Www.helsinki.fi/ruralia Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta. Leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen tällä hallituskaudella Leikkauksia on tehty • laskennallisista valtionosuuksista,
Advertisements

Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Mikä on suomalaisen alkoholin käytön kuva
Tutkimus- ja kehitystoiminta vuonna 2009 T&K-keskus, Sirpa Nypelö Tilastointitiedot perustuvat WebHansan taloustietoon.
Etelä-Savolla on ratkottavana monia haasteita, mm: Bkt/asukas Etelä-Savossa 73,3% koko maan tasosta vuonna 2010 Etelä-Savo keski-iältään (45,9 v) maan.
Tiedotustilaisuus Rakennustoimisto Pohjola Oy •Vuonna 1989 perustettu perheyritys •Toiminta-alue Pirkanmaa ja Etelä-Suomi •Liikevaihto n. 35,5.
Taloustutkijan terveiset hallitusohjelman valmisteluun Pasi Holm Pellervon Päivä
Kotihoidon laskenta Päivi Tossavainen Raija Kuronen.
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju Herkkujen.
Etelä-Savon kuntien talous 2013 Kuntien ajankohtaispäivä Mikkeli
Perinataalitilasto − synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen.
Syysliittokokous Olli Luukkainen
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
1 Pirkanmaan talous ennätysvauhdissa. 2 Liikevaihdon kehitys 2001–2006 (M€) Liikevaihto, kaikki toimialat 2006 (arvio) M€ (+10,2 % vuodesta 2005)
Metsätalouden aluetaloudelliset vaikutukset
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
HE 112/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi 2014 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuuleminen Erityisasiantuntija.
Keski-Pohjanmaan aikuisopiston palvelut yritysten ja työllisyyden kehittämiseksi Työllisyysseminaari Kaisa-Leena Ahlroth.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Pk-yritysbarometri, kevät 2014 Alueraportti, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät.
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
1. Toimipaikkanne henkilöstömäärä. 3. Toimipaikkanne liikevaihto tulee olemaan vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013?
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Aamukahvit Smolnassa
Perusopetuksen ryhmäkoko
Raskaudenkeskeytykset 2010 – ennakkotiedot Anna Heino Mika Gissler.
Näkökulmia tilastojen tulkitsemiseen Käytä oikeita käsitteitä.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Verotus ja talous taantumassa – entä sen jälkeen? Vero Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
1 Raha-asioiden suunnitteleminen ja nykyinen rahatilanne Senioritutkimus 2011.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen
ProAgriaYrityspalvelut Menestyksen mahdollisuuksia ProAgrian palvelut ovat investointeja tulevaisuuteen.
Minne menet kansalaisopisto? Helsinki Jyrki Sipilä Helsingin aikuisopisto.
Ruokaketjun kehittämisellä hyvinvointia koko maakuntaan Pro Ruokakulttuuri päätösjuhla , Ulla Mehto-Hämäläinen.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Taustatietoja maatalouteen liittyen Lähde: MTK / MTK-Pohjois-Savo
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018
Steriloinnit 2012 Anna Heino & Mika Gissler.
Leader-rahoitus Yhdistysten hanke- ja rahoitusinfo
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
Teollisuustuotannon arvonlisäys Kanta-Hämeessä 1995–2016, suurimmat toimialat Etla:n alue-ennuste 2011– Tilastokeskus/SeutuNet.
Julkisen talouden sopeutus ja palkkaverotus
Metallien jalostus Suomessa Ennakkotiedot vuoden 2014 kehityksestä.
Rakennerahasto-ohjelman toimeenpanon tilannekatsaus Maakunnan yhteistyöryhmä
Raskaudenkeskeytykset 2013 Anna Heino & Mika Gissler.
Napapiirin Kuljetus Oy
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Aluetilinpito Lähde: Tilastokeskus/Tuotannon ja työllisyyden aluetilit
Perinataalitilasto − synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet
Sosiaalimenot ja rahoitus 2012 Hannele Tanhua, Nina Knape Tilastoraportti 4/2014. Suomen virallinen tilasto, Sosiaalimenot. THL
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
SATAKUNNAN TALOUS 7 ● kesäkuu 2006 Nykytila ja lähiajan näkymät
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010 Petri Matveinen Nina Knape.
SATAKUNNAN TALOUS 9 ● kesäkuu 2007 Nykytila ja lähiajan näkymät
SATAKUNNAN TALOUS 8 ● marraskuu 2006 Nykytila ja lähiajan näkymät
Kauppa Suomessa Jaana Kurjenoja.
YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-3/2008
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 1/2004
Yritystukien vaikutuksista
Turun väestönkehitys ja vuotuinen muutos
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Esityksen transkriptio:

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi 1

Sisältö Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi 2  Selvityksen tausta, tavoitteet ja menetelmä  Altia Oyj  Koskenkorvan tehdas  Altian Koskenkorvan tehtaan nykyiset vaikutukset Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen  Tulevaisuuden skenaarioiden kuvaukset  Skenaario 1: Altian Koskenkorvan tehtaan vaikutukset Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen vuonna 2020, jos toiminta jatkuu nykyisellään Skenaario 2: Altian Koskenkorvan tehtaan uuden tai nykyisen omistajan 50 milj. euron investoinnin ja vastaavan suuruisen liikevaihdon kasvun vaikutukset Etelä- Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen Skenaario 3: Altian Koskenkorvan tehtaan sulkemisen vaikutukset Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen  Yhteenveto  Yhteystiedot

 Tausta: valtio suunnittelee myyvänsä omistamansa Altia Oyj:n  Tavoitteet:  Selvittää Altian Koskenkorvan tehtaan nykyiset vaikutukset Etelä- Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen  Selvittää, minkälaisia vaikutuksia Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen syntyisi, jos Altian Koskenkorvan tehdas: Jatkaisi toimintaa nykyisellään vuoteen 2020 (Skenaario 1) Saisi 50 miljoonan euron suuruisen tuotantoa kasvattavan investoinnin mahdolliselta uudelta tai nykyiseltä omistajalta (Skenaario 2) Suljettaisiin kokonaan (Skenaario 3)  Laskelmat toteutetaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yleisen tasapainon RegFinDyn-mallilla ( Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi Selvityksen tausta, tavoitteet ja menetelmä

Altia Oyj Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi 4  Altia on alkoholijuomayhtiö, jonka tuotevalikoima koostuu viineistä ja väkevistä. Altialla on kolme tehdasta:  Koskenkorvan tehdas on tislaamo, joka tuottaa suomalaisesta ohrasta vuosittain n. 23 miljoonaa litraa 96-prosenttista viljaviinaa.  Rajamäen alkoholijuomatehtaalla valmistetaan ja pakataan Altian omia tuotteita. Tehtaalla valmistetaan juomia vuosittain n. 55 milj. litraa.  Tabasalun tehtaalla Virossa valmistetaan vodkaa, liköörejä ja hiilihapotettuja alkoholijuomia.  Koko konsernin talous- ja henkilöstötiedot vuonna 2013:  Liikevaihto 476 miljoonaa euroa  Henkilöstön määrä 1074 (Lähde:

Koskenkorvan tehdas Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi 5 (Lähde:  Koskenkorvan tehtaalla tuotetaan suomalaisesta ohrasta vuosittain noin 23 miljoonaa litraa 96-prosenttista viljaviinaa. Samasta ohrasta valmistetaan myös:  tärkkelystä (paperi- & kartonkiteollisuuden sideaineeksi sekä panimo- & elintarviketeollisuuteen)  rehuja (mm. sioille)  hiilidioksidia  Koskenkorvan tehdas on Suomen suurin ohran käyttäjä  tehdas käytti vuonna 2011 tuotantoonsa 180,2 miljoonaa kiloa ohraa, josta valmistui:  22,3 miljoonaa kiloa viljaviinaa  49,6 miljoonaa kiloa tärkkelystä  63,4 miljoonaa kiloa rehua

Altian Koskenkorvan tehtaan nykyiset aluetaloudelliset vaikutukset Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi6 Muuttuja Vaikutukset vuonna 2012 Muutos vuosien 2012 ja 2014 välillä Tehtaan vaikutukset vuoden 2014 loppuun mennessä (vaikutus v muutos v ) Vaikutus maakunnan BKT:hen (%-yksikköä) 0,9-0,10,8 Vaikutus maakunnan BKT:hen (milj. euroa) Vaikutus maakunnan työllisyyteen (%-yksikköä) 0,3-0,040,3 Vaikutus maakunnan työllisyyteen (työpaikkaa) Koskenkorvan tehtaan vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen oli vuonna 2012 noin 47 miljoonaa euroa ja työllisyyteen 261 työpaikkaa, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Altian liikevaihdon lasku vuosien 2012 ja 2014 välillä on vaikuttanut negatiivisesti Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen; noin 6 miljoonalla eurolla ja 29 työpaikan verran. Oletuksena on, että Koskenkorvan tehtaan liikevaihto on laskenut samassa suhteessa koko Altian konsernin liikevaihdon kanssa. Vuoden 2014 loppuun mennessä tehtaan vaikutukset ovat kerroinvaikutuksineen noin 41 miljoonaa euroa ja 232 työpaikkaa.

