Uusi aika n. 1500-1700 s. 86-89

Löytöretket: syitä Kaupankäynti oli kasvanut ja tarvittiin uusia kauppareittejä Aasiaan Maareitit itään olivat vaikeakulkuisia, tarvittiin meritie Laivanrakennus oli kehittynyt ja merenkulkuun oli tullut uusia keksintöjä, mm. kompassi, karaveli Kirkon käännytystyö ja halu lisätä valtaa vaikutti taustalla Kansallisvaltioiden välille kilpailua, erityisesti Portugali ja Espanja, kuninkaat halusivat rikkauksia Renessanssin ajan ihmiset olivat uteliaita ja tiedonhaluisia

Silkkitiet

Portugalilainen karaveli Boa Esperanca

Karaveli varustettuna latinalaispurjein

Portugalilaisen kartoittajan Pedro Reinelin käyttämä kompassiruusu merikartasta vuodelta 1504, jossa ensimmäistä kertaa Ranskan lilja.

Astrolabi

Keskeisiä löytöretkeilijöitä Bartolomeus Diaz: purjehti eteläiseen Afrikkaan 1480-l. Vasco da Gama: meritie Intiaan 1490-l. Kristoffer Kolumbus: 1492 purjehti Karibian saaristoon Fernao de Magalhaes: 1519-22 purjehti maailman ympäri

Da Gaman meritie Intiaan

Santa Marían, Niñan ja Pintan replikat esillä Chicagon maailmannäyttelyssä 1893.

Kolumbuksen maihinnousu Amerikkaan

Kolumbuksen reitit

Kolumbuksen päiväkirjasta Perjantaina lokakuun 12. päivänä Kello kaksi puolen yön jälkeen maa ilmaantui näkyviin kahden penikulman päässä. Kokosimme kaikki purjeet ja etenimme pelkällä treolla (iso nelikulmainen, reivitön purje) ja olimme piissä aina päivän koittoon asti, jolloin tulimme eräälle Lucayn ryhmän [9] saarelle, jota intialaiset omalla kielellään nimittivät Guanahaniksi. Heti nähtiin ihan alastomia ihmisiä, ja amiraali lähti aseistetussa veneessä yhdessä Martin Alonzo Pinzonin ja hänen veljensä Vincente Yanesin, Niñan kapteenin kanssa, maihin. Amiraali otti kuninkaallisen viirin ja kumpikin kapteeni viirin, jossa oli vihreä risti merkkinä ja kruunatut F toisella ja Y toisella puolen ristiä (Ferdinand ja Isabella). Maissa he tapasivat vihreitä puita, paljon vesistöjä ja erilaisia hedelmiä. Pian kerääntyi ympärille paljon saaren alkuasukkaita. Seuraavat sanat ovat amiraalin omasta kädestä: »Jotta he säilyttäisivät ystävällisyyden kanssamme ja koska hyvin tiesin, että tämä kansa paljon helpommin lempeydellä ja suostuttelulla kuin väkivallalla kääntysi pyhään uskoomme, annoin joillekuille heistä värikkäitä lakkeja, lasihelmiä, jotka he ripustivat kaulaansa, sekä muita pikkuesineitä, joista he suuresti ilostuivat, ja meistä tuli niin hyviä ystäviä, että se aivan ihmetytti. Sitten he uimalla tulivat veneille, joissa me olimme, toivat papukaijoja, pumpulilankakeriä, heittokeihäitä (azagayas) ja paljon muita tavaroita, vaihtaen niitä lasihelmiin ja tiukuihin, joita me annoimme heille. Lopulta he ottivat mitä tahansa ja mielellään antoivat kaiken, mitä heillä oli mukanaan. Mutta minusta näytti siltä, että he olivat aivan köyhää kansaa. He olivat ihan alasti, kuten äiti oli heidät synnyttänyt, myöskin naiset, näissä huomasin vain yhden ainoan, joka vielä oli hyvin nuori. Miehet, jotka näin, olivat vielä kaikki nuoruudeniässä eikä yksikään kolmeakymmentä vuotta vanhempi, hyvin muodostuneita, kaunisvartaloisia ja sieväkasvoisia. Heidän tukkansa oli melkein yhtä musta kuin hevosenhäntäjouhet; se oli lyhyt, vain silmäkulmiin saakka, ja pieni osa oli vedetty taaksepäin, ja sen he pitivät pitkänä ja koskaan leikkaamattomana. Jotkut heistä maalaavat itsensä mustahkoiksi—heidän ihonvärinsä on samanlainen kuin Kanariansaarten asukkaiden [10] —he eivät ole neekereitä eivätkä valkoisia; eräät maalaavat itsensä valkoisiksi, toiset punaisiksi, muut mikä milläkin värillä, mitä löytävät. Toiset maalaavat pelkästään kasvonsa, jotkut koko ruumiinsa, muutamat vain silmänsä ja eräät pelkän nenän.

