Päivi Kattelus EL5.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kotisivukoulutus Kirjastotalo Metso Osa 2 Kuvan lisäys ja muokkaaminen.
Advertisements

Tietokoneen käyttöjärjestelmä
SkyDrive ja Office Web Apps –sovellusten käyttäminen
TILDA-Verkkotilastointi
Tämän esityksen avulla osaat ladata PAF 5
Muistit, apumuisti, cd-, dvd-levyt ja asemat, USB-muisti
Valitse sanomapalkissa Ota muokkaus käyttöön,
AT-STARTTI OPPILAAN OPETUSVERKON JA INTRAN PERUSTOIMINTOJA.
KyläNetti - sivun tekeminen • KyläNetti-sivustoon on luotu valmiiksi esimerkinomainen sivurakenne, jota voi vapaasti muokata • Kaikki sivut eivät ole näkyvissä.
Susanna Plathan1 Bambuser Ohjeet videon tekemiseen
Moodlen ohje opiskelijoille
Active directory.
Internetin ilmaisohjelmat
1 Heli Lepomäki Yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön sähköinen työpöytä on jo leviämässä, koska niiden toiminta ja asiakaspalvelu.
Tietokone Koostuu keskusyksiköstä, näytöstä, näppäimistöstä, hiirestä sekä muista mahdollisista lisälaitteista. Pöytäkoneiden lisäksi löytyy myös kannettavia.
Kotisivukoulutus Kirjastotalo Metso Osa 1 Tekstin kirjoittaminen ja muokkaaminen, linkitys.
Kiintolevyn osiointi.
Kuinka rakentaa tietokone itse
Tärkeämpää kuin arvaatkaan
VMware workstation. VMware •Virtual Machine •Yhtiö perustettu vuonna 1998 •1999 julkaisi ensimmäisen tuotteen: VMware for workstations •2001 tuli VMware.
Ubuntuun LAMP server sekä Samba tiedostonjako palvelu.
Power Point – esitysgrafiikkaohjelma lyhyesti
Valitse sanomapalkissa Ota muokkaus käyttöön,
Netvibes henkilökohtaisena oppimisympäristönä Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra Krista Auvinen.
Valitse sanomapalkissa Ota muokkaus käyttöön,
Toimisto-ohjelmat Linuxissa
Toimisto-ohjelmat Linuxissa
Mika Koskinen TI07.  Tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa yms.  Yleensä kokoelmia, myös yksittäisiä ohjelmia  Kokoelmien etuna käyttöliittymien yhteneväisyys.
Internet-viestintä on helppoa! Käyttökuvaus 4.0
Tekstiasiakirjan kirjoittaminen
Ubuntu A LINUX DISTRIBUTION. Perustietoja  Debian pohjainen Linux käyttöjärjestelmä.  Julkaistiin 20 lokakuuta  Viimeisin julkaisu on Ubuntu.
APACHE http-serveriohjelma
Kuvan tuominen sivulle Työvaiheet käytettäessä Kuvanhallinta-toimintoa: 1. Ladataan kuvatiedosto oman tietokoneen hakemistosta sivustolle 2. Liitetään.
Kotisivukoulutus Ohjeet alasivujen tekoon ja kuvien lisäämiseen © SVS Länsi-Suomi.
 Tärkeämpää kuin arvaatkaan 1. Et ole ehkä koskaan tarvinnut varmistuksia, mutta… …ennemmin tai myöhemmin se tapahtuu sinullekin. 2PowerPoint harjoitus.
Vapaa aihe Kysymykset.
Tietokone Koostuu keskusyksiköstä, näytöstä, näppäimistöstä, hiirestä sekä muista mahdollisista lisälaitteista. Pöytäkoneiden lisäksi on kannettavia tietokoneita.
