimii eri lähteiden kirjoittajien erottajana. Lähteet merkitään viitteeseen yleensä aakkosjärjestyksessä. Esim. (Peltonen 1996: 13–14; Raivo 2000: 17.) Kun lähteenä on samalta tekijältä samana vuotena ilmestyneitä tekstejä, ne erotellaan pienillä aakkosilla (a, b, c). Kirjaimet tulevat ilman välilyöntiä heti vuosiluvun perään. Esim. (Peltonen 1996a: 13–14; Peltonen 1996b: 46.) Kun lähteenä on useita kirjoittajia samalla sukunimellä, lisätään viitteeseen kunkin kirjoittajan etunimen ensimmäinen kirjain. Esim. (M. Peltonen 1996: 13–14; U. Peltonen 1998: 46.)

5 (c) Outi Fingerroos 20075 > > Milloin kirjoittajia ei merkitä lähteeseen aakkosjärjestyksessä? > > Mitä seuraavat viitteet kertovat teille: (Peltonen 1996: 13–14; Fingerroos 2004: 35; Heimo 2005: 32–33.) (M. Peltonen 1989c: 15.) (P. Anttonen 2006; Peltonen 2003: 13; V. Anttonen 1996: 12–24.) (P. Anttonen 2006; V. Anttonen 1996; Peltonen 2003.)

6 (c) Outi Fingerroos 20076 Pisteet viitteissä Jos piste on sulkeen ulkopuolella, viittaus ulottuu edelliseen lauseeseen. Jos taas piste on sulkeen sisäpuolella, viittaus ulottuu kappaleen sisällä edellä olevaan. Viittaukset etenevät kappaleittain – eli viitteet rakennetaan yksi kappale kerrallaan.

7 (c) Outi Fingerroos 20077 Esimerkkejä viittauksista Tässä on kappaleen ensimmäinen lause. Tässä on kappaleen toinen lause. Tässä on kappaleen kolmas lause, jonka muodostamiseen olen käyttänyt lähdettä (Virtanen 2004: 6). Teksti jatkuu tästä eteenpäin, kunnes kappale loppuu. Tässä on toisen kappaleen ensimmäinen lause, jossa aloitan pohdinnan lukemani kirjan pohjalta. Tässä on saman kappaleen toinen lause, jossa pohdinta jatkuu. Tässä on jo kappaleen kolmas lause. Lopetan kirjaan perustuvan pohdinnan neljänteen lauseeseen. (Virtanen 2004: 6.) Tämän kappaleen lopetan tyylikkäästi omaan päätelmään. Kolmannessa kappaleessa pohdin aluksi itse. Pohdintani on kahden lauseen mittainen. Virtasen näkökulma samasta asiasta on aika erilainen. En siis ole samaa mieltä hänen kanssaan. (Virtanen 2004: 6.) Sen sijaan pidän oikeampana Mäkisen huomiota, jonka kirjoitan tässä lauseessa (Mäkinen 2005: 67). Haluankin sanoa, että lauseiden kirjoittaminen kappaleisiin on joskus monimutkaista, mutta tärkeää on noudattaa loogisuutta ja pitää lukija selvillä viittaussuhteista.

8 (c) Outi Fingerroos 20078 Internet ja www-sivut viitteissä Ole Internet-lähteiden merkitsemisessä aina tarkkana, sillä lukijan pitää viitteen ja lähdeluettelon perusteella löytää oikea sivu. 1. 1.Viite rakennetaan kuten teoksissa ja artikkeleissa, jos sivun on kirjoittanut joku henkilö (hänellä on tekijänoikeudet tekstiin). Vuosiluvun perään tulee merkintä ”[online]”. Sivunumerot merkitään, jos ne löytyvät Internetistä (esim. pdf-tiedostosta). Esim. (Lehtonen 1998 [online]: 11.) 2. 2.Jos lähteenä käytetään jotain Internetin sivua (jolla ei ole nimettyä tekijää), pitää käytetty sivu ja/tai sivusto merkitä viitteeseen loogisesti. Lisää sivuston nimen perään (ennen pistettä) aina merkintä ”[online]”. Esim. (Vuosina 1914–22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto. Suomen sotasurmat 1914–1922 [online].) (Eettinen toimikunta. Jyväskylän yliopisto [online].) Ks. tarkempia ohjeita: HEINISUO, RAMI & EKHOLM, KAI 1997: Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjasto. EKHOLM, KAI 2001: Tee gradu: verkkoajan tutkielmantekijän opas. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu.

