Alppilan lukio 19.9.2013 Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi Raha ja velka Alppilan lukio 19.9.2013 Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi

Mitä raha on? Yleisimmät vastaukset: Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu …mutta kaikki nämä vastaavat kysymykseen ”Mitä raha tekee?” ei siihen ”Mitä raha on?”

Raha eri aikoina Muinoin: Kauan aikaa sitten: Nyt: Vähän aikaa sitten:

Raha on velkaa, mutta mistä? Nyt: Ennen: Ennen pankit loivat tositteita kullasta, jota ei oikeasti ollut olemassa. Nyt pankit luovat tositteita keskuspankkirahasta, jota ei oikeasti ole olemassa.

(Virheellinen) rahakerrointeoria Rahakerrointeoria tunnustaa, että pankit luovat rahaa, mutta mekanismi esitetään väärin päin. Idea: Pankin reservivaatimus on 10 %. Matti tallettaa saamansa 100 € pankkiin  Pankki lainaa tästä 90 € Maijalle  Maija tallettaa 90 € pankkiin, josta pankki lainaa 81 € jollekin toiselle, joka tallettaa sen jälleen pankkiin jne. Tehtävä: Kuinka paljon rahaa pankki luo yhteensä? Yleisen ratkaisun löytämiseksi käytä symboleita: R = reservivaatimus X = alkuperäinen talletus

Tehtävän ratkaisu Rahan määrä kasvaa joka ”kierroksella” 1 – R kertaa (eli 0,9) edellisen talletuksen verran Kyseessä siis geometrinen sarja, jonka yleinen ratkaisu on X/R Rahan määrä lopussa: X/R = 100 / 0,10 = 1000 € Pankki luo siis: X/R – X = 1000 – 100 = 900 €

Rahakerrointeoria graafisesti Lähde: Federal Reserve Bank (1992) Modern Money Mechanics

Sanottua "Jos ihmiset ymmärtäisivät miten pankkijärjestelmämme oikeastaan toimii, uskon, että vallankumous tapahtuisi ennen huomisaamua." -- Henry Ford --

Rahan endogeenisuus Rahakerrointeoria ei voi pitää paikkaansa maailmassa, jossa keskuspankeilla on korkotavoite rahamäärätavoitteen sijasta. Moderni käsitys (endogeeninen rahanluominen): Pankki myöntää asiakkaalleen luoton, jonka jälkeen (tai samanaikaisesti) pankki lainaa keskuspankista tai muilta pankeilta tarvittavan määrän keskuspankkirahaa vähimmäisvarantovelvoitteen täyttämiseksi. Modernin käsityksen mukaan luottojen kysyntä ja tarjonta siis määräävät kuinka paljon rahaa syntyy, eikä keskuspankkirahan tarjonta. Alla olevassa kaaviossa punaiset nuolet kuvaavat perinteistä näkemystä, kun taas siniset nuolet kuvaavat modernia käsitystä. Keskuspankki Talletuspankki Asiakkaat

Rahan luominen taseiden näkökulmasta Lähde: Talousdemokratia (2012) Pankkitoiminnan perusteet

Rahan luominen taseiden näkökulmasta (jatkuu) Lähde: Talousdemokratia (2012) Pankkitoiminnan perusteet

Rahan luominen taseiden näkökulmasta (jatkuu) Lähde: Talousdemokratia (2012) Pankkitoiminnan perusteet

Rahan vaikutusten teoretisointia M * V = P * Y M = rahan määrä V = kiertonopeus P = hintataso Y = vaihtojen määrä eli taloudellinen aktiviteetti Yllä oleva yhtälö pätee aina eli se on identiteetti Kvantiteettiteoria olettaa virheellisesti rahan kiertonopeuden V ja taloudellisen aktiviteetin Y vakioiksi. Lisäksi se olettaa kausaalisuuden kulkevan vasemmalta oikealle, jolloin jäljelle jää M  P, eli rahan määrä vaikuttaa ainoastaan hintatasoon.

Rahan vaikutusten teoretisointia (jatkuu) Todellisuus huomattavasti monimutkaisempi (jälkikeynesiläinen taloustiede) Rahan kieronopeus V hidastuu erityisesti lamoissa Rahan määrä voi vaikuttaa taloudelliseen aktiviteettiin Y Ennen kaikkea kuitenkin taloudellinen aktiviteetti vaikuttaa rahan määrään, jolloin kausaliteetti kulkeekin oikealta vasemmalle: M * V  P * Y

