Huomattavaa kasvua eläkkeissä Mikko Kautto, tutkimusosaston osastopäällikkö Työeläkepäivän tiedotustilaisuus 15.11.2011.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Toimeentulotuki 2012 Ari Virtanen THL1.
Advertisements

Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa , Lavaklubi, Kansallisteatteri, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja.
Toimintaympäristö
Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
Naisten urat ja palkkaerot tutkimustiedon valossa
TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISSA KUOLLEET YLI 64-VUOTIAAT Lähde:Tilastokeskus ja Liikenneturva, 2007 ennakkotietoja.
Työuran pituus Ydinindikaattorit
KANSAINVÄLINEN FIBROMYALGIAPÄIVÄ
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
SUOMEN KULTTUURIRAHASTON KIRJATALKOOT SKR. Kirjatalkoot -Suomen Kulttuurirahaston kaikkien aikojen suurin tukihanke, johon Svenska litteratursällskapet.
Toimeentulotuen vuositilasto 2010 Ari Virtanen.
Työurien repaleisuus ja pätkätyöt
Köyhyys ja asuminen Vuokra-asumisen tulevaisuus Suomessa -seminaari
OSA-AIKATYÖ PALVELUALOILLA
 Senioritutkimus 2010  Vastaajia yhteensä 1647  Miehiä 68 prosenttia  84 prosenttia vastaajista syntynyt 1940-luvulla  Eläkkeelle siirrytty keskimäärin.
Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraportti Jukka Rantala
Joulututkimus Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten jouluun liittämiä ajatuksia Stressiä aiheuttavat tekijät Lahja toiveet ja ajatellut joululahjat.
Mopoilun suosio näkyy mopokannan voimakkaana kasvuna
ARJEN TALOUSKATSAUS Telebus helmikuu/2008/viikko 9.
Sosiaaliturvan viidakossa
Mikko Sjögren Valmennusyhtiö Varapuu
Uudet ulkomaiset yritykset v Lehdistötilaisuus Invest in Finland Tuomo Airaksinen
Euroalue tyhjäkäynnillä
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon.
1 Apteekkien ansiokehitys 10/08-10/09 ilman tulospalkkioita Työaika vähintään 34 t/vko.
Alatunniste 1 Apteekkien ansiotilastoja 10/2010 – 10/2011.
Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu
PTT:n alueellinen asuntomarkkinakatsaus 2009 Petri Mäki-Fränti
Porin selvitysalueen vertailutilastoja Siikainen Pomarkku Pori Luvia Lavia Ulvila Harjavalta Kokemäki Nakkila Merikarvia.
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Näkökulmia tilastojen tulkitsemiseen Käytä oikeita käsitteitä.
Miten meni työeläkevakuuttajien sijoitusvuosi 2013 Suvi-Anne Siimes, toimitusjohtaja Arvopaperin Aamuseminaari
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
1 Akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkatietoja Lähde: Tilastokeskus n Palkkarakennetilasto 2007, diat 2-24 n Sektorikohtaiset palkkatilastot.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Taustatietoja maatalouteen liittyen Lähde: MTK / MTK-Pohjois-Savo
Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen
Steriloinnit 2012 Anna Heino & Mika Gissler.
Toimeentulotuki 2013 Ari Virtanen THL1.
Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio Vuosina Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti Dos. Annika Forsander Maahanmuuttoasioiden johtaja.
Julkisen talouden sopeutus ja palkkaverotus
Liikevaihdon määrän kehitys prosentteina edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: FiComin jäsentutkimus, lokakuu 2002 muutos % Keskiarvo 3 % ( keskimäärin.
Toimeentulotuen menot 2011 Hannele Tanhua Toimeentulotuen menot / Hannele Tanhua1.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.
Lasten päivähoito 2010 Kuntakyselyn osaraportti Salla Säkkinen