9 (c) Outi Fingerroos 20079 Eri arkistojen viittauskäytännöt Suurimmilla arkistoilla on omat (ja yleensä toisista arkistoista poikkeavat) viittaustekniikkansa. Näitä ohjeita kannattaa aina tiedustella. Pienemmillä arkistoilla (seurat, yhdistykset jne.) ei useinkaan ole ohjeistusta viittauksille. Tällöin tutkijan on luotava viittaussysteemi itse. Perusperiaate arkistolähteisiin viitattaessa on (vaikka arkisto ei ohjeistaisi käyttäjiään), että viitteestä löytyvät (mielellään lyhennetyssä muodossa) seuraavat tiedot: – –arkiston nimi lyhennettynä, – –käytetty arkiston osa – jos mahdollista –, – –kokoelma – jos mahdollista – ja – –käytetty aineistoyksikkö. Esim. (SKS KRA ”1918” /36: 156.) (TMT 135: 258/68. TA.) (SKHL. Johannes. 1N–2N, 9.) (TKU/A/00/96.) (055. Johannes-Seura ry.)

10 (c) Outi Fingerroos 200710 Ala- ja loppuviitteiden käyttö Ala- ja loppuviitteet ovat täsmennyksiä, kommentteja ja pohdintoja varten. Aina kannattaa harkita, olisiko viitteissä esiintyville kommenteille oikeampi paikka itse tekstissä. Ala- ja loppuviitteitä kannattaa siis käyttää seminaaritöissä harkiten – jos ollenkaan. Mikäli viitetekstejä tulee, on suositeltavaa käyttää alaviitettä. Huomioi, että varsinaisen tekstin lähdeviitteitä ei koskaan merkitä alaviitteisiin vaan sulkeisiin edellä opetetulla tekniikalla. Alaviitteen lähde sen sijaan merkitään alaviitteeseen – niin kuin se tehdään varsinaisessa tekstissäkin.

11 (c) Outi Fingerroos 200711 Alaviitteiden teko-ohjeita Alaviitteet sijaitsevat nimensä mukaisesti tekstin alalaidassa. Ne tehdään tekstinkäsittelyohjelman toimintojen ”Lisää” ja ”Viite” avulla. Useat tekstinkäsittelyohjelmat merkitsevät alaviitteen erottajaksi automaattisesti lyhyen viivan. Ne myös numeroivat alaviitteet automaattisesti. Alaviitteen teksti kirjoitetaan rivivälillä 1 ja kirjasinkoolla 10. Viitteen kirjasinlaji on sama kuin varsinaisessa tekstissä (esim. Times New Roman, Arial). Alaviitteen viitenumero kirjoitetaan arabialaisin numeroin. Tekstinkäsittelyohjelma tekee viitenumeron automaattisesti pienenä yläindeksinä alaviitteeksi merkityn sanan oikeaan yläreunaan.

12 (c) Outi Fingerroos 200712

13 (c) Outi Fingerroos 200713 Ks., vrt. ja passim. Ks. = katso lisää samasta aihepiiristä. Esim. (Peltonen 1996: 35; ks. Peltonen 2003: 18; Fingerroos 2004: 45.) Vrt. = vertaa (näkökulma poikkeava, erilainen). Esim. (Fingerroos 2004: 25; vrt. Turner 1965.) Passim. = viittaus koko kirjaan Esim. (Peltonen 2003: passim; Fingerroos 2004: 18.) Huomioi, että edellinen viite voisi olla myös muodossa: (Peltonen 2003; Fingerroos 2004: 18.)

14 (c) Outi Fingerroos 200714 Lähdeluettelo Lähteet merkitään luetteloon aina, jos tekstissä esitetty ajatus on peräisin jostain muualta kuin kirjoittajan kynästä. Lähdeluettelo tulee tutkimuksen loppuun, kuitenkin ennen mahdollisia liitteitä. Sinne luetteloidaan aakkosjärjestyksessä (tekijän sukunimen mukaan) kaikki ne lähteet, jotka on lähdeviitteissä mainittu. Seminaaritöitä tehdessä pitää aina viimeksi tarkistaa lähdeviitteiden ja lähdeluettelon vastaavuus!

