Eurooppalainen ihminen Renessanssi – luova universaali ihminen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Realismi Syntynyt 1800 luvulla Rami, Anniina ja Tomi.
Advertisements

Uusi aika.
Renessanssi luku.
Keskiajan kirjallisuus
Filosofian synty Filosofia on arkipäiväisien asioiden ihmettelyä ja yliluonnollisten kysymyksien pohdiskelua. Filosofiassa argumentointi ja kyseenalaistaminen.
KRISTINUSKON ENSIASKELEET
Keskiaika (500 – 1500).
Miguel de Cervantes Tekijät Taha ja Ada. Miguelin elämän vaiheet: Miguel on syntynyt 29. syyskuuta Alcalá de Henares, astilia, Espanja. Miguel on.
Keskiajan taiteesta Fokus Jumalan ja maailman suhde; hieraattisuus
Pohdipas hetkinen näitä:
FYSIIKKAA RUNOILIJOILLE
Renessanssi By: Tiia, Erik & Oona.
Hy02 : Eurooppalainen ihminen
Keskiajan loppu: Mikä Euroopan kulttuurissa johti keskiajan ”loppumiseen” ? Suuri Skisma 1378 – 1415, jolloin kaksi kilpailevaa paavia, nakersi kirkon.
Leonardo Da Vinci:
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta
LUTERILAIN EN KIRKKO -Yksi ns. suurista kirkoista -Protestanttinen kirkko -Maailmalaajuisesti n. 65 miljoonaa luterilaista -Ei yhtenäistä johtajaa tai.
Planeettablues 1.Aurinko ei yksin ole kaukaisuudessa,
Mikael Agricola Mikael Agricola syntyi vuonna 1510 ja kuoli 9. huhtikuuta vuonna 1557 ja hänen kuolinpäivänsä on vakiintunut liputuspäivä. Keskiajalla.
Maailmankaikkeuden rakenne
Euroopasta tuli Eurooppa noin 370 – 1500 jKr.
Tiedon vallankumous ja uusi maailmankuva
Modernismin tulo Suomeen
9. luokan muistiinpanot.  Ennen suomen kirjakielen syntyä eli keskiajalla ( luvulla)tarinat,vitsit, sananlaskut, runot ja loitsut kulkivat sukupolvelta.
EUROOPPALAINEN IHMINEN RENESSANSSI. = Antiikin uudelleen löytäminen = Aikakausi keskiajan ja uuden ajan välissä  Tuomitsi keskiajan, ihaili antiikkia.
EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI YH 4 Euroopan historia.
Katolinen kirkko Elina, Hanna ja Tomi. Yleistä katolisesta kirkosta  johtaja paavi, jonka uskotaan olevan Kristuksen sijainen maan päällä  kristillisistä.
EUROOPPALAINEN IHMINEN ITSEVALTIUS BAROKKI ROKOKOO.
Renessanssi luku. Renessanssi ’uudelleensyntyminen’ Ihminen syntyy yksilöksi, taide ja tiede elpyvät; antiikin kulttuurin arvostus Sai alkunsa.
Uusi aika alkaa
Mitä humanismi on? Mitä humanismi tarkoittaa elämänkatsomustiedossa?
1 Tehtävien vastaukset. Taito (s. 16) Keksi ihmetteleviä kysymyksiä a)äärettömyydestä Esimerkiksi: Mitä ääretön tarkoittaa? Voiko avaruus olla ääretön?
MODERNISAATIO JA KIRKOT - UUDET AATTEET JA YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET AIHEUTTIVAT HAASTEITA KIRKOILLE 1700-LUVUN LOPULTA LÄHTIEN.
Euroopan uuden ajan kaupungit ja rakentaminen
LUONNONTIETEELLISEN MAAILMANKUVAN SYNTY
AURINKOKUNTA.
Jupiter on saanut nimensä Jupiter-jumalan mukaan.
HI04- Eurooppalaisen maailmankuvan kehittyminen
Kristinusko ja tiede Antiikin Kreikka ja Rooma (n.700 eKr. – 500 jKr.) - apologia: kristinuskon puolustus antiikin filosofeja vastaan filosofian keinoin.
Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia
Fyysikan historiaa.
Lilja Suominen lv15j miro laitinen lv15J Mari Honkamäki LV13D
22. Kristinuskon kulttuurivaikutuksia
Yksilön lyhyt historia
Keplerin lait -tähtihavaintoihin perustuvia yleisiä päätelmiä
REFORMAATIO eli uskonpuhdistus (kpl 8)
Tärkeimmät taitelijat, ajattelijat, kirjailijat..
