Kohti demokraattista oikeus- ja hyvinvointivaltiota OIKEUDEN MUUTOS 1800-(1914) Kohti demokraattista oikeus- ja hyvinvointivaltiota

Taustatekijöitä Restauraatio; valtasuhteiden vakiinnuttaminen Napoleonin sotien jälkeen; Teollistuminen, taloudellinen kasvu, markkinoiden laajentuminen, Euroopan johtavien valtioiden imperialismi, vapaakauppapolitiikka (1850-1870) (”globalisaatio”); Byrokraattisen virkamiesvaltion synty (Weberin analyysi); Kansallisvaltioiden vuosisata; Teollisten ja kaupallisten luokkien voittokulku; Sosiaalisen rakenteen muutos; työväenluokan synty; Modernisoituminen

Oikeudellisia muutoksia Liberaalisen oikeusvaltion synty ja demokratisoituminen (äänioikeusreformit); Hyvinvointivaltion synty 1900-luvulla, lähinnä vasta toisen maailmansodan jälkeen; Kauppaoikeuden vuosisata (markkinatalouden oikeudellinen perusta); Rikosoikeuden lieventyminen (vapausrangaistukset); Hallinto- ja valtiosääntöoikeuden eriytyminen, uudet oikeudenalat (työ- ja sosiaalioikeus)

Oikeusajattelun muutos; Reaktio valistusta vastaan; Ranskan vallankumouksen kritiikki; Restauraatio: status quo-politiikka; Historiallinen koulukunta oli nationalismin sovellutus oikeusajattelussa; kansallisesti omaleimaiset piirteet oikeudessa ovat arvokkaita;

F.K. von Savigny (1779-1881) Kodifikaatiokiista: liberaalien ja konservatiivien vastakkainasettelu; Oikeuden historiallinen tarkastelu; Organismianalogia; Yhteiskunta on kokonaisuus, jossa kaikilla on ”luonnollinen paikkansa”; Luonnonoikeus on ”epähistoriallista”; Oikeus on ”kansanhengen” ilmaista ja juristien tehtävä on toimia sen tulkkeina: heidän tulee löytää oikeutta (ei säätää sitä); Primäärinen oikeuslähde on tavanomainen oikeus; Systematisointi on oikeustieteen päätehtävä historiallisten tarkastelujen ohella; Roomalaisen oikeuden reseptio tapahtui ”sisäisestä välttämättömyydestä”

Oikeuspositivismi (1850-) Vrt. yleisfilosofinen positivismi; Oikeuden omalakisuus; oikeutta tuli tarkastella normatiivisena järjestelmänä (”oikea” tulkinta ja systematisointi); Oikeus irti yhteiskunnasta, politiikasta, arvoista ja moraalista; Oikeus on lainsäätäjän tahdon tuote; oikeuden formaalinen tarkastelu; Käsitelainoppi; kokonaisvaltainen järjestelmä (vrt. rationaalinen luonnonoikeus), jonka avulla oikeudelliset ongelmat voitiin ratkaista; Yhteiskunnallinen tausta: markkinatalousyhteiskunnan synty (ei tarvetta suuriin muutoksiin)

BGB:n (1900) syntytausta Tavoitteena oikeudellinen yhtenäisyys, ennustettavuus, oikeusvarmuus; 1800-luvun yhteiskunnalliset muutokset; Saksan yhdistyminen; Liberaalien ja konservatiivien (Preussilaiset suurtilojen omistajat) kiistat (myöhemmin myös työväenliikkeen vaikutus); Yritykset oikeuden yhtenäistämiseksi 1800-luvun puolivälissä: kauppalaki, vekseli- ja shekkilait

BGB:n valmistelu Saksan yhdistyminen; 1874 Komitea – 1887: Laaja ehdotus, joka oli raskaan käsitelainopillinen; Konservatiivinen kritiikki: kotimainen oikeusperinne sivuutettu, liikaa roomalaisen oikeuden vaikutusta; Sosialistinen kritiikki: liian konservatiivinen, patriarkaalinen, näennäisesti neutraali, ideologia ja todellisuus eivät kohtaa

BGB:n valmistelu (2) 1890 uusi komitea – ehdotus 1895 – hyväksyttiin valtiopäivillä 1896; Kevyempi, ”sosiaalisempi”; Liberaalis-porvarillinen kodifikaatio; Omistus tiukasti suojattu, elinkeinovapaus, sopimusvapaus; Suljetun systeemin idea; Yleislausekkeet; Heikomman sopijapuolen suojasäännöksiä; Laaja reseptio; Vrt. Sveitsin ZGB 1907

Muutoksen trendejä 1900-luvun alussa Oikeuden materialisoituminen (Weber); Talouden keskittyminen