Kotitietokoneen tietoturvasta Materiaalia:
Virtuaalisointi.
PowerPoint-esitys OHJE.
AT-STARTTI OPPILAAN OPETUSVERKON JA INTRAN PERUSTOIMINTOJA.
Gentoo Linux Niina Salmi Oh5. Yleistä Línux levitysversio Gentoo alunperin kehitetty olemaan –nopea –luotettava –vakaa Kaikki sen ohjelmat asennetaan.
Kuinka tehdä blogi o365:ssä
Ville Ahola EL5. Yleistä  Avoimen lähdekoodin www- serveriohjelma  Lähes jokaiseen käyttöjärjestelmään löytyy oma versio  Ollut suosituin www-palvelin.
Someoppaita – step by step Twitter AVO-hanke Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 SuomiNimeä-Tarttuva 3.0 Suomi.
© 2010 IBM Corporation1 Objektien käyttöoikeudet  Kaikilla sisällönhallinnan objekteilla on käyttöoikeudet. Käyttöoikeudet on jaoteltuina Lukuoikeuksiin,
Larry the cow was a bit frustrated at the current state of linux distributions......until he tried Gentoo Linux. Gentoo Linux Petri Pesonen Mikko Ratilainen.
-Linux Henri Uljas El3. Johdantoa Mandriva Linux (aikaisemmin tunnettu nimellä Mandrake Linux). Julkaistu Helppokäyttöinen, graafinen Linux. GPL-lisenssin.
Mandriva Linux eli Mandrake Linux Toni Näppi EL2.
Ubuntu Linux Toni Rosenlund, EL4. Johdanto  Ubuntu Linux:n on perustanut eteläafrikkalainen miljardööri Mark Shuttleworth jonka toimesta on luotu sekä.
Gentoo Linux Ville Syttäne EL4. Yleistä Nimi pingviinilajin mukaan Nimi pingviinilajin mukaan Metajakelupaketti Metajakelupaketti Moderni Moderni Joustava.
Linux palomuurina Kimmo Karhu, EL0A
SUSE linux Sami Kiviharju OH Historiaa.
Ubuntu Antti Mäkelä EL06LinuxV Yleistä Eteläafrikkalaisen Mark Shuttleworthin alkuunpanema avoimen lähdekoodin Linux- käyttöjärjestelmä.
APACHE Kurssi: V Linux Sami Karjalainen OH3 Mika Haaja OH5.
Linux-järjestelmät (A271227) Gentoo Linux -käyttöjärjestelmä Petri Keltanen TI07.
Linux-käyttöjärjestelmä. Mitä Ubuntu tarkoittaa ? Mitä Ubuntu on ? ● Afrikkalainen sana → zulu- ja xhosa-kielistä ● Kuvaa yhteisöllisyyttä ● Voidaan suomentaa.
ALKUUN UBUNTUN KANSSA Mikko Huovila ALKUUN UBUNTUN KANSSA 1) Johdatus Linuxiin 2) Mikä on Ubuntu? 3) Kokeileminen ja asentaminen 4) Yleisimmät.
Ajatuksesta albumiin Digitaalikameran käytön jatkokurssi.
Linux - käyttöoikeudet Seuraavaksi läpikäydään Linuxin käyttöoikeushallintaa. Lähteinä on käytetty seuraavia:
JOPOX Uusi hallinta / Lomaketyökalu. Uuden lomakkeen luonti Lomakkeen rakentaminen alkaa klikkaamalla auki Lomakkeet. Oletusarvoisesti oman joukkueesi.
Sivuston luominen oppilasryhmän käyttöön Matti Lähtevänoja.
Ubuntu Linux.
Linux Mint Heikkilä Visa.
TERVE Piirto-ohjeita GIMP-kuvankäsittelyohjelmalle
Tärkeämpää kuin arvaatkaan
Lukiolaisen itc.
Kokeile uutta Celianetiä testiympäristössä
TERVE Piirto-ohjeita GIMP-kuvankäsittelyohjelmalle
Kirjaston avoimet tietotekniikkaopastukset
Esityksen transkriptio:

Päivi Kattelus EL5

Johdatus Ubuntu Linux:n on perustanut ja sen kehitystä hallinnoi sekä Ubuntu-säätiö että Canonical Ltd -yhtiö, joiden molempien taustalla on miljardööri eteläafrikkalainen miljonääri Mark Shuttleworth. ”ihmisyyttä kaikille” Ensimmäinen Ubuntu versio 4.10 Warty Warthog julkaistiin 20 lokakuuta 2004. jopa viisi vuotta tuettava versio 6.06 (Dapper) julkaistiin kesäkuussa vuonna 2006

Asennus Järjestelmävaatimukset Gnome-ympäristön käyttö vaatii vähintään 128 Mt keskusmuistia. Suositeltava muistinmäärä sujuvaan käyttöön on 256 Mt tai enemmän Prosessorin nopeus on hyvä olla vähintään 700 MHz Kovalevytilaa Ubuntulle on syytä varata vähintään 5 Gt

Aloitusvalikko. F2-näppäimellä ja nuolinäppäimillä kieleksi suomi (huom. osa suomennoksista tulee käyttöön vain jos asennat Ubuntun). varmuuden vuoksi voi tarkistaa CD-levyn eheyden valitsemalla valikon kolmannen valinnan. Lopulta ensimmäinen valinta ("Käynnistä Ubuntu") ja Enter.

2. Ubuntu Linuxin työpöytä 2. Ubuntu Linuxin työpöytä. Ubuntuun voi tutustua käyttämällä sitä CD-levyltä. Kannattaa kokeilla, että Ubuntu on tunnistanut verkkoyhteyden ja ääniominaisuudet oikein. Valikoista löydät mm. WWW-selain, ja erilaisia katseltavia ja soitettavia mediatiedostoja löytyy työpöydän Examples-kansiosta. Jos kaikki toimii ja voi siirtyä asennukseen, kaksoisnapsauttamalla Install ("Asenna") -kuvaketta työpöydältä.

3. Tervetuloa. Asennus alkaa 3. Tervetuloa. Asennus alkaa. Käytettäväksi kieleksi valitaan suomi ja siirrytään seuraavaan vaiheeseen napsauttamalla Forward ("Eteenpäin") -painiketta.

4. Mikä on sijaintisi? Valitaan sijainti aikavyöhykkeen valitsemista varten. Yleensä valmiiksi on jo valittuna Helsinki/Suomi. Kellonaika kannattaa myös tarkistaa. Näppäimistön asettelu. Asetteluksi suomalainen näppäimistö (6.10:ssä "Finland"). Kirjoittamista voi kokeilla (esim. että ä- ja ö-kirjaimet toimivat) tarjolla olevaan laatikkoon.

6. Kuka olet. Täytetään kentät. Pidetään salasana hyvin mielessäsi 6. Kuka olet? Täytetään kentät. Pidetään salasana hyvin mielessäsi. Tietokoneen nimellä ei tavallisesti juuri merkitystä, joten sen voi pitää oletusarvoisena tai keksiä oman. Levytilan valmistelu. Tämä on usein tärkein (tietojen säilyttämisen kannalta), ja mahdollisesti hankalin kohta asennuksessa. Levytilan valmistelussa, eli osioinnissa, määritellään, mikä osa tietokoneen kovalevystä (massamuisti, jonne kaikki ohjelmat ja dokumentit tallennetaan) annetaan Ubuntu Linuxille. Kuvassa olevassa esimerkissä Ubuntua ollaan asentamassa entuudestaan tyhjälle tietokoneelle. 

