Jugoslavian hajoaminen ja sisällissota 1991 – 1995: Jugoslavia oli liittovaltio, jossa useita kansallisuuksia (mm. serbit, kroaatit, sloveenit, jne.) Kylmän sodan aikana se oli Titon johtama sosialistimaa. Kylmän sodan lopussa, 80-luvun lopulla, nationalismi ja kansalliset ristiriidat repesivät esiin. Serbien, kroaattien ja sloveenien välille syntyi uusia jännitteitä. Varsinkin sloveenit ja kroaatit halusivat oman valtion Ongelmana kroaattien ja sloveenien sekaan jäävät serbivähemmistöt => Serbit eivät suostu itsenäistymisiin

Jugoslavian seitsemän osavaltiota 1991: Slovenia Kroatia Vojvdina Serbia Montenegro Makedonia Kosovo oli autonominen Serbian maakunta

Josip broz Tito (1892 – 1980) Tito nousi sodan aikana Jugoslavian kommunistipartisaanien johtajaksi ja taisteli natsimiehittäjiä vastaan Sodan jälkeen hän nousi Jugoslavian johtoon ja johti sitä kuolemaansa asti. Naisia ja valtaa riitti. Tito piti henkilökohtaisella arvovallallaan Jugoslavian seitsemää kansallisuutta koossa. Välirikko Moskovan kanssa 1948 johti Jugoslavian hieman eri tielle kuin Itä-Euroopan muut kansandemokratiat. Jugoslavia mm. kehitti paljon omaa aseteollisuutta ja aseistautui melkoisesti. Virallisesti varauduttiin torjumaan sekä NATO:n että Varsovan liiton hyökkäykset. Jugoslaviassa olikin yllin kyllin aseita, kun sisällissota alkoi 1991

Miksi sisällissota? Useat eri kansallisuudet halusivat irti Jugoslavian liittovaltiosta Serbit taas eivät halunneet muiden irtautuvan, koska silloin serbejä jäisi paljon vähemmistöiksi liittovaltiosta irtautuviin valtioihin. Lisäksi serbit halusivat luoda Suur-Serbian, johon olisi liitettynä kaikki Balkanilla asuvat serbit.

Slovenian ja Kroatian sota 1991 - 1993 Slovenia julistautuu itsenäiseksi 1991 Jugoslavian liittovaltion armeija yrittää palauttaa sen ruotuun => ei onnistu Kroatia haluaa myös itsenäisyyden, mutta Kroatian alueen serbit vastustavat itsenäistymistä ja liittovaltion armeija alkaa taistella kroaatteja vastaan serbinationalistien tuella. => Kroatian sota 1991 – 1993, lopullinen rauha 1995. Käytännössä Jugoslavian liittovaltion armeija on serbien hallussa, ja taistelee serbien tavoitteiden mukaisesti. Virallisesti armeija on ”rauhoittamassa” tilannetta

Vukovarin kylä Kroatiassa vuonna 1991

Bosnian sota 1991 - 1995 Kaikkein vaikein tilanne Bosnia – Herzegovinan osavaltiossa, siellä asui sekaisin serbejä, kroaatteja ja muslimeja Bosnian presidentti Izetbegovic julisti Bosnian itsenäiseksi ja serbit ryhtyivät välittömästi sotilaallisiin toimiin Väkivaltaa kaikkien kolmen kansanryhmän välillä, pahinta väkivaltaa esim. Sarajevon piirityksen yhteydessä sekä Srebrenicassa Daytonan rauhansopimus 1995. Serbit taipuivat rauhaan NATO:n pommitusten jälkeen => Bosnia jaettiin Serbien, kroaattien ja muslimien alueisiin

YK oli julistanut Srebrenican kylän muslimipakolaisten turvapaikaksi. Serbit kuitenkin teurastivat siellä ainakin 5000 muslimia – eivätkä paikalla olleet YK:n rauhanturvaajat pystyneet tekemään mitään Muutenkin Jugoslavian sisällissota oli tavattoman raaka kidutuksineen, joukkoraiskauksineen, teloituksineen ja keskitysleireineen

Bosnian sota loppui Daytonassa solmittuun rauhaan 1995 Bosnian serbit, kroaatit ja muslimit saivat oman alueensa Rauha ei ole kovin kestävällä pohjalla, huhutaan, että monet kroaatit ja serbit haluaisivat jakaa Bosnian keskenään puoliksi.

Mitä Jugoslavia opetti? YK osoittautui melko voimattomaksi tilanteessa, jossa mikään osapuoli ei halua rauhaa EU osoittautui myös heikoksi, se ei kyennyt estämään konfliktia ”omalla takapihallaan” Kylmän sodan jälkeen kansanryhmien väliset konfliktit näyttivät yleistyvän Syntyi tarve uuden tyyppiselle toiminnalle, rauhaan pakottamiselle, jossa taistelevien osapuolten motivaatio ja kyky sotia lopetetaan sotilaallisella väliintulolla (esim. ilmapommitukset) Rauhaan pakottamisen ongelmina moraalinen oikeutus, päätöksenteko (missä? Kuka?) sekä mahdolliset siviiliuhrit

Jugoslavia nykyään: Useiden osavaltioiden itsenäistyttyä jäi ”tynkä-Jugoslavian” valtio (Serbia+Montenegro) Nykyisin nämäkin erkaantuneet Vuonna 1999 serbialaiset hyökkäsivät Kosovon maakuntaan albaanitaistelijoiden kimppuun => YK tuomitsi ja NATO pommitti. Serbit joutuivat vetäytymään Kosovosta Jugoslavian nykytilanne: 2004 Slovenia EU:hun Kroatia haaveilee jäsenyydestä, jäsenneuvottelut jäissä sotarikollisten luovutuskiistan kanssa Serbialla myös halu lähentyä EU:ta, mutta ongelmana haluttomuus sotarikollisten luovutukseen (esim. ratko Mladic)

KOSOVON POMMITUKSET 1999 Ensimmäiset merkit vakavasta erimielisyydestä USA:n ja eurooppalaisten NATO - maiden välillä. Pommituksien oikeutus oli tulkinnanvarainen, YK:n päätöslauselma oli melko epämääräinen Euroopassa ja USA:ssa erimielisyyttä pommituksen oikeutuksesta * Lisäksi pommitukset aiheuttivat vakavaa vahinkoa siviileille, rakennuksille ja ympäristölle