Antiikin yhteiskunta.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
I Esihistoria – pyyntikulttuurin aika
Advertisements

Antiikin kulttuuri (Antiikin aika 1000 eKr. – 500jKr.
HIS 2 – Eurooppalainen ihminen
1.4. ROOMALAINEN MAAILMA s. 35–52
Rooma Klikkaa kissaa, niin aloitetaan!
Antiikin aika: Antiikiksi kutsutaan aikaa n eKr. – 500 jKr., eli antiikin Kreikan ja Rooman kukoistuskausia. Miksi nämä kaksi voimakasta kulttuuri-
Vanhan testamentin aikajana
ANTIIKKI.
Rooma.
Rooma.
Kiina s. 46-.
Intia s. 70-.
Kreikka.
Antiikin Kreikka.
Italia Iina, Satu, Paula.
Hy02 : Eurooppalainen ihminen
Antiikin Rooma: 1) Mitkä tekijät selittävät Rooman nousun Välimeren alueen mahdiksi?
Kuningas Matias I Omistaa suuren valtakunnan keskellä Eurooppaa.
Kreikan demokratia   - Kaupunkivaltion hallitsemista kutsuttiin politiikaksi: yhteisistä asioista keskusteltiin julkisesti, vallankäyttö ei perustunut.
Vastaukset kpl 1-5 kertausmoniste 6.luokka
KRISTINUSKON LEVIÄMINEN JA HAJAANTUMINEN
Antiikin Rooma s
Antiikki.
Rooman laajentuminen.
S. 46- Kiina. Kiinan historia Yksi maailman vanhimmista kulttuureista, Homo Erectuksen jäänteitä miljoonan vuoden takaa Yhtenäinen Kiina (= Qin-dynastia)
Rooman laajentuminen ja kaupunkielämä. Rooma oli aluksi pieni kylä. Sotien myötä Roomasta tuli Välimeren laajuinen hallitsevan imperiumin keskus. Rooman.
ROOMAN HISTORIAN VAIHEITA Hi1-KURSSI © Toni Uusimäki 2016.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Välimeren alue antiikin aikaan.
1 KREIKAN HISTORIAN VAIHEITA HI1-KURSSI Toni Uusimäki 2016.
Bysantti antiikin perinnön jatkajana.  Byzantionista tuli Rooman pääkaupunki Konstantinopoli 300-luvulla jKr.  Vuonna 395 Rooma jakautui Länsi-Roomaksi.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Uusi aika koittaa: siirtomaat ja kansainvälinen kauppa.
Bysantti Itä-Rooma keskiajalla. Bysantin perustana Jatkoi roomalaista kulttuuria Rooman jakautuessa 395 Jatkoi roomalaista kulttuuria Rooman jakautuessa.
Hellenistinen kulttuuri ( eKr.) kulttuurisynteesi kreikkalaisen maailman ja Lähi- sekä Keski-Idän kulttuurien välillä kreikan kieli leviää koko.
KRISTINUSKON LEVIÄMINEN JA HAJAANTUMINEN Luku 4 – Motivointi 1.
Afrikan historia Niilinlaakson varhaiset valtakunnat Risto Marjomaa historian laitos > opiskelu > kurssimateriaalit.
Antiikin Kreikka.  koostui kaupunkivaltioista, poliksista  Ei yhtenäinen valtio  Yhdistävinä tekijöinä kulttuuri ja kauppa  Polikset erosivat hallintojärjestelmiltään.
ANTIIKIN ROOMA. ORJUUS KREIKASSA JA ROOMASSA  Sotavangit, rikoksista tuomitut, ylivelkaantuneet  Kaivokset, maatalous, palvelijat  Kreikka:  Orjilla.
ROOMAN TALOUS, YHTEISKUNTA JA TUHO Toni Uusimäki 2016.
Roomasta tuli suurvalta
Antiikki - Antiikin Kreikan arkkitehtuuria
Luku Rooman valtakunnan kasvu ja tuho, s. 59–65
, HI6.1. Islamin synty ja leviäminen
KESKIAJAN KULTTUURI ( ) Kristinuskon/ kirkon merkitys
Antiikki: Kreikka ja Rooma
TUHATVUOTINEN KESKIAIKA
Kreikan ja Rooman suuruuden aika
KIINA. KIINA Oleellista Vanhin muinaisista kulttuureista Ainoa säilynyt Yhtenäinen Rodullisesti Kielellisesti Uskonnollisesti monikulttuurinen Kirjoitusjärjestelmä.
Antiikin kulttuurihistoriaa
Kiina Maailman mahtimaa TOPI,IDOR,JONI,VILJAM JA NIILA.
Jeesus liikkeestä valtionuskonnoksi
Välimeren talousalue antiikin aikana
Välimeren talousalue antiikin aikana
JAPANI.
Luku Kreikkalainen kaupunkivaltio s. 12–16
RoOMAsta tuli SUURVALTA
Välimeren talousalue antiikin aikana
Kreikan talous Rikkonainen rantaviiva Merenkulku
Republikanismi Toiselta nimeltään "Tasavaltaisuus"
Antiikin Kreikka ja Rooma
8. Rooman tuho.
Kuningaskunta – tasavalta – keisarikunta
5. Antiikin Kreikka N. 800 Ekr. .
Title Layout Subtitle.
III VÄLIMERI ANTIIKIN AIKANA kuvanavaus
Bysantti.
Rooman historian jaksot
Kaarle Suuri ja Frankkien valtakunta
II ANTIIKIN MAAILMA Historian taidot, s. 64–65.
Bysantti.
LÄHI-ITÄ ja ISLAMIN ALUE
Esityksen transkriptio:

Antiikin yhteiskunta

Antiikin Kreikka n. 800-400 eKr. Koostui n. 1500 Poliksesta (kaupunkivaltio) Heitä yhdisti kieli ja kulttuuri, mutta valtiot myös taistelivat keskenään Peloponnesolaissodissa (erit. 400-l. eKr.) ja yhteisesti Persiaa vastaan (I ja II persialaissota 499-448 eKr.) Keskeiset valtiot Ateena ja Sparta Yhteiskunnan rakenne 1. vapaat miehet 2. metoikit 3. talonpojat 4. orjat

Peloponnesolaissota 431-404 eKr.

Persia n. 490 eKr.

Akropolis Ateenassa

Spartalainen sotilas

Antiikin Rooma 509 eKr-395 jKr. Tasavallan aikana (509-31 eKr.) laajeni suureksi imperiumiksi Laajenemisen mahdollisti tehokas legioonalaisarmeija ja hajota ja hallitse –politiikka Tasavaltaa hallitsi senaatti ja kansankokous Roomasta käsin Keisarivallan aikana (27 eKr.-395 jKr.) keisarista tuli yksinvaltias

Rooman talous Yhtenäinen talousalue: Yhtenäiset lait Ei tulleja Tieverkosto Hajota ja Hallitse -politiikka Raha: Denaari & Aureus Välimeri sisämeri Pax Romana (pitkä rauha kaksi ensimmäistä vuosisataa) Orjat

Tasavalta ja keisarivalta 1. Senaatti: koostui patriiseista (ylimykset), päätti ulkopolitiikasta & valtion varoista, valitsi kaksi konsulia 2. Kansankokous: koostui patriiseista ja plebeijestä (köyhä kansa, maanviljelijät), sääti lakeja  kiistelevät puolueet populaarit ja optimaatit  tasavallan lopulla (100-l. eKr.) valta sotapäälliköille: erit. Julius Caesar, joka murhattiin 44 eKr. Keisarivallan aika 27 eKr. (Augustus) aina 400-luvulle asti

Keisarinvallan aika Keisari Augustus 27 eKr.

Rooma laajimmillaan

Legioonat

Forum Romanum

Colosseum

Rooman provinssit

Keisari Augustus ja Pax Romana

Rooman tuho Rooman valtakunnan tuhoutumiselle on esitetty monia selityksiä: 1. Heikkenevä talous: valloitusten pysähtyminen, orjien väheneminen, pula maataloustuotteista 2. Armeijan kallis ylläpito 3. Inflaatio, hintojen nousu, rahan arvon lasku 4. Barbaarien hyökkäykset ja myöhemmät kansainvaellukset (mm. gootit, hunnit) 5. Luonnon ryöstöviljely 6. Rooma jakaantuminen v. 395 Itä- ja Länsi-Roomaksi

Imperiumin tuho Rappioteoriat: Rooma hajosi vähitellen hitaasti sisältä päin, kesti 200 vuotta, esim. heikko talous, väkiluvun lasku.. Katastrofiteoriat: Rooma tuhoutui nopeasti ulkoapäin tulleista syistä, kansainvaellukset, rutot… Jatkuvuusteoriat: Rooma ei tuhoutunut vaan jatkoi olemassaoloaan ei muodossa, Bysantti kesti 1000 vuotta.

Kansainvaellukset

Itä- ja Länsi-Rooma