1500-LUVUN USKONPUHDISTUS = REFORMAATIO
TIETEELLISEN AJATTELUN JA TIETEEN SYNTY
Renessanssin yleisnerot
Leonardo da Vincin maalauksia
Historia2 Eurooppalainen Ihminen
Kuvan avaus – Uuden ajan murros Sandro Botticelli: Kevät (n. 1478)
LUONNONTIETEELLISEN MAAILMANKUVAN SYNTY (s )
LÄNNEN KIRKKO KULTTUURISENA VAIKUTTAJANA
Raamatun tutkimus ja vaikutus
Historia2 Eurooppalainen Ihminen
LUTERILAISEN KIRKON SYNTY
Eksistentialismi Eero Jussila.
1 Ydinsisällöt.
KIRJALLISUUDEN LAJIT.
Luterilaisuus Luterilaisuus on protestanttinen kristinusko
Kuvan avaus - Keskiaika
Barokki, rokokoo, tieteellinen vallankumous
Luterilaisuus Luterilaisuus on protestanttinen kristinusko
Luku Kirkko menettää otteensa s.106–110
Michelangelon työt.
4. Luterilainen kristillisyys
RENESSANSSI JA TIEDON VALLANKUMOUS
Esityksen transkriptio:

Eurooppalainen ihminen Renessanssi – luova universaali ihminen Renessanssi syntyy Italiassa Taiteen jättiläisiä Renessanssin kirjallisuus Maailmankuva järkkyy Luonnontieteellinen maailmankuva syntyy Opettajan omat muistiinpanot WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Renessanssi syntyy Italiassa La Rinascita – antiikin löytäminen antiikin kulttuurin jälleenlöytäminen ja ihailu mustan surman saapumisen ja itsevaltiuden ajan välissä levisi Italiasta hitaasti Pohjois-Eurooppaan antiikin latinan ja kreikan kielen elpyminen taiteiden suosiminen keskiajan tuomitseminen ja kirkon auktoriteetin kyseenalaistaminen WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Renessanssi syntyy Italiassa Uusi ihmiskäsitys korosti ihmisen arvoa yksilönä; ihmisen tuli tehdä elämästään elämisen arvoista eikä uskoa, että jokaisella oli ennalta määrätty osansa ihanteeksi sivistynyt yleisnero: taiteiden ja tieteiden harrastaja, sivistynyt, monitaitoinen ja monipuolinen, hurskas ja oppinut mies hovimiehen jaloihin taitoihin kuului, että hän osasi lisäksi sepittää runoja ja vieläpä säveltää runonsa musiikiksi sivistyneisyyttä mitattiin kauniilla käytöksellä ja hyvillä tavoilla WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Renessanssi syntyy Italiassa Renessanssin vaikutuksia humanismi harrasti antiikin kirjallisuutta ja elvytti klassisen kreikan kielen ja kirjallisuuden tuntemuksen maailmankuvan laajeneminen luonnontieteiden kehityksen ja löytöretkien seurauksena kansallisvaltion synty ja kuninkaan vallan korostaminen kirjapainotaito uskonpuhdistus WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Taiteen jättiläisiä Giotto di Bondone (1267–1337) renessanssitaiteen edelläkävijä kiinnitti freskoissaan ensimmäisenä huomiota tilankuvauksen ongelmaan pyrki aikaisempaa luonnollisempaan ja yksinkertaisempaan esitystapaan WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Taiteen jättiläisiä Giotto di Bondone (1267–1337) Giotto, Viimeinen tuomio, 1304–1306 WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Taiteen jättiläisiä Donatello (1386–1466) varhaisrenessanssin kuvanveistäjä kiinnostunut ihmisruumiin esittämisestä itsenäisenä veistoksena Donatellon teoksissa ilmenee myös aikakaudelle ominainen tavoite, antiikin ihanteiden elvyttäminen Donatello, David, n. 1430 WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Taiteen jättiläisiä Fra Angelico (1400–1455) firenzeläinen kirkkofreskojen maalari perspektiivin käyttö edelleen raamatulliset aiheet Fra Angelico, Neitsyt Marian ilmestys, n. 1437 WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Taiteen jättiläisiä Piero della Francesca (1420–92) keskittyi perspektiivin kuvaukseen liitti hahmojen taustalle maaseutumaiseman della Francesca, Kristuksen kaste, n. 1445 WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Taiteen jättiläisiä Sandro Botticelli (1446–1510) Venuksen syntymä – maalauksessa n. 1480 Botticelli yhdistää ”pakanallisen” antiikin myytin kristinuskon sisältöön. Venus onkin Neitsyt Marian toinen ilmentymä. WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Taiteen jättiläisiä Leonardo da Vinci (1452–1519) Leonardo da Vinci oli aikansa yleisnero: taidemaalari, arkkitehti, kuvanveistäjä, runoilija, luonnontutkija ja keksijä. Hän kehitteli kolmiulotteisuutta ja perspektiiviä matemaattisten