Hannele Ahponen Uudenmaan ympäristökeskus 23.8.2005 Rakentamisen vaikutukset veden kiertokulkuun ja veden laatuun Hannele Ahponen Uudenmaan ympäristökeskus 23.8.2005

Vaikutukset veden kiertokulkuun Vallalla olevan rakentamisen ja kaavoituksen ongelmat: rakentaminen vesitaloudellisesti kestämättömille paikoille kuten rannoille ja pohjaveden muodostumisalueille suunnittelun lähtökohtana kunta- yms. hallinnolliset rajat, ei valuma-alueet Läpäisemätön pinta kuten katot, tiet ja asfalttikentät estävät imeytymistä > maa- ja pohjaveden muodostuminen vähenee > kasvillisuus vähenee, suora ja kasvien kautta tapahtuva haihdunta vähenee ja paikallisilmasto kuivuu > pintavalunta kasvaa

Vaikutukset veden kiertokulkuun Purouomien kosteikot, tulvatasanteet ja niitä suojaavat kasvillisuuspeitteiset vyöhykkeet kadonneet > uomien vedenpidätyskyky heikentyy, tulvat lisääntyvät, vesielinympäristöt tuhoutuvat Sadevesi johdetaan sadevesiviemäreitä ja suoristettuja kaupunkipuroja myöten suoraan vesistöihin eroosio lisääntyy kaupunkipuroissa, taajamatulvat lisääntyvät, ilmastonmuutos lisänä Kaupunkialueilla sadannan on todettu lisääntyneen

Vaikutukset veden laatuun Veden laatu tärkeä, koska vesi on uusiokäytettävä luonnonvara Hulevesi huuhtoo mukaansa kaupungin pinnoilta haitallisia aineita mm. kiintoaine, raskasmetallit, lemmikkien jätökset, torjunta-aineet, ravinteet Lumenkaato suoraan vesistöihin, mm. Viikin-Vanhankaupungin luonnonsuojelualueelle Helsingissä Vesi ei pääse pidättymään maahan > haitta-aineet suoraan kaupunkipuroihin ja vesistöihin Yksipuoliset viherympäristöt kuten nurmikot eivät puhdista hulevesiä niin hyvin kuin monipuolisempi kasvillisuus kuten niityt

Kaupunkivesien haitallisten aineiden lähteet (Ferguson, 1998) Lähde luonnontilaisilla alueilla Lisälähde kaupunkialueilla Sedimentti uomaeroosio rakennustyömaat, eroosio Orgaaniset yhdisteet orgaanisen materiaalin hajoaminen voiteluaineet, kasvinsuojeluaineet, torjunta-aineet, lannoitteet Ravinteet orgaaniset yhdisteet, orgaaniset roskat, lannoitteet, ruoantähteet, jätevedet Metallit mineraalien rapautuminen autot, rakennusmateriaalit, kemikaalit Kloridi liukkauden torjunta Bakteerit luonnonvaraiset eläimet lemmikkieläimet, jätteiden ja roskien varastointi ja käsittely Öljyt autot

Virtavesien kemiallisten komponenttien merkitys (Ferguson, 1998) Merkitys luonnossa Ylimäärän haittavaikutus Sedimentti Ylläpitää uoman muotoa ja energiatasapainoa, varastoi ravinteita Kuluttaa kalojen kiduksia, kuljettaa ravinteita ja kemikaaleja, estää valon pääsyn, peittää pohjan elinalueita Orgaaniset yhdisteet Varastoi ravinteita Hajoaminen kuluttaa happea Ravinteet Ylläpitää ekosysteemiä Haittaa ekosysteemin toimintaa, leväkukinnot, hajoaminen kuluttaa happea Metallit Vähentää vastustus- ja lisääntymiskykyä, käytöshäiriöt Kloridi Maaperän hedelmällisyyden väheneminen Bakteerit Osa ekosysteemiä Tautivaara Öljyt Kuluttaa happea

Ekologiset vaikutukset Vesiekosysteemien ja arvokkaiden biotooppien, kuten kosteikkojen, luonnontilaisten purojen ja niiden ympäristöjen tilan heikentyminen, jopa katoaminen Virtaamapiikit kasvavat, eroosio kuluttaa jo ennestään suoristettuja puroja, purojen putkitus > kaupunkien pienvesien elinympäristöt yksipuolistuvat ja tuhoutuvat Ekologisten verkostojen katkeaminen vihreät ja siniset käytävät (purot ja muut vesireitit ympäristöineen) Asukkaiden lähiluonto yksipuolistuu sekä ekologisesti että esteettisesti, virkistyskäyttöarvo laskee

Kaupunkivedet ja niiden hallinta (RYVE)-projekti Toteutettu vuosina 2001-2003 Kuuluu Ympäristöklusterin rahoittamaan ”Kestävän yhdyskunnan infrastruktuuri, Eko-Infra”-hankkeeseen Osahanke ”Kaupunkien hydrologia – valunnan ja ainehuuhtouman muodostuminen rakennetuilla alueilla”, TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio tutkittiin kolmea asuinaluetta Espoossa RYVE - projektin Internet-sivut: http://www.water.tkk.fi/wr/tutkimus/urban/ryve/

Laaksolahti - omakotitaloalue pinta-ala 30 ha läpäisemätöntä pintaa n. 20 % tonttien ja katujen kuivatus suurelta osin avo-ojien avulla Kuvat: Jyrki Kotola

Vallikallio - kerrostaloalue pinta-ala 13 ha läpäisemätöntä pintaa n. 50 % viemäröinti erillisviemäröinnillä (jätevedet puhdistuslaitokselle, hulevedet sadevesiviemäriin) Kuvat: Jyrki Kotola

Kaupungistuva Saunalahdenranta Kuvat: Jyrki Kotola Saunalahdenranta – tuleva asuinalue pinta-ala 10 ha sijainti lähellä meren rantaa vuonna 2002 oli rakennettu sadevesiviemäröinti ja tiet (ei vielä päällystetty)

RYVE-projektin koealueiden hulevesien pitoisuudet välillä 2001-2002 (TKK, 2002) Yhdyskuntajäteveden keskimääräiset typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet (Sovellettu vesikemia; kurssimateriaalia 2000 Pintavesien keskimääräinen KHK(Mn)-arvo: 15 mgO2/ l

RYVE-projektin koealueiden hulevesien ainehuuhtoumat vuodessa (TKK, 2002)

Kuukausittaiset kokonaistyppipitoisuudet RYVE-projektin koealueilla vuodessa (TKK, 2002)

Kuukausittaiset kiintoainepitoisuudet RYVE-projektin koealueilla vuodessa (TKK, 2002)

Kuukausittaiset kokonaisfosforipitoisuudet RYVE-projektin koealueilla vuodessa (TKK, 2002)

Kuukausittainen kemiallinen hapenkulutus RYVE-projektin koealueilla vuodessa (TKK, 2002)

RYVE – johtopäätöksiä Päällystetyn pinnan osuus lisää hulevesihuuhtoumaa Erityisesti typpipitoisuudet ovat asuinalueilla korkeita verrattuna lähes luonnontilaiseen alueeseen Rakentamisen aikana kiintoainetta, fosforia ja typpeä huuhtoutuu maaperästä runsaasti