Rahan määrä kasvanut eri nopeuksilla Lähde: Suomen Pankki

Inflaatio ollut hyvin alhaalla jo pitkään Lähde: Tilastokeskus

Asuntojen hinnat romahtaneet lamoissa Lähde: Tilastokeskus

Pankitko eivät aiheuta inflaatiota? Vuosina 1981–2013: Rahan määrä kasvanut 8 % vuodessa Inflaatio ollut 3,3 % vuodessa Asuntojen hinnat nousseet 6,5 % vuodessa Vuosina 1981–2013 rahan määrä kasvanut yhteensä 1000 % (eli kymmenkertaistunut) Samalla aikavälillä asuntojen hinnat kasvaneet yhteensä 600 % (eli kuusinkertaistuneet) Inflaatiota ei ole esiintynyt reaalitaloudessa, vaan varallisuusmarkkinoilla! Huomaa, että virallinen inflaatiolukema ei sisällä esim. asuntohintoja tai osakekursseja

Mihin rahaa luodaan?

Kuplatalous IMF:n mukaan viimeisen 25 vuoden aikana on koettu 96 pankkikriisiä ja 176 finanssikriisiä! Tavallisin syy spekulointi nousevilla hinnoilla (Hyman Minskyn rahoitusmarkkinoiden epävakaisuushypoteesi) Hurmio: Pankit lisäävät lainanantoaan  rahan määrä kasvaa  omaisuuksien arvot kohoavat  investoinnit lisääntyvät  talous kasvaa  työttömyys vähenee  luottamus tulevaisuuteen kasvaa  pankit lisäävät lainanantoaan edelleen  rahan määrä kasvaa entisestään ja kupla paisuu... Pakokauhu: Pankit vähentävät lainanantoaan  rahan määrä vähenee  omaisuuksien arvot romahtavat  konkursseja  talouskasvu heikkenee  työttömyys kasvaa  deflaatio  maksamattomat velat lisääntyvät  pankit vähentävät lainanantoaan vielä enemmän  rahan määrä vähenee edelleen ja negatiivinen kierre vahvistaa itseään...

Yhteiskunnalle kallis Suomen valtion budjetti 2008 2009 2010 Tasavallan presidentti 9 13 15 Valtioneuvoston kanslia 348 79 78 Eduskunta 111 125 122 Ympäristöministeriö 346 340 328 Oikeusministeriö 772 797 790 Ulkoasiainministeriö 1 117 1 176 1 188 Sisäasiainministeriö 1 157 1 267 Liikenne- ja viestintäministeriö 2 174 2 160 2 195 Valtionvelan korot 2 252 2 173 2 076 Työ- ja elinkeinoministeriö 2 257 2 684 4 222 Puolustusministeriö 2 468 2 778 2 704 Velkaantumisen suorat ja epäsuorat vaikutukset. Lähde: Valtiovarainministeriö 21

Demokratia?

Varallisuus siirtyy ylöspäin Lähde (oik.): Kennedy, Margrit (1995) Inflation and Interest Free Money.

Velka ei ole valinta Velkaantuminen ei seurausta huonosta taloudenhoidosta, vaan ehdoton edellytys rahan olemassaololle. Pankkitilisi voi olla plussalla ainoastaan, jos jonkun muun on vastaavasti miinuksella. Suuren osan väestöstä on oltava velassa, jotta tarpeeksi rahaa voi olla olemassa.

Suomalaiset ovat velkaantuneet jatkuvasti enemmän ja enemmän

Reformiehdotuksia Raha on pelkkä ihmisten välinen sopimus ja sopimukset voidaan muuttaa Velkaantumisen pankeille ei tulisi olla ehtona rahan olemassaololle Rahan luomisen ei tulisi olla yksityistä liiketoimintaa Rahaa ei tulisi luoda korollisena velkana Rahan luominen tulee erottaa pankkien lainaustoiminnasta ja siirtää julkisen vallan alaisuuteen

Toteutus Julkinen valta voi yksinkertaisesti laskea liikkeelle velatonta rahaa omasta keskuspankistaan (kuten kolikot nykyään). Valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen mahdollistaminen on myös askel eteenpäin. Kaupunkien ja kuntien olisi mahdollista perustaa omia pankkejaan, jotka huolehtisivat talousalueen lainojen tarpeesta nykyisten pankkien tavoin. Myös erilaiset rinnakkaisrahat ja paikallisvaluutat ovat kannatettavia. Esimerkiksi aikapankki tai Sveitsin Wir-pankin kaltainen vertaisluototus olisi hyvin yksinkertaista ottaa käyttöön kansallisesti rinnakkaisvaluutaksi.

Seurauksia Vakaampi talous Ei julkista velkaa, eikä korkomenoja Hyvinvointipalveluiden rahoitus helpompaa Köyhyys vähenisi Tasa-arvoisuus ja demokratia lisääntyisivät Ei talouden kasvupakkoa ympäristön kustannuksella

Lisää tietoa www.talousdemokratia.fi