Altian liikevaihdon laskun vaikutukset Etelä-Pohjanmaan muiden toimialojen työllisyyteen Altian liikevaihdon laskulla vuosien 2012 ja 2014 välillä on ollut pieni negatiivinen vaikutus myös muiden toimialojen työllisyyteen. Kaikki toimialat menettävät. Vaikutuksissa näkyy tulotason lasku. Suurin negatiivinen vaikutus kohdistuu majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisyyteen, noin 0,3 prosenttiyksikköä, mikä käsittää noin kuusi henkilötyövuotta.

Tulevaisuuden skenaarioiden kuvaukset Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi 8  Skenaario 1: Toiminta jatkuu  Perustuu tavoitteeseen palauttaa koko ALTIA:n liikevaihto vuoteen 2020 mennessä vuoden 2011 tasolle 524,8 milj. euroa  Tehtaan tuotannon määrä seuraa koko ALTIA:n liikevaihdon muutoksia ja alkaa kasvaa vuosina keskimäärin 2 prosenttia vuodessa  Skenaario 2: Investointi tehtaaseen  Uusi tai nykyinen omistaja suorittaa tehtaalla 50 milj. euron kapasiteettia laajentavan investoinnin vuosina  Investointikustannukset (2016: 20, 2017: 20, 2018: 10 milj. euroa)  Tehtaan liikevaihto kasvaa investoinnin seurauksena 50 milj. eurolla (2017: 10, 2018: 20, 2019: 20 milj. euroa)  Skenaario 3: Tehdas suljetaan  Uusi omistaja ostaa tehtaan ja sulkee sen vuonna 2015

Skenaario 1: Altian Koskenkorvan tehtaan vaikutukset vuonna 2020, jos toiminta jatkuisi nykyisellään Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi 9 Muuttuja Vaikutusten muutos vuosien 2015 ja 2020 välillä Tehtaan vaikutus vuoden 2020 loppuun mennessä, jos skenaario toteutuu (vaikutus v muutos v ) Vaikutus maakunnan BKT:hen (%-yksikköä) 0,10,9 Vaikutus maakunnan BKT:hen (milj. euroa) 546 Vaikutus maakunnan työllisyyteen (%-yksikköä) 0,020,3 Vaikutus maakunnan työllisyyteen (työpaikkaa) Jos Koskenkorvan tehtaan toiminta jatkuisi nykyisellään ja liikevaihto palautuisi vuoden 2011 tasolle vuoteen 2020 mennessä, nousisi Koskenkorvan tehtaan vaikutukset maakuntaan vuosien 2015 ja 2020 välillä noin viidellä miljoonalla eurolla ja 19 työpaikalla. Vuoden 2020 loppuun mennessä Koskenkorvan tehtaan vaikutukset olisivat 46 miljoonaa euroa ja 251 työpaikkaa kerroinvaikutuksineen.

10 Skenaario 1: Koskenkorvan liikevaihdon palautumisen (vuoden 2011 tasolle) vaikutukset Etelä-Pohjanmaan muiden toimialojen työllisyyteen Jos Koskenkorvan tehtaan toiminta palautuisi vuoden 2011 tasolle, vaikuttaisi se positiivisesti myös muiden toimialojen työllisyyteen. Kaikki alat hyötyisivät hieman työllisyyden ja tulojen kasvaessa. Majoitus- ja ravitsemistoiminta hyötyisi tilanteesta eniten, noin 0,25 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa noin viittä henkilötyövuotta lisää nykytilanteeseen nähden.

