XHTML 1.0/1.1 ©Reino Aarinen, 2014. XML XHTML-dokumentti alkaa XML-versiom ää rittelyll ä : ja XHTML –dokumenttityyppim ää rittelyll ä (seuraava sivu).

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
E4X © Reiska, JavaScript  Keksittiin 1995 (Ensin Netscape 2 selaimeen: Mocha  LiveScript  JavaScript)  Standardoitiin vuonna 1997  ECMA-262.
Advertisements

Internet Kehittynyt ARPAnet:istä 1960-luvun lopulla
Image Gallery JavaScriptin avulla Juha Konttinen 1.
Wikispace jatkokurssi Jarmo Heikkinen Karoliina Kemppainen Satu Kylmänen.
JavaScript oliot © Reiska, DOM Oliot  JavaScript sisältää paljon valmiita DOM olioita, on sisältänyt jo DOM level 0 (ns. Legacy DOM) alkaen  WWW-ympäristössä.
JavaScript (c) Irja & Reino Aarinen, 2007
© 2010 IBM Corporation1 Etusivun muokkaaminen  Portaalisivut ja niihin määritetyt komponentit muodostavat varsinaiset internet-sivut.  Etusivu muodostuu.
HTML-kielen perusteet Osa 1 Vilho Kemppainen
CSS-tyylisivut © Reino Aarinen, 2014.
Julkaisukielet ja - tekniikat tMyn1 Julkaisukielet ja -tekniikat •Verkko-ohjelmointi voidaan jakaa kahteen osaan: asiakaspuolen ja palvelinpuolen ohjelmointiin.
EXtensible Markup Language
HTML-kielen perusteet Osa 5 Vilho Kemppainen
Internet  Lingua Franca, kaikkien ymmärtämä yhteinen kieli: TCP/IP tai UDP/IP. ”Kaikki maaiman tietokoneet, liittykää yhteen”.  Suomeen 1990-luvun alussa.
Tekstiasiakirjan kirjoittaminen
HAKUKONEOPTIMOINTI Jaakko Rautiainen. Aihealue Hakukoneiden toiminta Web-sivun optimointi.
OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT. LUOKKA JAVA ohjelma koostuu luokista LUOKKA sisältää metodeja molemmat sisältävät attribuutteja eli muuttujia.
@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.
1 WWW-lomakkeet Sähköisen liiketoiminnan tärkeä elementti.
Johdanto HTML-julkaisukieleen
OULU ADVANCED RESEARCH ON SOFTWARE AND INFORMATION SYSTEMS Teppo Räisänen | Oulun yliopisto Facebook ohjelmointi - FBML Teppo Räisänen
XPath © Reino Aarinen, Mikä on XPath? XPath on W3C:n ylläpitämä yleinen standardikieli tiedon hakemiseen XML dokumenteista selaamalla sen elementtejä.
CSS ja sen sovellukset Vesa Jussila. Esitys  Yleistä –Historia –Etuja ja huonoja puolia –Mediatyypit  Käyttö –Laatikkomalli –CSS-taitto –Sovelluksia.
CSS perusteet Metropolia. Juhana Lindström Web-kehittäjä – 4 vuotta verkkosivujen toteuttamista ja ylläpitoa – Toteuttanut tai kehittänyt yli 20 eri verkkosivustoa.
Kuvien liittäminen html- dokumenttiin. IMG-elementti l l Parametrit Align=”top” | ”middle” | ”bottom” teksti alkaa kuvan yläreunan tasalta | keskeltä.
Internet-projekti - MUM2TM Heikki Hietala Jukka Mutikainen TIKO – Malmi
HTML5 alkaa Mirja Jaakkola.
Kuinka tehdä blogi o365:ssä
XML Namespaces 1 XML Namespaces provide a method to avoid element name conflicts –name conflict will occur when two different documents use the same element.
CSS3 Teppo Räisänen
@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.
HTML-lomakkeettMyn1 HTML-lomakkeet Web-sovelluksen käyttöliittymä rakentuu web-selaimen ominaisuuksista ja keskeisimmiltä osiltaan erityisesti HTML-kielellä.
Lomakkeet © Reiska, Lomakkeet Varsinkin Web-sovelluksia ajetaan täyttämällä sivulla lomake ja lähettämällä tiedot palvelimella olevan Web-sovelluksen.
© Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, LOMAKKEET Käytetään vuorovaikutukseen Käyttäjä täyttää lomakkeen ja selainohjelma lähettää tiedot.
