Islam – kysymyksiä: Miksi Islam syntyi? Mitä kaikkea islamilaisuus voi olla? Miksi Islam levisi nopeasti varhaisella keskiajalla? Mitkä dynastiat kehittivät ja laajensivat islamilaista kulttuuria eniten? Miksi Islamin leviäminen pysähtyi ja islamilainen kulttuuri alkoi taantua?

Islamilainen kulttuuri: Islam tai islamilaisuus voidaan käsittää uskontona kulttuurina poliittisena voimana elämäntapana. Kurssimme keskittyy kulttuuriin, joten käsittelemme islamin historiaa ja leviämistä, perustietoja uskonnosta sekä islamilaisen kulttuurinpiirin sisällä syntynyttä taidetta ja tiedettä

Mitä ”islam” on? Alun perin sanalla ”islam” tarkoitettiin kahta asiaa: Antautumista Jumalan tahtoon eli kääntymistä islamin uskoon Rauhaa Islamilaisuus on sitten tästä uskonnollisesta kehityksestä muovautunutta taidetta, tiedettä, politiikkaa ja elämäntapaa

Miksi Islam syntyi? Islamin taustalla on melko voimakas vapautumisen halu. Arabian niemimaalla haluttiin Rooman romahduksen jälkeen päästä eroon persialaisuuden vaikutuksesta ja sen zarathustralaisesta filosofiasta sekä toisaalta Bysantin vallasta ja kreikkalais-katolisesta kristinuskosta Islam oli vastaus tähän tarpeeseen, se antoi arabeille oman, voimakkaan ja riippumattoman identiteetin

Islamin synty ja kehitys: Kaj Öhrnberg on kuvannut islamilaisuuden ta islamilaisen kulttuuripiirin kehitystä viitenä vaiheena: 1) Jahilya, eli tietämättömyyden aika, 600-l. asti 2) Myöhäisantiikin aika n. 600 – 850 3) Islamilainen imperiumi 850 – 1850 4) Siirtomaakausi 1850 – 1945 5) Kansallisvaltioiden aika 1945 =>

Tietämättömyyden aika: Nykyiset arabikansat saapuivat Lähi-Itään toisen vuosituhannen lopulla eKr. Rooman valta alueella 106 eKr. lähtien Persia ja Bysantti kilpailivat lähi-idän kauppareiteistä 500 – luvulla. Uskonnosta tuli valloituspolitiikan työkalu. Arabian niemimaalla harjoitettiin heimouskontoja ja eri heimoilla oli omia jumalia Myös kristinusko, juutalaisuus ja itämaiset mysteeriuskonnot vaikuttivat alueella Paljon kultteja, mm. Mekka oli jo pitkään ollut uskonnollinen kulttipaikka

Mohammed: Islamin uskonnon perusti profeetta Mohammed, joka eli 570 – 632 Islamin tradition mukaan Mohammed sai arkkienkeli Gabrielilta ilmoituksena koraanin Mohammedin saapuminen Medinaan v. 622 on yleisesti käytetty alkuvuosi islamilaisuuden synnylle. V. 632 Mekasta tuli islamin keskus.

Islam: Uutta ja vanhaa: Islamin tärkein piirre on jyrkkä monoteismi, eli yksijumalaisuus. Profeettoja, eli pyhiä opettajia on useita, tärkein tietysti Mohammed. Juutalaisuuden ja kristinuskon profeetat ovat myös islamissa kunnioitettuja, mutta tärkeimpänä erona kristinuskoon on Jeesuksen asema. Koraanin tulkinnan mukaan Jeesus on vain profeetta ja opettaja, ei jumala Islamin uskonnon ja muun kulttuurin erottaminen voi olla länsimaalaiselle vaikeaa. Esim. naisen asema on osittain koraanin käskyjen mukainen asia, ja osittain alueellinen kulttuurikysymys. Lähi-idässä naisen asema on ollut alisteinen myös juutalaisuudessa ja jossain määrin myös kristittyjen piirissä. Joissakin arabiheimoissa naisen kohtelu parani käännyttäessä islamiin heimouskonnoista

Myöhäis – antiikin aika: Mohammedin appi, Abu Bekr käännytti useita arabiheimoja islamiin. Tämä lopetti monia raskaina pidettyjä heimosotia Kalifien Omar (634-644) sekä Osmanin (644 – 656) aikana islam levisi voimakkaasti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa 600 – luvun loppuun mennessä useimmat nykyiset arabimaat sekä Egypti olivat islamilaistuneet 700 –luvulla islam levisi Pohjois-Afrikassa länteen. Eurooppaan se saapui Gibraltarin kautta. Islamilaisten eteneminen pysähtyi Poitiersin taistelun (732) myötä Bysantissa islamin eteneminen pysähtyi v. 716-717 käydyissä taisteluissa Islamilaista maailmaa johtivat umaijjadit 661 – 750. He karkottivat persialaiset ja bysanttilaiset arabian niemimaalta

Myöhäis-antiikin aika #2: 600 – luvun lopussa islamilaisuus jakautui kahtia valtakiistassa, shiialaisiin ja sunnalaisiin Mu’awijan valtakauden jälkeen Shiiat (vähemmistö) Kalifi Mu’awijan pojan Yashidin kannattajat Sunnit (enemmistö) Mohammedin tyttären pojan kannattajat Näiden kahden välillä käytiin 3 Fitnaa, eli sisällissotaa 600 – ja 700 – luvuilla. V. 750 – 1258 islamilaisen maailman johtoon tulivat Abbasidit. Heidän aikanaan vallattiin Pohjois-Afrikka, Iberian niemimaa sekä Aasiaa aina Indus- joelle asti Samalla islamin keskukseksi tuli Bagdad. Samalla islam sai vaikutteita aiemmin alueella olleista korkeakulttuureista (Sumer, Assyr, Babylonia, Persia) sekä hellenistisen Kreikan kulttuurista

Islam vuonna 750

Miksi islam levisi nopeasti? Se yhdisti eri heimoja ja lopetti heimosotia, mikä lisäsi sen kannatusta Se salli useissa tapauksissa vanhan uskonnon säilyttämisen, kunhan veroa maksettiin Se omaksui valtaamiltaan alueilta elinvoimaista kulttuuria Jihadin, eli pyhän sodan ajatus lisäsi taistelumotivaatiota, silloin kun sotaan jouduttiin Uskonto ja muu kulttuuri kulkivat vähän eri tahtia, esim. arabian kieli muodostui islamin johtavaksi ja universaaliksi kieleksi lopullisesti vasta 1000 - luvulla

Islamilainen imperiumi: Abbasidien valtakauden 300 ensimmäistä vuotta n 750 – 1050 olivat islamilaisen kulttuurin kulta-aikaa, taide, tiede ja talous kukoistivat. Tieteessä oltiin Eurooppaa edellä esim. lääketieteessä ja tähtitieteessä Islamin ja Euroopan sekä islamin uskon ja kristinuskon välille repesi kuilua ristiretkien takia 1100 – ja 1200 - luvuilla. Uskonnon ohella näitä konflikteja on selitetty kauppareittien hallinnalla, maapulalla Euroopassa sekä katolisen pyhiinvaellusbisneksen vaikutuksella

Ristiretkien virallisena Syynä oli palauttaa ”Pyhä maa” oikeauskois- ten käsiin. Todellisuu- dessa oli kyse Myös kauppa- Politiikasta, maa- Pulasta, yms. politiikasta

Abbasidit vaikuttivat lähes kaikkeen kulttuuriin, myös ruokakulttuuriin

Abbasidien tuho, imperiumin pysähtyminen: Mongolit valtasivat Bagdadin 1258 (myös Eurooppaa he uhkasivat) Islamilaisen maailman johtoon nousivat 1300 – luvulla turkkilaiset Ottomaanit. He valtasivat Balkanin 1300 – ja 1400 – luvuilla, karkottivat mongolit ja tuhosivat Bysantin v. 1453. He myös piirittivät Wieniä 1500 – luvulla. Ottomaanien valtakunta oli vahvimmillaan 1500 – ja 1600 – luvuilla. Se hallitsi silkkitietä, taide ja tiede kukoistivat jälleen. Suoraan sen alaisuudessa oli 14 miljoonaa ihmistä. Lopulta Ottomaanit olivat levinneet liian laajalle alueelle ja heidän imperiuminsa alkoi heiketä 1600 – luvulla. Samalla islamilainen maailma kääntyi sisäänpäin (vrt. Kiina!). Hallitsijat olivat vanhoillisia, innovatiivisuus romahti, valloituksia ei enää tehty, verotulot laskivat. Euroopan talous ja sotilaallinen voima ohittivat Ottomaanit 1600 – luvun aikana

Ottomaanieja taistelukentällä

1700 – ja 1800 - luku: Ottomaanit sotivat Venäjää vastaan usein ja myös Itävaltaa vastaa 1600 – ja 1700 – luvuilla He joutuivat Balkanilla perääntymään 1700 – luvulla alkoi nopea taantuminen suhteessa Eurooppaan 1800 – luvulla Eurooppa voimistui entisestään teollistumisen myötä. Ottomaanien alueita vallattiin Itävalta-Unkarille, Venäjälle ja Britannialle.

Siirtomaakausi: Napoleonin (1799 – 1815) myötä eurooppalainen kulttuuri rantautui voimalla lähi-itään Ottomaanien johtaja Mohammed Ali yritti uudistaa voimakkaasti imperiumia, osittain tämä onnistuikin Egypti länsimaistui ensimmäisenä 1850 – luvulla, mutta joutui sitten Brittimiehitykseen v:sta 1882 Islam alkoi nyt saada myös nationalistisia sävyjä, ja 1870 – luvulla syntyi voimakas kansallismielinen uudistusliike, johdossa Jamal Al-din al Afghani sekä hänen oppilaansa Muhammed Abduh ja Saad Zaghul

Siirtomaakausi: Eurooppalaiset kuitenkin valtasivat useimmat islamilaiset maat siirtomaikseen: Algerian 1830 (Ranska) Tunisia 1881 (Ranska) Marokko 1901 – 1912 (Ranska) Italia valtasi Tripolitanian ja Kyrenaikan => Libya v. 1934. Lisäksi Turkki uudistui 1900 – luvun alussa Kemal Atatürkin johdolla ja muodostettiin ”maallinen” Turkin valtio (vrt. nykyinen Turkki) Britit ja ranska jakoivat Syyrian , Libanonin, Transjordanian ja Palestiinan keskenään v. 1916 1900 – luvulla eurooppalaiset valtasivat myös Persian (nyk. Irak/Iran) sekä Omanin Egypti Brittien haltuun 1882

Kansallisvaltioiden kausi: Brittien siirtomaavalta heikkeni maailmansotien seurauksena: ESIM: Irakista itsenäinen kuningaskunta 1920 Iranista itsenäinen 1921 (Reza Pahlavi ja Muhammad Reza Pahlavi, Shaahi) Palestiina irti Brittien kontrollista 1947 Egypti irti Brittien herruudesta 1922 => Egyptin tasavalta Nasserin johdolla 1953 Syyrian itsenäistyminen 1944, Ranskan joukot pois 1946

Islamilaisten valtioiden ongelmia: Siirtomaakauden jättämät arvet taloudessa Sukuvaltainen hallintotapa => korruptio, nepotismi, demokratian ongelmat Paine uudistaa, toisaalta vanhoillisten muslimien paine Öljy on tuonut tuloja, mutta tulojen investoiminen on ollut hankalaa (inflaatio, yms.)

Lännen ja islamin suhde: Islamilaisen maailman ja länsimaiden rinnakkaiseloa on hiertänyt muutama asia: Länsimaisten öljy-yhtiöiden valta, esim Shaahin valtaannousun tukeminen Iranissa 1953 Maailman öljymarkkinat olivat 1950-luvulla suhteellisen vakaat. Seitsemän suurinta öljy-yhtiötä (nk. Seven Sisters) hallitsivat kansainvälistä öljykauppaa kartellina. Exxon, Shell, Texaco, British Petroleum, Chevron, Mobil ja Gulf. => Aiheutti närää arabimaissa Vuoden 1973 Öljykriisi: puhutaan historiassa myös öljyvallankumouksen vuotena. Taustalla olivat Lähi-idän sota (ns. Jom Kippurin sota) ja siihen liittyneet arabimaiden öljynvientisulku ja tuotannon supistukset, joilla arabimaat painostivat Israelin tukijoita. => Arabimaiden vaikutusvalta kasvaa, tosin öljykriisi toi niillekin ongelmia

Muita ristiriitoja: USA:n tuki Israelille => ristiriidat Kylmä sota, lännen ja kommunismin kilpailu => NL:n tuki Arabimaille, USA:n tuki Israelille USA:n suhde joihinkin arabimaihin kohtalainen, mutta epävakaa, esim. Saudi-Arabia Irakin miehitettyä Kuwaitin 1990, käytiin YK:n luvalla ns. Persianlahden sota. Siinä USA ja useimmat arabimaat olivat virallisesti samaa liittoumaa. Yhteistyö kuitenkin aika pinnallista, ei poistanut USA-kielteisyyttä Arabimaissa. Ääri-islamilaisuus 1979 Iranin islamilaisuuden ja Neuvostoliiton aloittaman Afganistanin miehityksen myötä + Palestiinalaisten vaikea asema => islamilainen terrorismi