Automaattisesti toimivat vaihtoehdot ovat lueteltu alla. Jos mahdollista, käytä aina jotain näistä - ne eivät vaadi osioinnin tekoa käsin. 7-1. Tyhjennä koko levy. Jos entuudestaan koneelle ei ole asennettuna käyttöjärjestelmää, tai jos ei tarvita toista käyttöjärjestelmää ja kaikki dokumentit on varmuuskopioituina niin ettei tarvita kovalevyllä entuudestaan olevia tietoja.   7-2. Muuta osion kokoa ja käytä vapautuvaa tilaa. Jos halutaan säilyttää entisen käyttöjärjestelmän ja/tai olemassa olevalla osiolla olevat dokumentit ja muut tiedostot. Liukusäätimellä valitaan pienennettävän osion uusi koko (Ubuntulle annetaan jäljelle jäävä tila), prosentteina osion nykyisestä koosta. Sen voi asettaa esimerkiksi puoleen väliin (50%). Automaattista osion koon muuttoakin käytettäessä tulee virhetilanteiden varalta kaikki tärkeä olla valmiiksi varmuuskopioituna. 7-3. Käytä suurinta yhtenäistä vapaata tilaa. Jos koneella on jo valmiiksi vapaata (varaamatonta) tilaa käytettäväksi. Tätä valintaa käytettäessä muuhun osaan kovalevystä ei kosketa.

Muokkaa itse osiotaulua / Liitoskohtien valmistelu. Jos muokkataan itse osiotaulua, tai esitetään "Liitoskohtien valmistelu"-ikkuna. 8-1. Valmistele osiot. Osiotaulun muokkauksessa voi itse muuttaa osioiden kokoa tai luoda/poistaa osioita. Tavoitteena on, että työkalulla tehdään kovalevylle vähintään kaksi Ubuntun käyttöön tarkoitettua osiota. Ohjeen mukaisesti toisen osion (josta tehdään juuriosio) tulisi olla vähintään 1,5GB (suositus vähintään 5GB) kokoinen ja toisen (josta tehdään sivutusosio) vähintään 256MB kokoinen (suositus 1GB). Tässä ruudussa on tarkoitus ainoastaan luoda/poistaa/muokata osioita - jos kovalevyllä on jo valmiiksi sopivat osiot, jotka saa tyhjentää Ubuntua varten, voi siirtyä seuraavaan ruutuun tekemättä muutoksia. 8-2. Liitoskohtien valmistelu. Liitoskohtien valmistelussa valitaan, mitkä levyn osiot otetaan mihinkin käyttöön. Usein oletusvalinnat ovat sopivat, mutta ne kannattaa tarkastaa jos ollaan säästämässä tietokoneella olevia tietoja. "/" eli juuriosio on se osio, jolle Ubuntu asennetaan. Sen vieressä tulisi olla "Alusta uudelleen?"-valinta ruksattuna. Sivutusosio ("swap") on apumuistina käytettävä osio. Muut osiot ("/media/...") ovat tietokoneella entuudestaan olevia muita osioita, joilla olevia tiedostoja halutaan avata Ubuntussa asennuksen jälkeen ilman lisäasetuksia. Koskaan ei merkitä alustusvalintaa näille muille osioille, jos ei haluta niiden sisältöä tyhjennettävän!

9. Valmiina asennukseen. Levytilan valmistelun jälkeen näytetään yhteenvetoruutu. (Jos kaikki vaikuttaa oikealta, napsautetaan painiketta Install ("Asenna"). Muussa tapauksessa voi palata tekemään muutoksia. 10. Asennetaan järjestelmää Ubuntua asennetaan ja tarvittavia kielipaketteja ladataan verkosta. Asennus voi kestää kymmeniä minuutteja.

11. Asennus on valmis Nyt voi joko jatkaa Ubuntun kokeilua CD-levyltä, tai käynnistää tietokoneen Ubuntu -järjestelmään. Käynnistettäessä konetta uudestaan pysähdytään kohtaan, jossa pyydetään ottamaan CD-levy pois asemasta ja painamaan Enter- näppäintä. 12. Kirjautumisruutu. Tietokone on käynnistynyt uuteen Ubuntu-järjestelmään. Sisään kirjaudutaan aiemmin annetulla käyttäjätunnuksella ja salasanalla.