Pendelöinti Pendelöinti eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynti on yleistynyt lähes koko Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Pendelöivien osuus on kasvanut.
Tutkimusosasto "Köyhyysvuosi päättyi, köyhyys jäi" (HS ) Mikko Niemelä Tutkimusosasto, Kela
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009
Sosiaalimenot ja rahoitus 2009 Esa Arajärvi, Nina Knape.
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2011 Päivi Tossavainen Raija Kuronen.
Sosiaalimenot ja rahoitus 2012 Hannele Tanhua, Nina Knape Tilastoraportti 4/2014. Suomen virallinen tilasto, Sosiaalimenot. THL
Tulot ja palkat. Tulonsaajat sukupuolen ja iän mukaan Helsingissä Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2 Lähde: Tilastokeskus, Veronalaiset.
Hedelmöityshoitotilastot 1992–2010 Mika Gissler Anna Heino.
Toimeentulotuen vuositilasto 2011 Hannele Tanhua THL1.
Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Leena Salminen Muuttajien taustatiedot julkaistaan verotuksen valmistumisesta johtuen yli kahden.
Väestö ja väestön muutokset Tampere Kaupunkiseudun kunnat
Eläkkeiden ostovoima Heikki Ranki / Esityksen sisältö Työeläkkeiden ostovoiman kehitys 1995 – 2014 Työeläkeindeksin muutokset Verotuksen vaikutus.
Kokonaiseläke 2016 Eläketurvakeskus 1 Lähde: Kokonaiseläke Katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen. Juha Knuuti ja Suvi.
Yrittäjien lakisääteinen eläketurva – työurat, työtulot ja rahoitus Eeva Poutiainen, Juha Knuuti ja Janne Salonen.
Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Leena Salminen.
Työkyvyttömyyden vuoksi menetetty työura Mikko Laaksonen
Toimeentulotuen menot 2015 Hannele Tanhua Toimeentulotuen menot 2015 / Hannele Tanhua
Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi
Hannele Tanhua & Sirkka Kiuru
Kotitalouksien tulot menevät kulutukseen
Työeläkejärjestelmä kuvina
Toimeentulotuki 2012 Ari Virtanen THL.
Esityksen transkriptio:

Huomattavaa kasvua eläkkeissä Mikko Kautto, tutkimusosaston osastopäällikkö Työeläkepäivän tiedotustilaisuus

Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti viidenneksellä (20 %) Eläkkeensaajatalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet neljänneksellä (25 %) Eläkeläisistä ¾ (72 %) kokee toimeentulon olevan helppoa ennemmin kuin hankalaa Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin ei ole heikentynyt Kaksi keskeistä selitystä 1.suurista ikäluokista on siirrytty vanhuuseläkkeelle aikaisempaa selvästi suuremmilla eläkkeillä (pitkät työurat, täydet eläkeoikeudet) 2.eläkkeellä olleiden asemaa ovat parantaneet kansaneläkkeissä tapahtuneet tasokorjaukset ja muut muutokset Kaikilla ei ole mennyt yhtä hyvin Työkyvyttömyyseläkkeet ovat pysytelleet samalla tasolla; suhteellinen asema heikentynyt Eläketurvakeskus 2

2000-luku on rakenteellisen muutoksen aikaa Kirjassa tarkastellaan kaikkia Suomessa asuvia omaeläkkeen saajia Työeläkkeen merkitys kasvoi, kansaneläkkeen merkitys pieneni – Kansaneläkkeen saajien määrä pienentyi – Työeläkkeen osuus kokonaiseläkkeessä suurentui – Pelkkää kansaneläkettä saavissa työikäisiä miehiä yhtä paljon kuin iäkkäitä naisia Ikärakennemuutos alkoi näkyä eläkkeissä – Eläkkeensaajien lukumäärä kasvoi lähes (vuonna ,3 milj.) – Eläkkeelläoloaste pieneni, vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus kasvoi, varhaiseläkkeille siirtyneiden osuus väheni Vaihtuvuus eläkeläisten joukossa huomattavaa – Ajanjaksolla uutta eläkkeensaajaa – oli eläkkeellä koko tarkasteluperiodin Eläketurvakeskus 3

Eläkepolitiikka vilkasta luvulla Eläketurvakeskus Työeläkkeet Työeläkeuudistus 2005 TYEL 2007 Sijoitusuudistus 2007 Sosiaalitupo 2009 Työurien pidennystavoite  Työeläkeindeksi nousi 7 prosenttia Kansaneläke Tasokorotus 2001 Tasokorotus 2003 Tasokorotus 2007 Kuntakalleusluoki- tuksen poisto 2008 Tasokorotus 2008 Indeksisuojaus 2010 (Takuueläke 2011)  Kansaneläkkeen reaalinen kasvu 13 prosenttia Verotus Eläketulovähennyksen nostot Tuloveronalennukset Taulukkotarkistukset Eläkkeensaajan verotus palkansaajan verotuksen tasolle (2008) Puolison verotuskohtelu  Eläkkeensaajien veroaste keveni 3 prosenttiyksikköä