XHTML ja linkit Inline-elementti Linkki tehdään a-elementillä ja linkin kohde ilmoitetaan href- attribuutilla Absoluuttinen linkki Helian pääsivulle: Siirry.
XHTML-perusteita Teppo Räisänen
XML/DTD – osa 3 Teppo Räisänen
DTD Teppo Räisänen Liiketalouden yksikkö.
© 2010 IBM Corporation1 Palautesivun esittely  Palautesivua käytetään pääasiassa palautteen lähettämiseen virastoihin. Palautesivun pitäisi löytyä jokaisesta.
Kehykset 1. KEHYKSET: rakenne 2. Frameset 3. Esimerkki: cols 4. Cols: mittayksiköt 5. Cols: mittayksiköt 6. Cols: esimerkki 7. Rows-mittayksiköt 8. Rows-esimerkki.
Metatieto ja HTML-dokumentit Markus Virkkala Esa Kaihlanen TJTD63 - Semanttinen Web - 4/2002.
CSS – osa 1 Teppo Räisänen
XML Schema Teppo Räisänen Liiketalouden yksikkö.
XSL & JavaScript Teppo Räisänen
Tietojen taulukointitMyn1 Tietojen taulukointi Web-selaimissa HTML-taulukoita ei voida käsitellä samalla tavoin kuin esim. Excel-tyyppisissä ohjelmissa.
HTTP (c) Reino Aarinen, HTTP yhteyskäytäntö Web asiakasohjelmat (yleensä erilaiset selaimet) käyttävät HTTP protokollaa tiedon siirtoon WWW sivustojen.
XML – osa 2 Teppo Räisänen
Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet Jaana Holvikivi Metropolia.
OULU ADVANCED RESEARCH ON SOFTWARE AND INFORMATION SYSTEMS Teppo Räisänen | Oulun yliopisto Facebook Markup Language - FBML Teppo Räisänen
XSL Teppo Räisänen
XSL Teppo Räisänen
XHTML elementit © Reiska 2012 html headbody. HTML 4.01 ja XHTML rungot.
CSS - aloitus ICT01D – syksy 2005 Mirja Jaakkola, Helia.
CLT132 Dokumenttityypin määrittely HTML:n taulukot ja listat (viikko 4)
XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML–dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style.
Listat eli luettelot listaelementit ovat lohkoelementtejä:  lista ja listan alkiot alkavat uudelta riviltä  listan jälkeen tuleva elementti alkaa uudelta.
XML Skeema Määritellään XML:llä Vältetään suurinosa DTD:n puutteista. Datatyypit (string, boolean,...) Voidaan asettaa rajoitteita datatyypeille (minLength,
Tyylimäärittelyjen käyttö Nykyaikana html-dokumentin (webbisivun tai webbisivuston) muotoilu tehdään kätevimmin tyylimäärittelyjen avulla (CSS-määrittelyt)
Tyylitiedosto html-koodin apuna
Luettelot ja sekalaisia komentoja
Helsingin normaalilyseo Jani Kiviharju syksy 2016
JavaScriptin perusteet
JavaScript – DOM HTML objektit
Saavutettavuuden takaamisen tekniset ratkaisut
Cascading Style Sheets
Johdatusta selainohjelmointiin
Teppo Räisänen CSS – osa 1 Teppo Räisänen
Kuvagalleria Adobe Bridget -ohjelmalla
CLT132 Tehtävät (viikko 3).
CLT132 Tehtävät (viikko 2).
Teppo Räisänen CSS – osa 2 Teppo Räisänen
Esityksen transkriptio:

XHTML 1.0/1.1 ©Reino Aarinen, 2014

XML XHTML-dokumentti alkaa XML-versiom ää rittelyll ä : ja XHTML –dokumenttityyppim ää rittelyll ä (seuraava sivu). N ä m ä m ää rittelyt kertovat Internet-selaimille (browser, navigator, explorer), ett ä kyseess ä on standardi XML- dokumentti, mit ä standardimerkist öä dokumentissa on k ä ytetty, mill ä XHTML-versiolla dokumentti on kirjoitettu sek ä mist ä dokumenttityypin m ää rittelyt (DTD) l ö ytyv ä t.

XHTML 1.0/1.1 dokumenttityypit <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" " <!DOCTYPE html PUBLIC ”-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN” ” <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN" " HUOM! