Tietokoneohjelman suoritus opintojakso Olioajattelu ja –ohjelmointi, osa I Hans Nieminen Syksy 2013.

Slides:

Advertisements

Samankaltaiset esitykset

@ Leena Lahtinen Helia TIETO JA TIETOKONEOHJELMA  TIETOKONEOHJELMA KÄSITTELEE TIETOJA  TIETOJA VOIDAAN KÄSITELLÄ OHJELMASSA VAIN SALLITUILLA.

Advertisements

Tietokonetekniikka 3 Tietokoneen Rakenteen ja toiminnan perusteet

PROSESSIT Tehtäviä: Limittää usean prosessin suoritus, jotta resurssien käyttö olisi tehokasta, mutta samalla taata, että kaikki prosessit etenevät mielekästä.

JavaScript (c) Irja & Reino Aarinen, 2007

4. Lausekielinen ohjelmointi

Käyttöjärjestelmien perustehtävät

Julkaisukielet ja - tekniikat tMyn1 Julkaisukielet ja -tekniikat •Verkko-ohjelmointi voidaan jakaa kahteen osaan: asiakaspuolen ja palvelinpuolen ohjelmointiin.

Tietojenkäsittelyn osatekijät

1. Olio-ohjelmointi.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Syksy 2008

Vapaa Ohjelmisto.  Vapaa ohjelmisto on ohjelmisto jota voi käyttää, tutkia, muuttaa ja jakaa eteenpäin vapaasti.  FLOSS (Free / Libre Open Source Software)

Ohjelma on kokoelma toimintaohjeita annetun tehtävän ______________________. Ohjelmassa on peräkkäisten toimintojen lisäksi yleensä valintaa ja _____________.

Sovellusohjelman suunnittelu & toteutus

Käyttöjärjestelmät Johdanto. Kurssimateriaalista 15 lukua, jotka vastaavat enemmän tai vähemmän 15 kahden tunnin pakettia Perustuu Gary Nuttin Operating.

OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT. LUOKKA JAVA ohjelma koostuu luokista LUOKKA sisältää metodeja molemmat sisältävät attribuutteja eli muuttujia.

@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.

@ Leena Lahtinen Helia OHJELMOINTITAITO ICT02D 12 OP.

OHJELMOINTITAITO ICT02D 12 ECTS. OPINTOJAKSON TOTEUTUS  KESTO: –  PÄIVÄOPISKELIJAT: – KAKSI LUOKAA (SUOMI) –YKSI LUOKKA (ENGLANTI)

Java-ohjelmointikieli -Javasta ohjelmointikielenä -ohjelmontivälineistä -opasteista.

Jatkuva Integraatio ohjelmistokehityksessä

E-Commerce 2010: Business, Technology, Society 6e

5.3.3 Koodin generointi Koodin generointi tarkoittaa objektikoodin eli konekielisen ohjelman tuottamista. Generointi jakautuu kolmeen osatehtävään: 1.Muistin.

TIETO JA TIETOKONEOHJELMA TIETOKONEOHJELMA KÄSITTELEE TIETOJA TIETOJA VOIDAAN KÄSITELLÄ OHJELMASSA VAIN SALLITUILLA MENETELMILLÄ.

Johdatus ohjelmointiin

Vaasan yliopisto Tietojenkäsittely TiTe.1020 Ohjelmat.

GNU-ohjelmointityökalut Jussi Raunio TI09OHJ

Visual Basic -ohjelmointi

Selainkäyttöliittymän tuotantoprosessi Klikkaamalla pääotsikoista tietosi karttuu. Sininen mökki toimii paluupainikkeena. Selainkäyttöliittymän tuotantoprosessi.

C-ohjelmoinnin perusteet

HelloWorld-ohjelma. 5.2 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi.

5. Kapselointi Yleistä Kapseloinnilla (encapsulation) tarkoitetaan luokan tietojen ja toimintojen pakkaamista yhdeksi suojatuksi kokonaisuudeksi.

GNU- ohjelmointityökalut Samppa Rönkä OH2. GNU ? GNU (GNU's Not Unix) on ohjelmoija Richard Stallmanin vuonna 1983 käynnistämä projekti, jonka tavoitteena.

@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.

Poikkeukset Yleistä Virheeseen varautuminen tarkoittaa sitä, että ohjelmoija huomioi koodia kirjoittaessaan ajonaikaisen virheen mahdollisuuden.

Pinon ylivuodon estäminen Mikko Toivonen & Antti Mattila.

OHJELMOINTITAITO ICT02D 12 ECTS. OPINTOJAKSON TOTEUTUS  KESTO: –  AVOIMEN OPISKELIJAT: – YKSI LUOKA (SUOMI) – LUOKKA ICT02O-1.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen

1 Ohjelmointikielten varhaishistoria Esa-Matti Miettinen

– Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML.

Toteutus. Ohjelmointikielen valinta Käytetään samaa kuin muutkin Työkalujen laatu Usein asiakas määrää Yleensä valittu jo ennen toteutusta Osaaminen vs.

PELIEN SUUNNITTELUA ALGORITMIT JA NIIDEN SUUNNITTELU Jussi RaskuSeinäjoen Kansalaisopisto Aki Sirviö2014.

© Jukka Juslin1 Osio2 Olio-ohjelmointi: Merkkijonot eli Stringit Jukka Juslin.

Rinnakkaisuus Järjestelmässä, jossa voi olla useita prosesseja rinnakkain suorituksessa voi tulla tilanteita, joissa prosessien suoritusta täytyy kontrolloida.

Tiedostojen käsittely

Valintarakenne valintarakenne alkaa aina kysymyksellä eli ehdolla ehto tarkoittaa, että muuttujan sisältöä verrataan toisen muuttujan sisältöön tai vakioon.

Antti-Jussi Lakanen Nuorten peliohjelmointi 2011 / Jyväskylän yliopisto.

Aiheet ● Ohjelmointikielten kääntäminen ● Kieliopin määrittely ● Kääntäjän toiminta.

.NET ohjelmointi C#-kielellä RäsSe, lokakuu 2004.

Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembler.

Lausekielinen ohjelmointi. 4.2 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi,

Tietokoneen osat. Prosessori  Osa joka suorittaa tietokoneen sisältämiä konekielisiä käskyjä  Intel ja AMD ovat ainoat yhtiöt jotka tekevät prosessoreja.

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op

5. Kapselointi.

OHJELMOINTITAITO ICT02D 12 Leena Lahtinen Helia

GNU-ohjelmointityökalut Sami Husso

Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän.

5. HelloWorld-ohjelma.

OHJELMOINTITAITO ICT02D 12 Leena Lahtinen Helia

Tietokoneen toiminta (2 ov)

Tietokoneen toiminta (2 ov)

5. HelloWorld-ohjelma.

Tietokoneen toiminta (2 ov = 4 op)

OHJELMOINTITAITO ICT02D 12 ECTS.

OHJELMOINTITAITO ICT02D 12 ECTS.

4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta

1. Olio-ohjelmointi.

OHJELMOINTITAITO ICT02D 12 ECTS.

Esityksen transkriptio:

Tietokoneohjelman suoritus opintojakso Olioajattelu ja –ohjelmointi, osa I Hans Nieminen Syksy 2013

Tietokonejärjestelmä Tietokoneohjelman suoritus Tietokonejärjestelmä

Yleiskuva

Muistihallinta Käyttöjärjestelmä käyttää ohjelman hallintaan keskusmuistia ja suorittaa ohjelman toimintoja prosessorin avulla. Keskusmuistia kutsutaan usein RAM-muistiksi (Random Access Memory). Tarkoittaa, että käyttöjärjestelmä kykenee viittaamaan kaikkiin muistin kohtiin tietyn numeerisen muistiosoitteen avulla.

Prosessori Tietokoneen tärkein komponentti. Yhdessä laitteistossa voi olla useita prosessoreja. Suorittaa konekielelle käännetyn ohjelman sisältämiä numeerisia komentoja.

Keskusmuisti Tietokonelaitteiston käynnistyksessä käyttöjärjestelmä latautuu keskusmuistiin. Ohjelman käynnistyessä käyttöjärjestelmä lataa sen sisällön keskusmuistiin.

Ohjelman valmistaminen Tietokoneohjelman suoritus Ohjelman valmistaminen

Lähtökohta Prosessori ymmärtää ns. konekieltä. Ihmisen on helpompi hahmottaa kieltä lauseina ( lausekielet, kuten C#, C++ ja Java) Lausekielinen ohjelma pitää muuntaa konekieliseksi ennen kuin se voidaan suorittaa. Tämä tarkoittaa kolmivaiheista prosessia: kirjoita-käännä-suorita.

Kirjoita-Käännä-Suorita

Kirjoita-Käännä-Suorita 2 Vaihe 1: Kirjoitetaan ohjelman koodi siihen soveltuvalla ohjelmistolla. Ohjelman koodi voidaan kirjoittaa useaan eri tiedostoon. Näitä tiedostoja kutsutaan myös ohjelman lähdekoodiksi (eng. source code).

Kirjoita-Käännä-Suorita 3 Vaihe 2: Käännetään ohjelman lähdekoodi suoritettavaan muotoon. Tämä tehdään erillisellä ohjelmalla, jota kutsutaan kääntäjäksi (eng. compiler). Eri ohjelmointikielten yhteydessä kääntäminen voi tapahtua hieman eri tavalla. Käännöksen tuloksena syntyy tiedosto, joka sisältää käännetyn ohjelman. Jos kääntäjä havaitsee lähdekoodissa kielioppivirheen (eng. syntax error) tai muun virheen, käännös keskeytetään, eikä käännöstiedostoa synny.

Kirjoita-Käännä-Suorita 3 Vaihe 3: Suoritetaan ohjelman käännöstiedosto. Suorittaminen voi ohjelmointikielestä riippuen tapahtua joko käyttöjärjestelmän toimesta tai erillisen tulkkiohjelman toimesta.

Terminologiaa Suoritettavassa ohjelmassa voi esiintyä suoritusaikainen looginen toimintavirhe (eng. logical error). Tällaista virhettä voidaan kutsua myös yleisemmin virheeksi (eng. fault) tai bugiksi (eng. bug). Suoritettavan ohjelman virheet pyritään löytämään testaamalla (eng. testing) ohjelmaa suorittamalla sitä erilaisissa käyttötilanteissa. Testaamista ja sen avulla löydettyjen virheiden korjaamista kutsutaan myös debuggaukseksi (eng. debugging).