15 (c) Outi Fingerroos 200715 Lähdeluettelon rakentaminen Lähdeluettelo on suositeltavaa rakentaa kahden vaihtoehtoisen mallin mukaan: 1. ”Lähteet” > ”Painamattomat lähteet” ja ”Painetut lähteet” – –Painamattomia lähteitä ovat esimerkiksi käsikirjoitukset, haastattelut, suulliset tiedonannot, sähköpostiviestit ja valokuvat. – –Painettuja lähteitä ovat esimerkiksi kirjat, artikkelit ja elektroniset artikkelit vapaan saatavuuden verkkolehdissä. 2. 2.”Lähteet” > ”Tutkimusaineistot” ja ”Kirjallisuus” – –Tutkimusaineistoja ovat kaikki tutkimuksen kohteena ja/tai lähteenä olevat aineistot. – –Kirjallisia lähteitä ovat esimerkiksi kirjat, artikkelit ja elektroniset artikkelit vapaan saatavuuden verkkolehdissä.

16 (c) Outi Fingerroos 200716 Teokset Teokset merkitään seuraavan periaatteen mukaan: 1. Teoksen kirjoittaja (Sukunimi, Etunimi) ja julkaisuvuosi. Suku- ja etunimen väliin tulee pilkku. Vuosiluvun jälkeen tulee kaksoispiste. 2. Teoksen nimi. Koko nimi löytyy nimiölehdeltä. Teoksen nimen voi halutessaan kursivoida. 3. Kustantajan kotipaikka ja kustantajan nimi. Tiedot löytyvät nimiölehdeltä. Ne erotetaan toisistaan kaksoispisteellä. Älä sekoita kustantajan kotipaikkaa painopaikkaan. Esim. Peltonen, Ulla-Maija 1996: Punakapinan muistot. Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

17 (c) Outi Fingerroos 200717 Artikkelit Artikkelit merkitään seuraavan periaatteen mukaan : artikkelin tiedot + julkaisu. 1. Artikkelin kirjoittajan nimi, artikkelin ilmestymisvuosi ja artikkelin nimi. Suku- ja etunimen väliin tulee pilkku. Vuosiluvun jälkeen tulee kaksoispiste. 2. Artikkelin ja julkaisun väliin ajatusviiva (–). Ajatusviivan molemmille puolille tulee yksi välilyönti. Ajatusviivan voi ajatella vastaavan ilmaisua ”artikkeli on julkaistu seuraavassa lähteessä”. 3. Teoksen tiedot. Ne merkitään kuten edellä on neuvottu. Huomaa kuitenkin, että vuosilukua ei merkitä toiseen kertaan. Sen sijaan ilmaistaan kokoelman toimittaja(t) merkinnällä ”(toim.),” Esim. Pirtola, Erkki 2002: Kalevala! Nyt! – Laaksonen, Pekka & Mettomäki, Sirkka-Liisa (toim.), Pyhän perintö. Kirjoituksia suomalaisesta pyhästä Kalevalassa, kansanperinteessä, luonnossa ja taiteessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

18 (c) Outi Fingerroos 200718 Jos artikkeli on (aikakaus)lehdessä, teokseksi merkitään aikakauslehden nimi. Nimen voi halutessaan kursivoida. Viitteessä tulee olla seuraavat elementit: – –aikakauslehden nimi, – –vuosikerta eli volyymi ja – –numero sulkeissa (huom. numeroa ei merkitä, jos julkaisu ilmestyy vain kerran vuodessa). Esim. Manninen, Ohto 1993: Vapaussota. – Historiallinen Aikakauskirja 91(2).

19 (c) Outi Fingerroos 200719 Lehdet, kirjallisuus ja Internet tutkimusaineistona Tutkimuksessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ovatko lehdet, kirjallisuus ja Internet-sivut tutkimusaineistoa vai kuuluvatko viitteet lähdeluettelossa alaotsikon ”Kirjallisuus” alle (ks. s. 15, vaihtoehto 2). – –Kun lehtiartikkelit, kirjallisuus ja vapaan saatavuuden verkkolehdet ovat tutkimuksen ”asialähteitä”, ne merkitään kirjallisuusluetteloon. – –Jos lehdet, kirjallisuus ja Internet-sivut ovat tutkimuksessa analysoitavia aineistoja (samaan tapaan kuin esimerkiksi arkisto- ja kenttätyölähteet), ne luetteloidaan alaotsikon ”Tutkimusaineistot” alle. Aina tutkimusaineistojen ja kirjallisuuden välinen raja ei ole selvä. Sisällysluettelo on joskus selvempi rakentaakin alaotsikoille ”Painamattomat lähteet” ja ”Painetut lähteet”.

