Langattomat lähiverkot Janne Suominen. Sisältö Yleistä IEEE 802.11 ETSI Fyysinen kerros MAC-kerros Langattomien lähiverkkojen tyypit.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI
Advertisements

WLAN -tekniikkaa WLAN käyttää sähkömagneettisia aaltoja tiedon välittämiseen kommunikoivien osapuolien välillä, erillistä fyysistä siirtotietä ei tarvita.
WCDMA Anssi Kukkonen Tarja Kettunen. •ITU aloitti IMT-2000 projektin v. 1992, jolla WCDMA valittiin UMTS:n radiojärjestelmäksi •IMT-2000 koostuu joukosta.
Sillat Alex Grönholm.
Kristian Salminen, Janne Seppälä, Jonas Ristimäki & Tuomas Lesonen
Toni Kari Marko Kantola
Active directory.
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
Lähiverkot erikoistyökurssi
Seminaari Lähiverkot -erikoistyökurssi
Janne Filppula Mikael Jaakkola Teemu Jokinen Tomas Carlsson
WLAN ja tietoturvallisuus
Mikko Lampinen Harri Hänninen Ti LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI Kaapelointijärjestelmät.
ZigBee 2008 Huhtala, Järvelä. Esityksen rakenne Työn tavoitteet Perustietoutta IEEE standardi ZigBee-protokolla Käyttökohteet Toteutus.
Anne Hietaharju Pia Aaltonen TK1-1
Wireless Fidelity Systems + The Multimode – IEEE a/b/g Teemu Tarkkonen.
Wireless Local Area Network (Wireless LAN)
Wireless Local Area Network
Wireless Local Area Network
WLAN Langaton verkkoyhteys
Wireless Local Area Network
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Esa Jaakola Valvoja: Professori Raimo Kantola
Virtuaaliset lähiverkot
Antti Kurkinen1 Langattomat verkot Antti Kurkinen2 Eri tekniikoita langattomiin verkkoihin Wimax-verkko 3G-verkko.
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
Teknillinen korkeakoulu. Riitta Karhumaa Valvoja: Professori Riku Jäntti Ohjaaja: TkL Michael Hall.
Mikko Lampinen Ti LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN.
Transmission power management schemes Jani Havukainen.
Ad Hoc Wireless Multicast Routing Mikko Koskinen
Lähiverkot- erikoistyökurssi
1. ja 2. sukupolven matkaviestinverkot Juhani Judén 6667 TiTe 4 Antti Kuokkanen 6672 TiTe 4.
Kuljetuskerros langattomissa Ad hoc verkoissa Pekka Vanhoja.
802 Standardit Elina Koskela. IEEE Voittoa tavoittelematon organisaatio Tarkoituksena vakiinnuttaa elektroniikan alalla esille tulleita ideoita -> Standardointi!
, luento 9 Suurinopeuksiset lähiverkot. Neljä suurinopeuksisten lähiverkkojen päätyyppiä –Fast Ethernet (100 Mbps) –Gigabit Ethernet (1 Gbps)
Langatomat verkot Johdanto. Mobiiliverkkojen evoluutio 1G NMT (Nordic Mobile Telephone) NMT 450 vuonna 1981 NMT 900 vuonna 1986 AMPS (Advanced Mobile.
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI SAN: Storage Area Network Mikko Hellstén Ville Pesonen.
VLAN Kimmo Tukiainen
WLAN-tukiaseman asennus Tiina Sinisalo. Käytetyt laitteet  Nokia A032  Lucent Technologiesin valmistama PCMCIA (Personal Computer Memory Card International.
Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Ti Lähiverkot - Erikoistyökurssi Sillat ja kytkimet Toni Helenius & Ville Parviainen
Bluetooth Teknologia Tietoliikennetekniikan seminaari Henri Pöntinen, Ti
Langattomat lähiverkot
Lähiverkot- erikoistyökurssi Seminaari HomePNA Eeva Ahonen.
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI VOIP-puhelinpalvelu Asterisk PBX Arto Katajasalo 2007.
Personal Area Networks Lähiverkot erikoistyökurssi Lassi Romanainen.
HomePNA -Mikko Pehkonen, Tite4. Sisältö Yleistä Käytäntö Spesifikaatiot Tiedonsiirto Ongelmia Tilanne Suomessa Case Lappeenranta Johtopäätökset.
CT30A LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN Linux-työ Susanna Osola
LAN - Lähiverkot Langattomat LAN:t Link Control & Medium Access Control LAN:ien yhdistäminen.
Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi Verkonhallinta Atte Kilpelä Jukka Lankinen
Langattoman verkon suojaus WiFi (WLAN) ja Bluetooth Miten eroavat toisistaan? Miten verkkoihin voi liittyä? (montako kerrallaan) Millaisia laitteita voi.
Langattoman systeemin arkkitehtuuri. Connectivity SW OSI-mallin esitystaso Miten voit kannettavalla laitteella ajaa ohjelman jossain kaukana lankaverkossa.
Seminaariesitelmien aihejako Ryhmä1: Fyysisen kerroksen toiminta (esimerkiksi) -Taajuusalueet -Bittinopeudet/modulaatiomenetelmät -Kantama, tehokulutuksen.
Edellisen kerran yhteenveto: Fyysisen kerroksen alikerrokset Fyysisen kerroksen tehtävät –Carrier Sense –Receive –Transmit Mitä tietoja PHY-kerroksen kehyksistä.
Radiojärjestelmät. Yhteisiä ominaisuuksia Tekniikat liikkuvuuden hallintaan Vuoronvaraus Menetelmät radiotiellä Tietoturvaratkaisut Toteutus ja standardit.
Edellisen kerran yhteenveto MAC-kerroksen päätehtävät –Radiokanavan varaus –Liittyminen verkkoon –Käyttäjän (station) tunnistus ja datan salaus.
Standardit / IEEE Merkitys: Yhteensopivuus Nopeammin tuotteiksi (valmis speksi) Halvemmat tuotteet käyttäjille (kilpailua) Standardin evoluutio =>
Tiedonsiirtotekniikka 2
Edellisen kerran yhteenveto
Logical Link Control (LLC)
Ryhmätyö / kotitehtävä
Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä
Seminaarien yhteenveto
Edellisen kerran yhteenveto
Edellisen kerran yhteenveto: MAC frame
WiMAX.
Yhhhh S Diplomityöseminaari Autokonfigurointi ja palveluarkkitehtuurit Ad Hoc -verkoissa Niko Suominen Niko Suominen.
Esityksen transkriptio:

Langattomat lähiverkot Janne Suominen

Sisältö Yleistä IEEE ETSI Fyysinen kerros MAC-kerros Langattomien lähiverkkojen tyypit

Yleistä Kaapelit korvataan langattomilla linkeillä Verkon asentaminen erilaisiin paikkoihin Vapaus liikkua Laajennetaan perinteisiä verkkoja

Standardit IEEE Ensimmäinen WLAN-Standardi Julkaistiin vuonna 1997 Maksiminopeus 2Mbps CSMA/CA MAC-kerroksella Käyttää 2.4GHz taajuusaluetta Fyysisellä kerroksella käytettiin taajuushyppelyä Ei suurta menestystä

IEEE a Julkaistiin vuonna 1999 Laitteet ilmestyivät vasta 2000 Maksiminopeus 54Mbps Käyttää 5GHz taajuusaluetta Fyysisellä kerroksella käytetään monikantoaaltomodulointia

IEEE b Julkaistiin vuonna 1999 Maksiminopeus 11Mbps Käyttää 2.4GHz taajuusaluetta (ISM) Fyysisellä kerroksella käytetään HR suorasekvenssointia

IEEE g Julkaistiin vuonna 2003 Maksiminopeus 54Mbps Käyttää 2.4GHz taajuusaluetta (ISM) Fyysisellä kerroksella käytetään HR suorasekvenssointia tai monikantoaaltomodulointia

