Raha ja velka Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia.fi

Mitä raha on? Yleisimmät vastaukset: Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu …mutta kaikki nämä vastaavat kysymykseen ”Mitä raha tekee?” ei siihen ”Mitä raha on?”

Raha eri aikoina Muinoin: Kauan aikaa sitten: Nyt: Vähän aikaa sitten:

Miltä pankkitalletus näyttää? Yleinen harhaluulo: Todellisuudessa ”raha” on kuitenkin suurimmaksi osaksi nykyään vain elektronisia merkintöjä pankkien tietojärjestelmissä:

Rahan luonti Pankkitalletukset syntyvät, kun pankki (Nordea, OP-Pohjola, S-Pankki jne.) myöntää lainan asiakkaalleen Suomen Pankki (keskuspankki) painaa setelit ja Suomen Rahapaja “takoo” kolikot Yli 90 % rahasta on pankkitalletuksia ja alle 10 % käteistä Raha on siis velkaa!

Raha on velkaa, mutta mistä? Nyt: Ennen: Ennen pankit loivat tositteita kullasta, jota ei oikeasti ollut olemassa. Nyt pankit luovat tositteita käteisestä, jota ei oikeasti ole olemassa.

Rahahierarkia Käteinen Pankkitalletukset Kaikki muut ”rahat” (esim. lounassetelit, liikuntasetelit, kulttuurisetelit, bonuspisteet jne.)

(Virheellinen) rahakerrointeoria Rahakerrointeoria tunnustaa, että pankit luovat rahaa, mutta mekanismi esitetään väärin päin. Idea: Pankin reservivaatimus on 10 %. Matti tallettaa saamansa 100 € pankkiin  Pankki lainaa tästä 90 € Maijalle  Maija tallettaa 90 € pankkiin, josta pankki lainaa 81 € jollekin toiselle, joka tallettaa sen jälleen pankkiin jne. Tehtävä: Kuinka paljon rahaa pankki luo yhteensä? Yleisen ratkaisun löytämiseksi käytä symboleita: R = reservivaatimus X = alkuperäinen talletus

Tehtävän ratkaisu Rahan määrä kasvaa joka ”kierroksella” 1 – R kertaa (eli 0,9) edellisen talletuksen verran Kyseessä siis geometrinen sarja, jonka yleinen ratkaisu on X/R Rahan määrä lopussa: X/R = 100 / 0,10 = 1000 € Pankki luo siis: X/R – X = 1000 – 100 = 900 €

Rahakerrointeoria graafisesti Lähde: Federal Reserve Bank of Chicago (1992): Modern Money Mechanics

Sanottua "Jos ihmiset ymmärtäisivät miten pankkijärjestelmämme oikeastaan toimii, uskon, että vallankumous tapahtuisi ennen huomisaamua." -- Henry Ford --

Rahan endogeenisuus Rahakerrointeoria ei voi pitää paikkaansa maailmassa, jossa keskuspankeilla on korkotavoite rahamäärätavoitteen sijasta. Moderni käsitys (endogeeninen rahanluominen): Pankki myöntää asiakkaalleen luoton, jonka jälkeen (tai samanaikaisesti) pankki lainaa keskuspankista tai muilta pankeilta tarvittavan määrän keskuspankkirahaa (=käteistä ja sen sähköistä vastinetta) vähimmäisvarantovelvoitteen täyttämiseksi. Modernin käsityksen mukaan luottojen kysyntä ja tarjonta siis määräävät kuinka paljon rahaa syntyy, eikä keskuspankkirahan tarjonta. Alla olevassa kaaviossa punaiset nuolet kuvaavat perinteistä näkemystä, kun taas siniset nuolet kuvaavat modernia käsitystä. Keskuspankki Talletuspankki Asiakkaat

Rahan luominen taseiden näkökulmasta Lähde: Talousdemokratia (2012): Pankkitoiminnan perusteet

Rahan luominen taseiden näkökulmasta (jatkuu) Lähde: Talousdemokratia (2012): Pankkitoiminnan perusteet

Rahan luominen taseiden näkökulmasta (jatkuu) Lähde: Talousdemokratia (2012): Pankkitoiminnan perusteet

Rahan vaikutusten teoretisointia M * V = P * Y M = rahan määrä V = kiertonopeus P = hintataso Y = vaihtojen määrä eli taloudellinen aktiviteetti Yllä oleva yhtälö pätee aina eli se on identiteetti Kvantiteettiteoria olettaa virheellisesti rahan kiertonopeuden V ja taloudellisen aktiviteetin Y vakioiksi. Lisäksi se olettaa kausaalisuuden kulkevan vasemmalta oikealle, jolloin jäljelle jää M  P, eli rahan määrä vaikuttaa ainoastaan hintatasoon.