20 (c) Outi Fingerroos 200720 www ja Internet Pääsivun nimen perään merkintä [online]. Lähteen URL-osoite merkitään: Loppuun merkitään tulostuspäivä hakasulkeisiin: [pp.kk.vvvv]. Esim. Fingerroos, Outi 2002: Liikettä tämän- ja tuonilmasen välillä. – Elore 9(1) [online]. [13.3.2004.] SUOMEN SOTASURMAT 1914–1922. Vuosina 1914–22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto [online]. [19.1.2005.]

21 (c) Outi Fingerroos 200721 Arkistot Suurimmilla arkistoilla on omat (ja jälleen toisista arkistoista poikkeavat) tekniikkansa lähdeluettelon laadintaa varten. Pienemmillä arkistoilla (seurat, yhdistykset jne.) ohjeistusta ei useinkaan ole. Tällöin tutkijan on luotava viittaussysteemi itse. Kun rakennat lähdeluetteloa ilman valmista ohjeistusta, viitteessä ´pitää ilmetä seuraavat tiedot: – –arkiston koko nimi (viitteissä käytetyt lyhenteet merkitään sulkeisiin nimen perään), – –käytetty arkiston osa – jos mahdollista –, – –kokoelma – jos mahdollista – ja – –käytetty aineistoyksikkö.

22 (c) Outi Fingerroos 200722 Esimerkkejä arkistojen lyhenteistä Yhdessä väitöskirjassa (Fingerroos 2004) esiintyneitä lyhenteitä: KA Kansallisarkisto tai Kansan Arkisto KOTUS Kotimaisten kielten tutkimuskeskus MV Museovirasto SA Sota-arkisto SKS Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ELKA Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto SKHLSuomen kirkkohistorian laitos, Helsingin yliopisto TYKL Kulttuurien tutkimuksen laitoksen arkistot, kansatieteen kokoelmat, Turun yliopisto TKU Kulttuurien tutkimuksen laitoksen arkistot, uskontotieteen ja folkloristiikan kokoelmat, Turun yliopisto TA Työväen Arkisto

23 (c) Outi Fingerroos 200723 Johannes-Seura ry:n arkisto, Piikkiö. Johannekselaiset ry:n kirjoituskilpailu 1972. Taiat, uskomukset ja enteet. — Nimimerkit: Ennevanhaa, Lärppä. Johannekselaiset ry:n kirjoituskilpailu 1975. Johannekselaiset hautajaiset ja ne toimenpiteet jotka näihin hautajaisiin liittyvät, kun kuolema oli käynyt talossa. — Nimimerkit: Milla, Maininki, Mukana ollut, Muistojen kerä, Aapro, UH, Risti, LA, Vähän muistoja. Kansallisarkisto (KA), Helsinki. Jaakko Paavolaisen kokoelma. — Kansio IV. Teloitetut, Viipurin lääni: Esteri Rahkosen teloituskortti. Esimerkkejä arkistoaineistoista lähdeluettelossa

24 (c) Outi Fingerroos 200724 Sota-arkisto (SA), Helsinki. Vapaussodan historiakomitean kokoelma. — C III 4. Papiston kertomukset: Viipurin kaupunki- ja maaseurakunta, Johannes. — C III 10. Nimismieskertomukset: Viipuri, Johannes. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansanrunousarkisto (SKS KRA), Helsinki. SKS. Vuosien 1917–1918 tapahtumat kansan muistista ja perinteestä. Suomalaisen Tiedeakatemian keräilytoimisto. 1966. 1918 muistitietokokoelma. (Kokoelma, sidosnumero, sivut, kertojan sukupuoli, syntymäaika.) — ”1918”/1: mies, s. 1908. — ”1918”/2: mies, s. 1885.

25 (c) Outi Fingerroos 200725 Liitteet Mahdolliset liitteet tulevat koko työn loppuun. Niihin ei lisätä sivunumeroita, vaan liitteet numeroidaan juoksevasti (liite 1, liite 2). Liitteenä julkaistaan usein karttoja, kyselylomakkeita, haastattelujen teemalistoja – ylipäätään kaikkea sellaista tarpeellista tietoa, jota tutkimuksen sivuille ei olisi muuten mahdollista liittää.