RENESSANSSI JA TIEDON VALLANKUMOUS

Esitys aiheesta: "RENESSANSSI JA TIEDON VALLANKUMOUS"— Esityksen transkriptio:

1 RENESSANSSI JA TIEDON VALLANKUMOUS
Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. RENESSANSSI JA TIEDON VALLANKUMOUS Luku Humanismi ja antiikin ihannointi s. 96–105

2 Renessanssi eli antiikin kulttuurin uudelleen syntyminen
Tietoisuus antiikista lisääntyi keskiajan lopulla, koska yhteydet Bysanttiin ja arabimaailmaan lisääntyivät. Myös Italiassa antiikin jäänteitä oli paljon. Antiikin poliittiset mallit olivat hyödyllisiä Italian kaupunkitasavaltojen taistellessa keisaria ja paavia vastaan. Vauraat kauppiaat rahoittivat filosofeja, keksijöitä, taiteilijoita ja arkkitehtejä, joilta tilatut työt lisäsivät heidän kansansuosiotaan ja tukivat heidän poliittisia hankkeitaan. Renessanssin keskuksia olivat Firenze, Milano ja Venetsia. Myöhemmin myös Rooman kirkko ja Euroopan ruhtinaat kiinnostuivat renessanssin tarjoamista mahdollisuuksista.

3 1 Antiikin maailmaan viittaa ”taivaallisen vastaanottosalin” pylväikkö. Kiinnitä huomiota myös Neitsyt Marian luonnollisesti laskostuvaan viittaa. Renessanssin taide 2 Flaamilainen van Eyck käytti uudenlaista perspektiiviä, joka näyttää etäiset kohteet pienempänä kuin lähellä olevat. Takana levittäytyvä maisema on myös uusi elementti. 1 2 3 Uskonnollinen aihe osoittaa, kuinka suuri uskonnon merkitys edelleen oli renessanssiaikana. 4 Kansleri Rolinin muotokuva kertoo ajan yksilöllisyyttä korostavista ihanteista. Kanslerilla on yllään turkisreunusteinen kaapu arvonsa merkkinä. 4 6 5 Neitsyt Marian viitan punainen väri symboloi kuninkaallisuutta. Ruusut, liljat ja iirikset viittaavat myös Neitsyt Mariaan. 5 3 6 Toisin kuin keskiajan taiteessa Jeesus-lapsi on kuvattu alastomana. Jan van Eyck, Kansleri Rolinin Madonna (1435).

4 Arkkitehtuuri Andrea Palladio rakensi luvulla rikkaille venetsialaisille useita maaseutuhuviloita. Villa Rotonda on itse asiassa tiilirakennus, joka on verhottu antiikista lainatuilla aiheilla. Kunkin neljän sivun temppelipäädyt ja joonialaiset pylväät sekä voimakkaat hammastetut listat muistuttavat antiikista, mutta niitä ei käytetty aidoissa antiikin huviloissa. Rakennuksen geometriset perusmuodot, suorakaide, kolmio, kaari ja puolipallo, ovat antiikin tapaan selvästi näkyvissä. Rakennuksen harmoniset mittasuhteet voidaan palauttaa Pythagoraan matemaattisiin väittämiin. Huomaa myös antiikin veistosten kopiot.

5 Leonardo da Vincin maalaustekniikka
Leonardo da Vinci (1452–1519) oli renessanssille tyypillinen yleisnero, jonka mielestä kaiken tiedon tulee perustua omaan kokemukseen. Hän kokeili uusia maalaustekniikoita, joiden ansiosta eurooppalaisesta maalaustaiteesta tuli ainutlaatuista: Chiaroscuro eli valon ja varjon vähittäinen vaihtelu. Sfumato eli utuinen, pehmeä värien sekoittuminen. Ilmaperspektiivi, jossa etäisyydet on ilmaistu sävyjen asteittaisella muutoksella ja värikontrastien vähittäisellä heikkenemisellä. Da Vincin Pyhä Anna kolmantena ( ).

6 Veistotaide Michelangelo oli yksi Firenzeä hallinneen Medici-suvun tukemista taiteilijoista. Uhmaavaa ja pelotonta Daavidia esittävää patsasta pidetään Firenzen tasavallan symbolina. Daavid oli ensimmäinen luonnollista kokoa suurempi alastonveistos sitten antiikin. Oikeastaan patsas on hyvin epäklassinen: jalat ja kädet ovat luonnottoman suuret, lihakset ja suonet ovat pullistuneet ja jäsenet hontelot. Michelangelon Daavid-patsas (1501–1504).

7 Veistotaide Pietá on yksi niistä veistoksista, jotka Michelangelo teki Roomassa Medici-sukuisten paavien tilauksesta. Se esittää Neitsyt Mariaa suremassa ristiltä otettua Jeesusta, lastaan. Michelangelon Pietá-patsas (1499).

8 Miten nykypäivän humanismi ilmenee?
Renessanssin rinnalla kukoistanut uusi ihmiskäsitys ja ajattelutapa, joka korosti yksilön ainutkertaisuutta ja arvoa. Humanistisen sivistys- ja kasvatusihanteen mukaan vain laaja yleissivistys takaa ihmisarvoisen elämän. Opiskelu on siis tie henkilökohtaiseen renessanssiin. Renessanssioppineet kutsuivat itseään humanisteiksi, koska he eivät tyytyneet toistamaan vanhaa vaan tutkivat itse antiikin lähteitä. Humanistit opiskelivat muun muassa kreikkaa voidakseen lukea antiikin tekstejä, kuten Raamattua, alkukielellä. Monien tekstien latinankieliset käännökset osoittautuivat virheellisiksi. Oikean tiedon avulla voitiin vastustaa vallanpitäjiä ja ennakkoluuloja sekä poistaa epäkohtia. Humanistien ajatukset ennakoivat laajempaa tiedon vallankumousta, joka näkyi 1600-luvulla luonnontieteissä ja 1700-luvulla yhteiskuntatieteissä. Miten nykypäivän humanismi ilmenee?

9 Ihmiskuvan murros