Rahan vaikutusten teoretisointia (jatkuu) Todellisuus huomattavasti monimutkaisempi (jälkikeynesiläinen taloustiede) Rahan kieronopeus V hidastuu erityisesti lamoissa Rahan määrä voi vaikuttaa taloudelliseen aktiviteettiin Y Ennen kaikkea kuitenkin taloudellinen aktiviteetti vaikuttaa rahan määrään, jolloin kausaliteetti kulkeekin oikealta vasemmalle: M * V  P * Y

Rahan määrä kasvanut eri nopeuksilla Lähde: Suomen Pankki

Inflaatio ollut hyvin alhaalla jo pitkään Lähde: Tilastokeskus

Asuntojen hinnat romahtaneet lamoissa Lähde: Tilastokeskus

Pankitko eivät aiheuta inflaatiota? Vuosina 1981–2013: Rahan määrä kasvanut 1000 % (eli kymmenkertaistunut) Yleinen hintataso (inflaatio) kasvanut 300 % (eli kolminkertaistunut) Asuntojen hinnat kasvaneet 600 % (eli kuusinkertaistuneet) Hintojen nousua ei ole esiintynyt reaalitaloudessa, vaan varallisuusmarkkinoilla! Huomaa, että virallinen inflaatiolukema ei sisällä esim. asuntohintoja tai osakekursseja

Mihin rahaa luodaan?

Kuplatalous IMF:n mukaan viimeisen 25 vuoden aikana on maailmassa koettu 96 pankkikriisiä ja 176 finanssikriisiä! Tavallisin syy spekulointi nousevilla hinnoilla Kuplassa kasvu- ja puhkeamisvaiheet Hyman Minskyn ”Rahoitusmarkkinoiden epävakaisuushypoteesi” selittää kehitystä hyvin

Kuplan kasvu Pankit lisäävät lainanantoaan Rahan määrä kasvaa Omaisuuksien arvot kohoavat Investoinnit lisääntyvät Talous kasvaa Työttömyys vähenee Velkojen maksaminen helppoa Luottamus tulevaisuuteen kasvaa Kuplan kasvu

Kuplan puhkeaminen Pankit vähentävät lainanantoaan Rahan määrä vähenee Omaisuuksien arvot romahtavat Konkursseja Talous heikkenee Työttömyys kasvaa Maksamattomat velat lisääntyvät Luottamus tulevaisuuteen heikkenee Kuplan puhkeaminen

Yhteiskunnalle kallis Suomen valtion budjetti 2008 2009 2010 Tasavallan presidentti 9 13 15 Valtioneuvoston kanslia 348 79 78 Eduskunta 111 125 122 Ympäristöministeriö 346 340 328 Oikeusministeriö 772 797 790 Ulkoasiainministeriö 1 117 1 176 1 188 Sisäasiainministeriö 1 157 1 267 Liikenne- ja viestintäministeriö 2 174 2 160 2 195 Valtionvelan korot 2 252 2 173 2 076 Työ- ja elinkeinoministeriö 2 257 2 684 4 222 Puolustusministeriö 2 468 2 778 2 704 Velkaantumisen suorat ja epäsuorat vaikutukset. Lähde: Valtiovarainministeriö 26

Demokratia?

Varallisuus siirtyy ylöspäin Lähde (oik.): Kennedy, Margrit (1995): Inflation and Interest Free Money.

Velka ei ole valinta Velkaantuminen ei seurausta huonosta taloudenhoidosta, vaan ehdoton edellytys rahan olemassaololle. Pankkitilisi voi olla plussalla ainoastaan, jos jollain muulla on velkaa. Suuren osan väestöstä on oltava velassa, jotta tarpeeksi rahaa voi olla olemassa.

Suomalaiset ovat velkaantuneet jatkuvasti enemmän ja enemmän

Reformiehdotuksia Raha on pelkkä ihmisten välinen sopimus ja sopimukset voidaan muuttaa Velkaantumisen pankeille ei tulisi olla ehtona rahan olemassaololle Rahan luomisen ei tulisi olla yksityistä liiketoimintaa Rahaa ei tulisi luoda korollisena velkana Rahan luominen tulee erottaa pankkien lainaustoiminnasta ja siirtää julkisen vallan alaisuuteen

Toteutus Julkinen valta voi yksinkertaisesti laskea liikkeelle velatonta rahaa omasta keskuspankistaan (kuten kolikot nykyään). Valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen mahdollistaminen on myös askel eteenpäin. Kaupunkien ja kuntien olisi mahdollista perustaa omia pankkejaan, jotka huolehtisivat talousalueen lainojen tarpeesta nykyisten pankkien tavoin. Myös erilaiset rinnakkaisrahat ja paikallisvaluutat ovat kannatettavia. Esimerkiksi aikapankki tai Sveitsin Wir-pankin kaltainen vertaisluototus olisi hyvin yksinkertaista ottaa käyttöön kansallisesti rinnakkaisvaluutaksi.

Seurauksia Vakaampi talous Vähemmän julkista velkaa ja korkomenoja Vähemmän yksityistä velkaa ja korkomenoja Hyvinvointipalveluiden rahoitus helpompaa Köyhyys vähenee Tasa-arvoisuus ja demokratia lisääntyvät Ei talouden kasvupakkoa ympäristön kustannuksella

Lisää tietoa www.talousdemokratia.fi