Hakemistorakenne /media Koneeseen liitetyt levykeasemat, kovalevyn eri osiot, cd-/dvd-asemat, usb-tikut ym. esim. /media/hda5 – kovalevyn osio /media/hda6 – kovalevyn toinen osio /media/cdrom – cd- asema /media/usbdisk – usb-tikku (irrotettava taltio ) /home Täällä sijaitsevat käyttäjien kotihakemistot /home/käyttäjätunnus/Documents /usr/bin Ohjelmien käynnistystiedostot /usr/bin/mozilla-firefox – käynnistää Firefoxin /etc Hakemisto ohjelmien asetustiedostoille /etc/X11/xorg.conf – näytön toimintaan liittyvä asetustiedosto

Pakettienhallinta Ubuntussa ohjelmat on keskitetty Internetissä oleviin ohjelmavarastoihin (=pakettivarastot, repositories) Yksi järjestelmän eduista on se, että asennettujen ohjelmien uusien versioiden tullessa ohjelmavarastoihin ilmoittaa pakettienhallinta niistä automaattisesti Suositeltava järjestys ohjelmien asentamiselle on siis seuraava: 1. Asentaminen ohjelmavarastoista 2. Ubuntulle tehdyn yksittäisen ohjelmapaketin asentaminen 3. Kääntäminen lähdekoodista

Ohjelmien asentaminen ohjelmavarastoista Graafisesti ohjelmien asentaminen onnistuu 'Lisää sovelluksia' -työkalulla ja Synaptic – pakettienhallintaohjelmalla Komentoriviltä pakettienhallintaa käytetään apt-get -käskyllä Asentaminen komentoriviltä: apt-get Pakettilistauksen päivittäminen: sudo apt-get update Ohjelman asentaminen: sudo apt-get install ohjelmapaketti Esim. sudo apt-get install mozilla-firefox Ohjelman poistaminen: sudo apt-get remove ohjelmapaketti Esim. sudo apt-get remove mozilla-firefox Koko järjestelmän pakettien päivittäminen: sudo apt-get upgrade

Lisää ohjelmavarastoja käyttöön Main Restricted Universe Multiverse Backports PLF (Penguin Liberation Front) Pakettienhallintaohjelmalla Lisääminen muokkaamalla sources.list -tiedostoa Ubuntun ohjelmavarastolistaus tallennetaan tiedostoon /etc/apt/sources.list muokkaus: sudo gedit /etc/apt/sources.list

Ohjelmatarjontaa OpenOffice sisältää seuraavat osat: Writer - tekstinkäsittely Calc - taulukkolaskenta Draw - vektorigrafiikka Impress – esitysgrafiikk Formula - matemaattiset kaavat Base – tietokantaohjelma Internet-selain Mozilla Firefox Sähköposti Evolution Pikaviestintä Gaim   Valokuvien katselu ja arkistointi Gthumb Tekstieditori, tekstin muokkaus Gedit Nettipuhelut Ekiga IRC X-Chat RSS-lukija Liferea PDF-tiedostot Evince Musiikin kuuntelu Rhythmbox Videoiden katselu Totem Kuvankäsittely Gimp CD:n ja DVD:n kirjoitus Nautilus Virustorjunta F-Secure, Norton, antivir, ClamAV

Pääkäyttäjä eli root Ubuntussa root-käyttäjältä on poistettu kirjautumisoikeus turvallisuussyistä. Sen sijaan järjestelmää hallitaan käyttäen sudoa, joka on akronyymi sanoista superuser do Graafisia ohjelmia voi käynnistää käskyllä gksudo Esimerkiksi: sudo apt-get install mozilla-firefox - Ohjelmien asentaminen edellyttää pääkäyttäjän oikeuksia. Käsky asentaa järjestelmään ohjelman Mozilla Firefox. gksudo gedit - Käynnistää tekstieditorin pääkäyttäjän oikeuksin.

Tietoturva Palomuuri Linuxissa palomuuri sisältyy järjestelmän ytimeen Virustorjunta Linuxille tunnetaan muutama tietokonevirus viruksilla on tyypillisesti UNIX-järjestelmissä pieni vaikutus itse isäntäkoneen toimintaan. Virustorjuntaohjelmalle ei pitäisi olla tarvetta

Lähteet http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Asennusopas http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Osiointi http://fi.wikipedia.org/wiki/Ubuntu