Skenaario 2: Altian Koskenkorvan tehtaan uuden tai nykyisen omistajan 50 milj. investoinnin vaikutukset Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi11 Muuttuja Vaikutusten muutos vuosien 2015 ja 2020 välillä Tehtaan vaikutus vuoden 2020 loppuun mennessä, jos skenaario toteutuu (vaikutus v muutos v ) Vaikutus maakunnan BKT:hen (%-yksikköä) 0,31,1 Vaikutus maakunnan BKT:hen (milj. euroa) Vaikutus maakunnan työllisyyteen (%-yksikköä) 0,10,4 Vaikutus maakunnan työllisyyteen (työpaikkaa) Mahdollisen uuden tai nykyisen omistajan 50 miljoonan euron kapasiteettia laajentava investointi, joka nostaisi tehtaan liikevaihtoa 50 miljoonalla eurolla, tietäisi Koskenkorvan tehtaan talous- ja työllisyysvaikutusten selvää kasvua maakunnassa. Etelä-Pohjanmaan talous kasvaisi yli 100 miljoonalla eurolla ja työllisyys nousisi 533 työpaikan verran. Tämä nostaisi Altian Koskenkorvan tehtaan vaikutuksen vuoden 2020 loppuun mennessä noin 150 miljoonaan euroon ja 764 työpaikkaan.

12 Skenaario 2: Altian Koskenkorvan tehtaan uuden tai nykyisen omistajan 50 milj. investoinnin vaikutukset Etelä-Pohjanmaan muiden toimialojen työllisyyteen Mahdollisen uuden tai nykyisen omistajan investoinnista hyötyisivät juomien valmistuksen lisäksi mm. majoitus- ja ravitsemistoiminta, kauppa sekä rakentaminen. Kaikki toimialat hyötyisivät investoinnista ja siitä syntyvästä tuotannon, työllisyyden ja tulojen kasvusta.

Skenaario 3: Altian Koskenkorvan tehtaan sulkemisen vaikutukset Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi13 Muuttuja Sulkemisen vaikutukset vuosien 2015 ja 2020 välillä Vaikutus maakunnan BKT:hen (%-yksikköä) -1,0 Vaikutus maakunnan BKT:hen (milj. euroa) -54 Vaikutus maakunnan työllisyyteen (%-yksikköä) -0,5 Vaikutus maakunnan työllisyyteen (työpaikkaa) -386 Jos Koskenkorvan tehdas suljettaisiin vuonna 2015, olisi sillä selvät negatiiviset vaikutukset Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Maakunnan BKT laskisi vuosien 2015 ja 2020 välillä noin yhden prosenttiyksikön eli noin 54 miljoonan euron verran. Samalla Etelä-Pohjanmaan työllisyys laskisi noin 0,5 prosenttiyksikköä eli 386 työpaikan verran.

14 Skenaario 3: Altian Koskenkorvan tehtaan sulkemisen vaikutukset Etelä-Pohjanmaan muiden toimialojen työllisyyteen Koskenkorvan tehtaan sulkeminen tarkoittaisi negatiivisia työllisyysvaikutuksia muillakin toimialoilla kuin vain juomien valmistuksen alalla. Kaikki toimialat kärsisivät jonkin verran johtuen muun muassa tulotason laskusta.

Yhteenveto: Altian Koskenkorvan tehtaan talousvaikutukset Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi15

Yhteenveto: Altian Koskenkorvan tehtaan työllisyysvaikutukset Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi16

Yhteenveto Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi17  Nykytilanteessa Altian Koskenkorvan tehtaalla on selvä vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon  Altian liikevaihdon lasku on vaikuttanut negatiivisesti myös Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen vuosien 2012 ja 2014 välillä  Jos Koskenkorvan tehtaan liikevaihto palaisi vuoteen 2020 mennessä vuoden 2011 tasolle, nousisivat tehtaan aluetaloudelliset vaikutukset suuremmiksi, lähelle vuoden 2011 tasoa  Uuden tai nykyisen omistajan 50 miljoonan euron kapasiteettia kasvattava investointi Koskenkorvan tehtaalle tietäisi merkittävää taloudellista hyötyä ja etenkin työpaikkoja maakuntaan; vaikutukset lähes kolminkertaistuisivat nykyisestä  Koskenkorvan tehtaan sulkeminen tarkoittaisi Etelä-Pohjanmaalla merkittäviä menetyksiä niin talouden kuin työllisyydenkin näkökulmasta

Professori Hannu Törmä, , Projektisuunnittelija Susanna Määttä, , Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi lähiruoka, julkiskeittiöt, toimialakehitys, infra-hankkeet, bioen ministeriöt, maakuntien liitot, kunnat, yritykset, EU-hankkeet nyt jo yli 50 tutkimusta