Tarkastellaan ensin kaikkia eläkkeensaajia Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke *) vuosina 2000–2010 eläkelajin mukaan vuoden 2010 rahassa Eläketurvakeskus Keskimääräinen vanhuuseläke nousi 26 % 5

Verrataan kaikkien eläkkeensaajien keskieläkkeitä keskiansioihin Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke *) vuosina 2000–2010 prosentteina keskiansiosta eläkelajin mukaan Eläketurvakeskus 6

Tarkastellaan seuraavaksi uusia eläkkeensaajia Omaeläkkeelle vuosina 2000–2010 siirtyneiden keskimääräinen omaeläke *) eläkelajin mukaan vuoden 2010 rahassa Eläketurvakeskus Uudet vanhuuseläkkeet nousivat 33 % 7

Eläketurvakeskus Verrataan uusien eläkkeensaajien keskieläkkeitä keskiansioihin Omaeläkkeelle vuosina 2000–2010 siirtyneiden keskimääräinen omaeläke *) prosentteina keskiansiosta eläkelajin mukaan 8

Entä eläketulon kehitys niillä, jotka ovat olleet koko ajan eläkkeellä? Koko ajan eläkkeillä olleilla eläkeläisellä bruttoeläkkeet nousivat reaalisesti keskimäärin 13 % Ostovoima kasvoi työeläkeindeksiä (7 %) enemmän Selitys: kansaneläkkeiden tasokorotukset ja muut muutokset eläkkeissä Suhteessa keskiansioihin tapahtui lievää heikentymistä: 50 % v  47 % v Eläketurvakeskus 9

Eläkkeensaajatalouksien toimeentulo kehittyi yhtä hyvin kuin eläkkeet Mittaamisessa huomioidaan kaikki tulot, omistusasumisen merkitys sekä kotitalouden koko Eläkkeensaajien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet 10 vuodessa neljänneksellä Toimeentulo suhteessa ammatissa toimiviin ja koko väestöön on säilynyt tasaisena Nuorimmat ja yksinasuvat eläkeläistaloudet heikoimmassa asemassa Eläketurvakeskus 10

Eläkeläistalouksien reaalitulot 4500 euroa suurempia Kotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalenttitulo (keskiarvo) sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 2000–2009, tulot vuoden 2009 rahassa Eläketurvakeskus Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus 11

Eläkeläisten asema suhteessa muihin ei heikentynyt Eläkeläiskotitalouksien toimeentulo suhteessa ammatissa toimiviin ja kaikkiin kotitalouksiin vuosina 2000–2009, % Eläketurvakeskus Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus 12

Nuoremmilla eläkeläistalouksilla ei mennyt yhtä hyvin Eläkeläiskotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalenttitulo (mediaani) viitehenkilön iän mukaan vuosina 2000–2009 vuoden 2009 rahassa Eläketurvakeskus Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus 13

Kasvun kausi Enemmän työeläkkeitä, enemmän vanhuuseläkkeitä, enemmän eläkkeensaajia Korkeampia eläkkeitä, suuremmat eläkemenot – kasvu 90-lukua nopeampaa Perusturvan parantamisen vuosikymmen Parempi toimeentulo - enemmän muitakin tuloja Myös absoluuttisten erojen kasvua Eläketurvakeskus 14

Päätelmiä Myönteinen, jatkuvuutta painottava kokonaiskuva, jossa painaa vanhuuseläkeläisten kasvava joukko Eläkkeitä koskevaan keskusteluun suhteutettuna eläketason nousu ja eläkeläisten suhteellisen aseman säilyminen jopa yllättävän hyvää, vaikka katsottaisiin vain eläkkeellä koko ajan olleiden joukkoa Kaikilla ei mene keskimääräisesti: työkyvyttömyyseläkkeensaajien suhteellinen asema on vertailun valossa heikentynyt Eläketurvakeskus 15