Ultra Wide Band Communications & Optical Wireless Networks Heikki Eskelinen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Advertisements

Projekti-ideoita Kemppi 1 • Energy harvesting. Nykyisillä lyhyen kantaman radiolaitteilla on energian kulutus todella pientä. Toisaalta on erilaiset.
WLAN -tekniikkaa WLAN käyttää sähkömagneettisia aaltoja tiedon välittämiseen kommunikoivien osapuolien välillä, erillistä fyysistä siirtotietä ei tarvita.
WCDMA Anssi Kukkonen Tarja Kettunen. •ITU aloitti IMT-2000 projektin v. 1992, jolla WCDMA valittiin UMTS:n radiojärjestelmäksi •IMT-2000 koostuu joukosta.
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
Janne Hirsimäki Diplomityöseminaari
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
Lähiverkot erikoistyökurssi
Tunniste- ja anturiverkot
Janne Filppula Mikael Jaakkola Teemu Jokinen Tomas Carlsson
O VIVALPAS Loppuraportti. O VIVALPAS Varoitus- ja hälytusjärjestelmä muistihäiriöisen henkilön oveen Modulaarinen järjestelmä Projektina toteutetaan näyttö-
1 WiMAX-tekniikan rooli Suomessa Lasse Aslamaa Diplomityöseminaari Valvoja: Prof. Heikki Hämmäinen Ohjaaja: DI Timo Smura.
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka IR -Näppäimistö •Internet –osoitteet •Laitteistokuvat •Testaussuunnitelma ja testitapaukset •Oskilloskooppikuvat.
DVH-H Validation Task Force Report Seminaari
Mikko Tyrväinen InSitu –Luentopalautejärjestelmän tekninen evaluointi.
ZigBee 2008 Huhtala, Järvelä. Esityksen rakenne Työn tavoitteet Perustietoutta IEEE standardi ZigBee-protokolla Käyttökohteet Toteutus.
Siirtotiet (Siirtomedia)
3.45 3.40.
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
Wireless Fidelity Systems + The Multimode – IEEE a/b/g Teemu Tarkkonen.
Diplomityöesitelmä Työn aihe: IRIDIUM -sateliittipuhelinjärjestelmä avomeripurjeveneessä Työn tavoite: Kartoitetaan tärkeimmät satelliittiyhteyden käyttöön.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2006 Bluetooth-kirjautumismenetelmiä InSitu-järjestelmässä Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tuukka Puranen
Wireless Local Area Network (Wireless LAN)
Wireless Local Area Network
Wireless Local Area Network
Kajaanin Puhelinosuuskunta Mitä se laajakaista oikeastaan on? Nivan kylällä Marja Karjalainen KPO.
FSK-Frequency Shift Keying
ID Point - Palvelumalli
Wlan –teknologian rooli Suomen laajakaistamarkkinoilla Tekijä: Markus Aarnio Valvoja: professori Heikki Hämmäinen suorituspaikka: ei suorituspaikkaa.
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT
WLAN Langaton verkkoyhteys
K-moduuli Luento 5: Desibelikäsite, teknisistä määräyksistä
Copyright © VTT Langaton kuormitusten havainnointi Mittaukset kenttäolosuhteissa.
Lähettimet ja vastaanottimet
Wireless Local Area Network
Tietoliikenteen laadun seuraaminen ja parantaminen yritysverkossa Tekijä: Heikki Matikainen Valvoja: Raimo Kantola Yritys: Kemira Oyj.