IEEE StandardiSeloste dLaajennuksia jotta voitaisiin toimia maissa, joissa standardin mukaisia laitteita ei saa käyttää eParannuksia MAC-protokollaan, jotta voitaisiin tarjota parempi QoS-tuki priorisoidun CSMA:n päällä fLisää paremman yhteensopivuuden eri tukiasemien välille hParannuksia a:han jotta sitä voitaisiin käyttää Euroopassa (kanavan vaihto ja tehonsäätö) iParannuksia turvallisuuteen jMuutoksia Japanin markkinoita varten kParannus WLAN-systeemin hallintaan mYleinen “siivous” ja muutos jo olemassa oleville standardeille 802.1xLähiverkkojen pääsynvalvonnan standardi. Sisältää muun muassa eap:in (Extensible authentication protocol)

ETSI HIPERLAN Alettiin kehittää 1991 Julkaistiin vuonna 1998 Maksiminopeus 54Mbps Käyttää 5GHz taajuusaluetta Fyysisellä kerroksella käytetään monikantoaaltomodulointia QoS sisäänrakennettuna

Fyysinen kerros Jaettu kahteen osaan  Physical Layer Convergence Procedure MAC-kerroksen ja PMD:n välillä  Physical Medium Dependent Tiedon lähettäminen ilmateitse

Fyysinen kerros Alkuperäinen IEEE määrittelee kolme tapaa:  Taajuushyppely  Suorasekvenssointi  Infrapuna Myöhemmin lisättiin monikantoaaltomodulointi

Taajuushyppely Lähetyksessä käytetään yhtä taajuutta Taajuus vaihtelee Yhdellä kanavalla ei viivytä pitkään

Taajuushyppely MaaKanavatKaista USA Canada Eurooppa (pl. Ranska ja Espanja) Ranska Espanja Japani

Suorasekvenssointi Signaali hajautetaan laajalle alalle Lähetettävä signaali vaikuttaa taustakohinalta

Suorasekvenssointi MaaKanavatKaista USA ja Canada Eurooppa (pl. Ranska ja Espanja) Ranska Espanja Japani

Infrapuna Halvin tekniikka Näköyhteys vaadittu parhaimman suorituskyvyn saavuttamiseksi Turvallinen

Monikantoaaltomodulointi Kehitettiin jo 1970 Data harjoitetaan useiksi analogisiksi signaaleiksi Signaalit lähetetään samaan aikaan eri kantoaalloilla Kanavat jaettu 52 alaosaan  Neljä pilotti aaltoa; tarkkaillaan taajuusvaihtelua  Loput datan lähettämiseen

Monikantoaaltomodulointi Vahvuudet  Ei ongelmia monitie-etenemistä  Käyttää tehokkaasti koko taajuuskaistan Heikkoudet  Herkkä taajuusvaihtelulle  Vaatii tarkan synkronoinnin

MAC-kerros IEEE standardiperheen tärkein osa Käytetään kaikkien fyysisten kerrosten päällä Ongelmia joita perinteisissä verkoissa ei esiinny Säätelee lähetettävää dataa

MAC-kerros Törmäys on mahdollinen WLAN-verkossa  ns.hidden-node-problem

MAC-kerros CDMA/CA Käytetään positiivisia vahvistuksia lähetysten välillä

MAC-kerros Network Allocation Vector  Virtuaalinen siirtotien tarkkailu  Kehykset sisältävät lähetykseen tarvittavan ajan  Toimii ajastimena Kehyksien välit  Distributed Interframe Space  Short Interframe Space  Extended Interframe Space

MAC-kehys

Langattomien lähiverkkojen tyypit Voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin  Ad hoc – verkot  Infrastruktuuriverkot

Ad Hoc verkot Lyhytaikaiseen käyttöön Ei tukiasemaa Store-and-forward- verkko Ongelmana topologian jatkuva muuttuminen

Infrastruktuuriverkko Päätelaitteet kommunikoivat tukiasemien välityksellä Useampia tukiasemia voi olla liitettynä toisiinsa

Infrastruktuuriverkko Tukiasemat toimivat siltoina runkoverkon ja langattoman verkon välillä Jos tukiasemien peittoalueet rakennetaan päällekkäisiksi voivat käyttäjät vaihtaa tukiasemaa ilman yhteyden katkeamista  Tätä tekniikkaa kutsutaan roamingiksi

Johtopäätökset Yhteensopivuus parantunut Hinnat laskeneet => uusia verkkoja IEEE x saavuttanut de facto- standardin aseman