Löytöretkien vaikutuksia Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin Siirtokuntien perustaminen ja alueiden valloitus 1500-1600-luvuilla (kolonialismi): Espanja, Portugali, Englanti, Ranska, Hollanti Intiaanikultturien tuho: väkiluvun romahdus (75% Amerikassa) Pakkotyöhön alistaminen Tautien leviäminen: mm. isorokko, influenssa.. Orjakauppa Afrikasta Amerikkaan (1500-1800-l. n. 9-12 milj. orjaa) Eurooppalaiseen kulttuuriin pakottaminen: kristinusko ym. tavat

Hernan Cortes ja atsteekit 1519-1521

Francisco Pizarro ja inkat 1532-1541

Orjalaiva (1831)

Löytöretkien vaikutus Eurooppaan Maailmankaupan synty: Euroopan valtioiden vaurastuminen kauppakomppanioiden avulla Jalometallien tuonnin myötä viljan ym. perustuotteiden hinnan nousu (inflaatio), maatalouden laiminlyönti Kuninkaiden valta kasvoi löytöretkien myötä (vaurastuminen mahdollisti vahvan armeijan ja hallinnon): siirtyminen yksinvaltiuteen monessa maassa (absolutismi) Talousopiksi merkantilismi: tuonnin rajoittaminen toisesta maasta (tullit, tuontikiellot..), vienti suurempaa kuin tuonti Atlantin kolmiokauppa: Afrikasta orjat, Amerikasta raaka-aineet, Euroopassa tuotteiden jalostus ja myynti Afrikkaan

Ludvig XIV ja Versailles

Teollinen vallankumous n. 1750-1900 Miksi Englanti teollistui ensimmäisenä? 1. Siirtomaat ja niiden edulliset raaka-aineet 2. Pääoma 3. Keksinnöt 4. Suuri laivasto 5. Riittävästi työvoimaa 6. Yrittäjyys ja taloudellinen liberalismi  Adam Smithin oppi, jonka mukaan vapaa yrittäminen toisi kilpailua ja laskisi tuotteiden hintoja ja parantaisi tuotteiden laatua. Tuotanto eriytyisi sinne missä se on edullisinta tai parasta toteuttaa. Maat osallistuvat kansainväliseen kauppaan niillä tuotteilla, jotka parhaiten hallitsevat.

James Wattin höyrykone Madridissa

James Hargreavesin Kehruu-Jenny

Rocket-höyryveturi

Clermont-siipiratasalus

Thomas Alva Edison: mm. hehkulamppu, fonografi, kinetoskooppi…

Teollistuminen 1800-luvun lopulla Saksa ja USA ohittivat Englannin teollisuustuotannon 1800-luvun lopulla Saksa: yhdistyi 1871, tehokas kivihiili- ja rautamalmin hyödyntäminen, tutkimus, hyvä koulutus USA: siirtolaisuus, koneellistuminen, hyvät kulkuyhteydet (rautatiet, kanavat), suojatullit ulkomaiselle tuotannolle

Teollistumisen seuraukset 1. Mitä vaikutuksia teollistumisesta oli luonnolle? (ympäristöongelmat joissa, ilmassa, metsissä) 118-119 2. Millaisia olivat teollistumisen myötä syntyneet suurkaupungit? S. 120 3. Millainen oli työntekijöiden asema tehtaissa teollistumisen alkuvaiheessa? S. 121-122 4. Teollistuminen USA:ssa sai aikaan suuren siirtolaisuuden. Mitä olivat ns. työntävät ja vetävät tekijät sinne muutolle? S. 122-123 5. Perinteinen sääty-yhteiskunta murtui teollistumisen myötä. Millainen oli uusi luokkayhteiskunta? S. 123-124 6. Miten köyhä tehdastyöväestö alkoi ajaa oikeuksiaan? (ammattiliitot, sosialismi)? S. 124-125