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Mittaustekniikka 26 AD-muuntimia Liukuhihna – Pipeline Muunnos tehdään useassa peräkkäisessä pipeline- asteessa, joissa kussakin ratkaistaan joukko bittejä.
Heikki Salokanto Valvoja: prof. Jukka Manner Ohjaaja: DI Pekka Pajuoja, TEKES Sovelluskehitysympäristön virtualisoinnin tuomat edut ja haitat.
Esa Jaakola Valvoja: Professori Raimo Kantola
Virtuaaliset lähiverkot
Antti Kurkinen1 Langattomat verkot Antti Kurkinen2 Eri tekniikoita langattomiin verkkoihin Wimax-verkko 3G-verkko.
Valokuitu – ei radio Nisse Husberg, tekn.tri Sähkösaneerausseminaari.
Department of Electrical Energy Engineering 1 31/03/2015 Jatko-opintokurssi Wind Power in Power Systems Kappale: 3. An introduction Jussi Antikainen.
TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
Lähiverkot- erikoistyökurssi
, luento 9 Suurinopeuksiset lähiverkot. Neljä suurinopeuksisten lähiverkkojen päätyyppiä –Fast Ethernet (100 Mbps) –Gigabit Ethernet (1 Gbps)
Langattomat lähiverkot Janne Suominen. Sisältö Yleistä IEEE ETSI Fyysinen kerros MAC-kerros Langattomien lähiverkkojen tyypit.
Sähköjohtojen käyttö tietoliikenteessä
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Bluetooth-yhteydenmuodostus InSitu-järjestelmässä Tietotekniikan pro gradu -seminaari Tuukka Puranen
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Ti Lähiverkot - Erikoistyökurssi Sillat ja kytkimet Toni Helenius & Ville Parviainen
Bluetooth Teknologia Tietoliikennetekniikan seminaari Henri Pöntinen, Ti
Personal Area Networks Lähiverkot erikoistyökurssi Lassi Romanainen.
HomePNA -Mikko Pehkonen, Tite4. Sisältö Yleistä Käytäntö Spesifikaatiot Tiedonsiirto Ongelmia Tilanne Suomessa Case Lappeenranta Johtopäätökset.
CT30A LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN Linux-työ Susanna Osola
O VIVALPAS Väliraportti. O VIVALPAS Varoitus- ja hälytusjärjestelmä muistihäiriöisen henkilön oveen Modulaarinen järjestelmä Projektina toteutetaan näyttö-
Langattoman verkon suojaus WiFi (WLAN) ja Bluetooth Miten eroavat toisistaan? Miten verkkoihin voi liittyä? (montako kerrallaan) Millaisia laitteita voi.
Seminaariesitelmien aihejako Ryhmä1: Fyysisen kerroksen toiminta (esimerkiksi) -Taajuusalueet -Bittinopeudet/modulaatiomenetelmät -Kantama, tehokulutuksen.
Radiojärjestelmät. Yhteisiä ominaisuuksia Tekniikat liikkuvuuden hallintaan Vuoronvaraus Menetelmät radiotiellä Tietoturvaratkaisut Toteutus ja standardit.
Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi.
Tiedonsiirtotekniikka 2
Edellisen kerran yhteenveto
Ryhmätyö / kotitehtävä
Seminaarien yhteenveto
Edellisen kerran yhteenveto
EDGE
Kevät 2015 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS — VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN eli SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin.
Esityksen transkriptio:

Ultra Wide Band Communications & Optical Wireless Networks Heikki Eskelinen

 UWB radio teknologia  Fyysinen kerros  Toiminta  Vertailu muihin tekniikoihin  Edut ja haitat  Langaton optinen verkko  Lyhyen kantaman infrapuna  Langaton WDM  OWWDM LAN

UWB radio teknologia  Korkean siirtonopeuden omaava lähiyhteyksien radiotekniikka  Kantama n.10m  Nopeus vaihtelee välimatkan mukaan (kuitenkin saavutetaan 480Mbit/s)  Laillisesti säädetty taajuusalue GHz  Rajoitettu lähetysteho -41dBm/MHz  Sisätiloissa MHz:n välillä -53,3 dBm/MHz

Fyysinen kerros  FCC (Federal Communications Commission) määrittelee UWB-laitteiden kaistanleveyden vähintään 20% keskitaajuudesta tai vähintään 500MHz  Kaksi vaihtoehtoa toteuttaa fyysinen kerros:  Impulssiradiotekniikka  OFDM (Orthogonal Frequency Division Multiplexing)

Fyysinen kerros  Impulssiradiotekniikka:  Yksinkertainen ja hinnaltaan sekä tehonkulutukseltaan edullinen  Radiolähetin lähettää lyhyitä nanosekunnin luokkaa olevia impulsseja suoraan kantataajuudella  Vastaanottimen toteuttaminen on sitä vastoin hankalaa, sillä sen tulee pystyä hallitsemaan pitkiä etenemiskanavia sekä symbolien välisiä häiriöitä

Fyysinen kerros  OFDM (Orthogonal Frequency division multiplexing):  Perustuu käytettävän taajuusalueen jakamiseen 528 Megahertsin levyisiin kaistoihin  Tyypillisesti kaistoja on 3 ja hyppely tapahtuu jokaisen OFDM-symbolin jälkeen  OFDM puolesta puhuu sen kyky toimia häiriintymättä vaikeissa monitie- etenemisympäristöissä

Toiminta  UWB-järjestelmän lähetys perustuu ultra- lyhyisiin pulsseihin  Monosykli = yksittäinen, ultra-korkea taajuinen sini aalto  Pituus vaihtelee ns välillä  Pulssien väli ns  Pulssijono = sarja monosyklejä

Vertailu muihin tekniikoihin  b  kaista 11Mbit/s, kantama 100m, kapasiteetti 1Kbps/m2  Bluetooth  kaista 1Mbit/s, kantama >10m, kapasiteetti 30Kbps/m2  a  kaista 54Mbit/s, kantama 50m, kapasiteetti 83Kbps/m2  UWB  kaista 480Mbit/s (helmikuu 2005  677Mbit/s), kantama 10m, kapasiteetti 955Kbps/m2

Edut… + Kaapelivapaat video- ja audiolaitteet + Korkeanopeuksiset langattomat linkit + Helppo toteuttaa + Laajat käyttömahdollisuudet, soveltuu myös kommunikaatioalan ulkopuoliseen käyttöön + Vähäinen virrankulutus + Suuri datansiirtonopeus

…ja haitat -Tiukat suunnittelu vaatimukset kommunikaation alijärjestelmille -Olemassa olevien teknologioiden aiheuttamat häiriöt -Ylimääräiset rakennetut suotimet ja muut signaalin parantuvuutta lisäävät menetelmät nostavat hintaa ja lisäävät virrankulutusta

Optical Wireless Networks

Langaton optinen verkko  Toimii infrapunasäteillä sekä valoaalloilla  Häiriökestävämpi verrattuna radiotekniikkaan  Vaihtoehtoinen malli sisäkäyttöön  Turvallinen  Nopea

Lyhyen kantaman infrapuna  Ehdotettu käyttöön 70-luvun lopulla  1993 perustettiin IrDA-organisaatio tuomaan infrapunateknologia paremmin esille  Tuloksena syntyi lyhyen kantaman infrapunakommunikaatiolaitteita, joita sisällytettiin mm. kännyköihin, kannettaviin tietokoneisiin, digitaalikameroihin, leluihin jne….  Nopeudet 9,6Kbit/s – 4Mbit/s  Suora- ja diffuusiopohjainen siirtotapa

Langaton WDM  Wavelength Division Multiplexing (WDM) on metodi lähettää useita eri aallonpituisia valonsäteitä yhtäaikaisesti optisen kuidun ytimessä  Ensimmäisen sukupolven point-to-point WDM järjestelmä toimii neljällä aallonpituudella, joista jokainen pystyy 2,5Gbps siirtonopeuteen  Heikkoutena linkin katketessa suuri datamäärän häviö  Altis säätilojen vaihteluille

OWWDM LAN  Tekniikka, jolla pyritään parantamaan infrapuna LANin spektri-ikkunan vajaa käyttö  Radiospektri voidaan korvata optisella langattomalla WDM:llä  korkeampi kaistanlevys ja vähemmän häiriötä  Vastaanottimina halpa PIN-diodi tai herkempi Avalanche-diodi  Lähetykseen laser tai ledi  Lisäkykynä aallonpituus konvertointi ja säätö  Käytetty korkea optinen energia väärinkäytettynä haitallista