apuviivojen avulla ja sekoitti valon ja varjon toisiinsa ilman rajalinjaa. Kuvassa Viimeinen ehtoollinen, n. 1495–1498. WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Taiteen jättiläisiä Leonardo da Vinci (1452–1519) Louvressa säilytettävä Mona Lisa (1503–1506) on ehkä maailman tunnetuin maalaus da Vincin työt eivät juurikaan levinneet muiden tietoon hänen omana elinaikanaan WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Taiteen jättiläisiä Michelangelo Buonarroti (1475–1564) Michelangeloa voidaan pitää yhtenä täysrenessanssin merkittävimmistä edustajista da Vincin ja Rafaelin ohella. Hänen tuotantoaan leimaa suureellisuus ja paatoksellisuus. Kuvassa ote Sikstuksen kappelin freskosta Aatamin luominen, n. 1508–1512. WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Taiteen jättiläisiä Michelangelo Buonarroti (1475–1564) Michelangelo oli myös kuvanveistäjä Michelangelo, David, 1501–04 WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Taiteen jättiläisiä Rafael (1483–1520) Michelangelon ja da Vincin oppilas madonna- ja enkelikuvat ohjanneet jälkipolvien käsityksiä Rafael, Kristuksen kirkastus, 1517 WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Taiteen jättiläisiä Tizian (1485–1576) Tizian maalasi Urbinon Venuksen vuonna 1538 tilaustyönä Urbinon herttualle. Venuksesta puuttuvat kaikki jumalattaren merkit. WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Renessanssin kirjallisuus Francesco Petrarca (1304–74) runoili italian kielellä Sonetteja Lauralle Giovanni Boccaccio (1313–75) kirjoitti Decameronen, jonka tarinoiden aiheena ovat uskonnon ja ritarien sijasta arkiset asiat, kuten aistikkuus ja eroottisuus Geoffrey Chaucer (n. 1340–1400) kirjoitti kansankielisen teoksen Canterburyn tarinoita Thomas More (1478–1533) hahmotteli teoksessaan Utopia liberaalin ihanneyhteiskunnan Miguel de Cervantes (1547–1616) kirjoitti 1605 ensimmäisen kansankielisen romaanin, Don Quijote WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Maailmankuva järkkyy katolinen kirkko joutui arvostelun kohteeksi renessanssin ja humanismin myötä arvostelu levisi kirjapainotaidon avulla laajalle Jan Hus poltettiin ja Martti Luther asetettiin pannaan vaadittuaan muutosta reformaation syntyessä protestanttien erkaantuminen omiksi kirkoikseen humanistit vaativat havaintoja tiedon perustaksi Niccolo Macchiavelli kehitteli valtio-oppinsa: valtion etuja oli ajettava mitään keinoja kaihtamatta WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Luonnontieteellinen maailmankuva syntyy Vanha maailmankuva vallalla aristoteelinen ja ptolemaiolainen maailmankuva Maa, maailmankaikkeuden keskus, jota Aurinko, Kuu ja tähdet kiertävät omilla kehillään WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Luonnontieteellinen maailmankuva syntyy Ptolemaioksen maailmankuva WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Luonnontieteellinen maailmankuva syntyy Kopernikuksen maailmankuva WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Luonnontieteellinen maailmankuva syntyy Matemaattinen todistelu Nikolaus Kopernikus (1473–1543) väitti Auringon olevan kaiken keskus Tyko Brahe (1546– 601) uskoi teoriaan ja laski planeettojen ympyräratoja onnistumatta sovittaa niitä yhteen Johannes Kepler (1571–1630) onnistui siinä laskemalla planeettojen radat ellipsin muotoisiksi WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Luonnontieteellinen maailmankuva syntyy Havainnointi Galileo Galilei (1564–1642) löysi kaukoputkellaan Saturnuksen renkaat, Auringon pilkut ja Jupiterin kuut vanha maailmankuvan malli mureni löytöjen voimasta kirkko pakotti Galilein julkisesti perumaan väitteensä ja määräsi hänet loppuiäksi kotiarestiin WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Luonnontieteellinen maailmankuva syntyy Havainnoimalla päättely Isaac Newton (1642–1727) selitti gravitaation avulla, miksi planeetat pysyvät radoillaan Francis Bacon (1561–1626) uskoi havaintoihin tiedon lähteinä, Rene Descartes (1596–1650) puolestaan järkeen Vetovoima WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Opettajan omat muistiinpanot WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen