Sveitsi on valtioliitto.

Esitys aiheesta: "Sveitsi on valtioliitto."— Esityksen transkriptio:

1 Sveitsi on valtioliitto.
Kuvan lähde: FDADBFEA206AC1519B34461B874E3&selectedIndex=1&ccid=B7AGx3te&simid= &thid=OIP.M07b006c77b5ea992f c91baH0&ajaxhist=0

2 Sveitsin presidentti on Johann Schneider-Ammann
Sveitsin presidentti on Johann Schneider-Ammann. Väkiluku: Sveitsin pääkaupunki on Bern ( asukasta)

3 Isot kaupungit Zürich (396 955 asukasta) Geneve (198 072 asukasta)
Basel ( asukasta)

4 Kielet ja Valuutta Sveitsin viralliset kielet ovat saksa, ranska, italia ja retoromaani. Sveitsin valuutta on Sveitsin frangi.

5 Elinkeinot ja itsenäisyyspäivä
Sveitsin itsenäisyyspäivä on 1.7. Sveitsin elinkeinorakenne on tyypillinen eurooppalainen elinkeinorakenne, jossa palvelut työllistävät eniten, teollisuus jonkin verran ja maatalous vaan vähän.

6 Historia: Varhaiset Vaiheet
Vanhimmat ihmisasutuksen merkit Sveitsissä ovat vuoden takaa, ja vanhin sieltä löytynyt piikivinen työkalu on arvioitu sadantuhannen vuoden ikäiseksi. Tunnetuin esihistoriallinen löytöpaikka on Cotencherin luola, jonne neandertalinihmiset jättivät kivisiä työkaluja vuotta sitten. Roomalaiset kutsuivat nykyistä Sveitsin aluetta nimeltä Helvetia. Siellä asui kaksi kelttiheimoa, helvetialaiset ja raetialaiset.

7 Keskiaikainen Valtioliitto
Vuonna 1291 kolme metsäseutua, Uri, Schwyz ja Unterwalden solmivat valaliiton ja yhdistivät voimansa taistelussa Habsburg-sukua vastaan. Valaliiton perustamispäivänä pidetään perinteisesti , jota vietetään Sveitsin kansallispäivänä luvulla liitto alkoi laajentua, kun Luzern liittyi siihen Zürich seurasi vuonna 1351, Zug vuonna 1352 ja Bern vuonna

8 Liittovaltio tiivistyy
Vuonna 1847 sisällissota puhkesi jälleen katolisten ja protestanttisten kantonien välillä. Se kesti kuitenkin vain kuukauden ja kuolonuhrien määrä jäi alle sataan. Sveitsi välttyi mullistuksilta ”Euroopan hulluna vuonna” 1848, mutta sääti kuitenkin perustuslain, joka otti käyttöön kansanäänestykset tärkeimmistä laeista, siirsi puolustuksen, kaupan ja lakiasiat liittovaltiolle ja jätti muut asiat kantonien omaan päätäntävaltaan.

9 1900-luvulta nykyaikaan Sveitsin on tunnettu puolueettomuudestaan eikä se osallistunut kumpaakaan maailmansotaan. Ensimmäisen maailmansodan aikana se organisoi Punaisen Ristin toimintaa. Vuonna 1920 maa liittyi Kansainliittoon. YK:n jäsenyyttä harkittiin toisen maailmansodan aikana ja vuonna 1968, mutta vasta vuoden täpärän kansanäänestyksen jälkeen Sveitsi liittyi YK:hon.

10 Luonto ja luonnonsuojelu
Juravuorilla ja Mittellandissa kasvaa lehtimetsiä m:n ja Alpeilla m:n korkeudelle. Niiden yläpuolella on havumetsiä m:n korkeudelle. Sveitsissä on noin eri tavalla suojeltua luontokohdetta. Vain yksi niistä on kansallispuisto, Sveitsin kansallispuisto.

11 Ilmasto Ilmastonsa puolesta Sveitsi voidaan jakaa neljään vyöhykkeeseen: Alppien eteläpuoleen, Alppeihin, Mittellandiin ja Juravuoristoon. Alppien eteläpuoleisessa osassa vallitsee välimerenilmasto. Alppien alueella korkeuseroista johtuvat lämpötilojen ja sademäärien vaihtelut ovat suuria. Mittellandissa on talvisin kylmää, usein sumuista ja varsin lumista. Kesällä on lämmintä, mutta melko sateista. Juravuoret ovat korkeudeltaan vain puolet Alpeista, mutta niiden rinteet ovat jyrkkiä. Siellä sataa paljon enemmän kuin keskitasangolla.

12 Urheilu Hiihto, laskettelu, lumilautailu ja vuorikiipeily ovat Sveitsissä suosittuja, ja maan luonto sopiikin niiden harrastamiseen hyvin. Talviurheilulajeihin kuuluu myös rattikelkkailu, joka aloitettiin St. Moritzissa 1800-luvun lopulla. Kaikkein suosituin urheilulaji on kuitenkin jalkapallo. Maan pääsarjassa Super Leaguessa pelaa kymmenen joukkuetta, ja Sveitsin jalkapallomaajoukkue on pelannut kymmenen kertaa maailmanmestaruuskilpailujen lopputurnauksessa (viimeksi vuonna 2004).