UO3 – ortodoksisen uskonnon raamattutiedon kurssi Viktor Railas: Ortodoksinen raamattutieto Jyväskylä 1993

Profeetat julistajana ja ennustajana Vanhassa testamentissa 16 kirjaa käsittävä profeetallisten kirjojen kokonaisuus profeetta = ennustaja, julistaja ammattiprofeettoja kulttiprofeetat – ennustivat pyhäköissä hoviprofeetat – kuninkaiden neuvonantajia hurmostilassa olevat profeetat – toimivat suuressa joukossa VT:n profeetat tuomitsivat ammattiprofeetat valheprofeetoiksi, koska he ennustivat vain mieluisia asioita Suuret ja pienet profeetat – jaon perusteena ei profeettojen merkitys, vaan kirjojen laajuus kriteerinä suuret profeetat: Jesaja, Jeremia, Hesekiel, Daniel pienet profeetat: Hoosea, Joel, Aamos, Obadja, Joona, Miika, Naahum, Habakuk, Sefanja, Haggai, Sakarja, Malakia

Profeettojen toimintakausi Viktor Railas: Ortodoksinen raamattutieto

Profeettojen toiminta profeetat eivät julistaneet omaa sanomaansa, vaan toimivat Jumalan sanan välittäjinä joutuivat toimimaan yleisiä tapoja ja mielipiteitä vastaan -> yleinen mielipide oli usein profeettoja vastaan profeettojen tehtävä oli palauttaa Jumalan ja ihmisten välinen liitto ympäröivien kansojen uskonnot uhkana (Baal, taivaankappaleet) profeetat kritisoivat yhteiskunnallisia epäkohtia ahneutta kansalaisten eriarvoisuutta vieraita uskontoja ja niiden vaikutusta vastaan (esim. Elia) profeetat julistajina tuomion julistus – Jumalan tuomio, vieraiden valtioiden valtaan joutuminen toivon julistus – ”kyllä tästä vielä selvitään”, ennustukset Messiaasta

Pakkosiirtolaisuuden aikaa edeltäneitä profeettoja Jesaja kolmen erillisen kirjan kokoelma (Proto-Jesaja 1-39, Deutero-Jesaja 40-55, Trito-Jesaja 56-66) Jesaja kuului valtiolliseen ylhäisöön profeettakausi kesti 40 vuotta Eli Assyrian suurvallan aikaan Jesaja neuvoi Juudan kuninkaita välttämään valtiollisia liittoja -> ellette usko, ette kestä (Jes. 7:9) Immanuel-ennustus (Jumala on meidän kanssamme) arvosteli ylimpiä yhteiskuntaryhmiä tuomion jälkeen pelastus Jeremia Toimi Juudan itsenäisyyden viimeisinä vuosina kutsuttiin profeetaksi v. 627 eaa Assyria kukistui -> Babylonia Babylonia valloitti Juudan -> pakkosiirtolaisuus tuomion jälkeen toivo paremmasta > Daavidin sukuun kuuluva kuningas tuo uuden loiston ennusti uudesta liitosta > Jeesus on uuden liiton toteuttaja

Pakkosiirtolaisuudessa ja sen jälkeen vaikuttaneita profeettoja Deutero-Jesaja (luvut 40-55) lohdutuksen kirja kärsivä Herran palvelija- profetia (heikkoja kohtaan lempeä Messiaskuningas) Hesekiel pappi, profeetta joutui Babyloniaan 597 eaa ominaista hurmoskokemus, näyt ja vertauskuvalliset teot ylösnousemusnäkyjä -> kuolleiden luut saavat elämän > ennustus Israelin elpymisestä pakkosiirtolaisuuden jälkeen > kristillinen kirkko näkee ennustuksen kuolleiden ylösnousemisesta aikojen lopussa Danielin kirja kirja syntynyt n. 168-165 eaa makkabealaiskapinan aikana (Juudas Makkabealainen aloitti kapinan) kirja kertoo 500-luvun eaa tapahtumista: Daniel ja hänen kolme toveriaan Babylonian pakkosiirtolaisuudessa kolme nuorukaista heitettiin tuliseen uuniin ja Daniel jalopeurain luolaan > Jumala pelasti heidät apokalyptinen eli ilmestyksellinen osa: Ihmisen poika saapuu pilvissä enkelien saattamana maailmaa tuomitsemaan kirja kirjoitettu rohkaisuksi vieraiden hallitsijoiden sorron alla oleville juutalaisille

Vanhan testamentin viisauskirjallisuus Raamatussa viisautta on oikea elämä – viisaus on elämän tuomaa oppia ja kokemusta VT:n viisauskirjoja ovat: Job, Psalmit, Sananlaskut, Saarnaaja ja Laulujen laulu Viisauskirjallisuus on saanut vaikutteita Kaksoisvirtainmaasta ja Egyptistä Jumalan tuntemus on ensimmäinen askel viisauteen viisauskirjallisuuden päätyypit: opettavat ja periteisiin sitovat: Sananlaskut uusien näkemysten etsiminen ja elämän tarkoituksen pohdinta: Job, Saarnaaja ja Laulujen laulu

Sananlaskut aforismeja elämän eri aloilta ovat luonteeltaan käytännöllisiä ja pohjautuvat vuosisataiseen kokemukseen vastakohtien asettelua: Jumalaa pelkäävä – jumalaton, viisas – tyhmä Viisaus voi esiintyä myös henkilön hahmossa ortodoksisissa jumalanpalveluksissa luetaan lähinnä suuren paaston aikaan > viisaus omaa elämää varten

Job keskeisenä aiheena kärsimyksen ongelma ja Jumalan johdatus ihmiselämässä Job oli hurskas, mutta silti kohtasi vastoinkäymisiä nöyrtyminen Jumalan edessä auttaa oivallukseen: onnellinen tietää ihmisestä vain sen, mitä on kuullut kärsivä ihminen kokee Jumalan omakohtaisesti Jobin kirjaa luetaan ort. kirkoissa suurella viikolla (pääsiäistä edeltävä viikko)

Saarnaaja pessimistin, epäilijän ja etsijän kirja maailmassa ei Saarnaajan mielestä ole mitään tavoittelemisen arvoista > tieto tuo tuskaa ja rikkaus huolia Saarnaaja tahtoo kulkea kaikessa turvallista keskitietä äärimmäisyyksiä karttaen Saarnaaja on epäilijä, mutta epäillessään hän löytää uskon elämänsä perustaksi

Laulujen laulu (Korkea veisu) rakkauden ylistys ei mainita Jumalan nimeä kertaakaan ei käytetä ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa

Psalmien kirja Israelin kansan jumalanpalvelusveisuja psalmien kirja on vuosisatojen kehityksen tulos lopullisesti kirja valmistui n. v. 150 eaa psalmit tehtiin temppeli ja jumalanpalvelusta varten temppelissä psalmeja esitettiin psalttari-nimisen kielisoittimen säestyksellä > kirkollisessa kielessä Psalmien kirjan nimi on Psalttari

Psalmien ryhmittely ylistyspsalmit kiitospsalmit ylistetään Jumalan ja Hänen tekojensa suuruutta ja ihmeellisyyttä kiitospsalmit kiitos Jumalalle anomus- ja valituspsalmit sairaus, kuolemanhätä, väärät syytökset yms. aiheina katumuspsalmit anteeksianto- ja armoanomuksia Jumalalle kuningaspsalmit pelastuksen odotus Jukka Alava 2002