Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset 2009 24.08.2010 Erityisasiantuntija Teija Mikkola.

Slides:

Advertisements

Samankaltaiset esitykset

Toimintaympäristö

Advertisements

Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset vuonna 2011 Kuntaliitto Teija Mikkola Erityisasiantuntija.

V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin päihdehuollon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna AV

Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.

SUOMEN OLYMPIA-AKATEMIA

Huippu-urheilunmuutos.fi Pääkaupunkiseudun yläkouluverkosto Antti Paananen Huippu-urheilun muutosryhmä.

Haave-verkosto  Verkoston tavoitteena on nuorten kansalaisaktiivisuuden edistäminen ja järjestöjen sekä nuorisopalveluiden yhteistoiminnan.

Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset vuonna 2010 Kuntaliitto Teija Mikkola Erityisasiantuntija.

Sairastavuusindeksi v. 2012

HÄTÄKESKUSLAITOS TÄNÄÄN

Terveytemme / Timo Koskela1 Terveytemme Tietoa väestön terveydestä alueittain ja väestöryhmittäin.

Tampereen kaupunkiseudun päiväkotihoidon kustannusvertailu 2010 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi Suunnittelupäällikkö.

Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.

 Terveyskirjasto tuo luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon terveydestä ja sairauksista suomalaisten ulottuville.  Tämä on suomalainen sivusto,

V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon.

V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen.

Helsingin terveydenhuollon oma ja ulkoinen palvelutuotanto Nykytila ja tulevaisuus.

Tampereen seutukuntien päiväkotihoidon kustannusvertailu 2013

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan väestö- ja työllisyyskatsaus 2/08 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan väestö- ja.

Perusopetuksen ryhmäkoko

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Päivi Jokitalo Kirjastoverkkopäivät 2010.

THL:n sairastastavuusindeksi JulkICTLab Tietojohtamisen karttapalvelun pilotointi Helsinki THL / Timo Koskela1.

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2007 Joensuu Järvenpää Kainuu Kemi Kotka Lappeenranta Lohja Mikkeli Porvoo Raisio Rauma.

KISA – Kysely kaupungin viestinnästä Sari Koski Yhteenveto: Helsinki.

V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin päihdepalvelut

Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.

YIT Kiinteistötekniset palvelut

Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet v Lähde: Kuntaliitto

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI

Erityisasiantuntija Teija Mikkola Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2008 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu,

Yrjö Lahtinen, Teija Mikkola1 Keskisuurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin )

Sosiaalinen luototus2010 – Kuntakyselyn osaraportti Esa Arajärvi.

Pendelöinti Pendelöinti eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynti on yleistynyt lähes koko Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Pendelöivien osuus on kasvanut.

Tilinpäätös 2004.

Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009

Sosiaalimenot ja rahoitus 2009 Esa Arajärvi, Nina Knape.

Yrjö Lahtinen, Teija Mikkola1 Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin )

Sairastavuusindeksi v Lähde: Kela/Tutkimusosasto (Terveyspuntarin sairastavuus) Pohjois-Savon liitto 2012.

Tulevaisuuden terveys kansallinen tiekartta

Tilastoja Vantaalta Väestönmuutokset (ennakkotieto) Vantaalla tammi-joulukuussa 2014 Päivitetty Lähde: Tilastokeskus 2 VuosiMaassamuuttoSiirtolaisuusMuutto-LuonnollisetVäestönVäestö.

Tilastoja Vantaalta Väestönmuutokset (ennakkotieto) Vantaalla tammi-kesäkuussa 2014 Päivitetty Lähde: Tilastokeskus2 VuosiMaassamuuttoSiirtolaisuusMuutto-LuonnollisetVäestönVäestö.

Tilastoja Vantaalta Väestönmuutokset (ennakkotieto) Vantaalla tammi-maaliskuussa 2014 VuosiMaassamuuttoSiirtolaisuusMuutto-LuonnollisetVäestönVäestö.

Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Ilkka Valjus.

Datan avaaminen kunnissa, tilanne syksyllä 2014 Avoimen tiedon ohjelma, Elisa Kettunen, erityisasiantuntija.

ETELÄ-SAVON SOTE-ALUE MIKSI OMA SOTE-ALUE ? Maakunta asukasluvultaan 15. suurin Laaja maakunta, pitkät etäisyydet, vesistöt Maakunta pinta-alaltaan.

Potilasturvallisuutta taidolla Verkkokoulutus perusterveydenhuollon henkilöstölle Petri Volmanen Perusterveydenhuollon kehittäjät.

Tietoja muuttoliikkeestä. Nettomuutto Vantaan suuralueille PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki, Kauniainen KUUMA = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto 2015 Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sairastavuusindeksi ja osaindeksit Keski-Suomen sairaanhoitopiirin.

Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeudet Kainuussa vuosina : Koulutusryhmien väliset erot vuotiailla Risto Kaikkonen TEROKA

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työvoiman saatavuus ja tulotaso

Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki

Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki

Pääkaupunki-seutu Eetu ja Ella.

Kaste-hanke: Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd

Osallistuminen ja kuntademokratia

Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV: kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016 MINNA RUUSUVIRTA

Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki

Ulkomaalaiset Lapissa

Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki

Ulkomaalaiset Lapissa

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2017, mrd

Osallistuminen ja kuntademokratia

Sairastavuusindeksit Kela:n sairastavuusindeksi 2017 (Lähde: Kela/terveyspuntari) - kuolleisuusindeksit - lääkekorvausoikeusindeksit - työkyvyttömyysindeksit.

Espoo/Esbo Forssa Hamina Helsinki/Helsingfors Hollola Hyvinkää

Esityksen transkriptio:

Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola

Teija Mikkola2 Mukana olevat kunnat (25) 11 SUURTA (vuodesta 1996) Espoo Helsinki Jyväskylä Kotka (suurissa ja keskisuurissa) Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa 16 KESKISUURTA (vuodesta 2000, vuodesta 2004 sosiaalitoimi mukana) Hyvinkää Joensuu Järvenpää Kaarina Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kemi Kerava Kirkkonummi Lappeenranta Lohja Mikkeli Porvoo Rovaniemi Salo Sipoo Tornio

Teija Mikkola3 KÄYTÄNNÖSSÄ TUTKITAAN Kuinka paljon kullakin kunnalla on rahaa kulunut sosiaali- ja terveystoimeen? Kustannukset lasketaan ikävakioituina kokonaisuudessaan ja toimintamuodoittain bruttona Palvelujen kustannusten, ei laadun vertailua

Teija Mikkola4 Ikävakiointi Poistetaan kuntien ikärakenteen erilaisuuden vaikutus kustannuksiin. Tämä on tärkeää, koska kustannukset riippuvat voimakkaasti väestön ikärakenteesta. Millä tasolla kustannukset olisivat, jos vertailtavien kuntien ikärakenne olisi sama kuin valitussa vakioväestössä? Erilaisia vakiointipohjia Suora ikävakiointi: luvut ovat ikäryhmittäisten lukujen painotettuja keskiarvoja.

Teija Mikkola5

6

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset Teija Mikkola7

Terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas ikävakioituna Teija Mikkola8

9 Suurten kaupunkien terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset vuosina deflatoituna

Teija Mikkola10

Kustannusten muutos toimintamuodoittain suurissa kaupungeissa Teija Mikkola11

Teija Mikkola12 Keskisuurten kaupunkien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset euroa/asukas vuonna 2009

Teija Mikkola13 Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusten jakautuminen eri toimintamuotoihin

Teija Mikkola14

Teija Mikkola15 Suurten ja keskisuurten kaupunkien lisätyn terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas vuonna 2009 koko maan väestöön vakioituna

Teija Mikkola16 Tarvevakiointi Tarvevakioinnilla menoista poistetaan kuntien erilaisen ikärakenteen vaikutuksen lisäksi muita palvelujen tarpeeseen vaikuttavia syitä. Oletuksena tarvevakioinnissa on, että jos tarvevakioinnin jälkeen kuntien välille jää vielä eroja kustannuksissa, ne johtuvat muusta kuin väestön palvelujen tarpeesta. Kuntaliiton vertailussa on käytössä THL:n laskemat vuoden 2008 tarvekertoimet kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon menojen arviointiin (käytetty kerroin on yhdistetty kerroin kunnalliseen terveyden- ja vanhustenhuoltoon kokonaisuudessaan). Ikärakenteen lisäksi kertoimessa otetaan huomioon väestön 1) sukupuolirakenne, 2) sairastavuus (erityiskorvausoikeudet), 3) sosioekonominen asema.

Teija Mikkola17 Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveydenhuollon ikä- ja tarvevakioidut kustannukset vuonna 2009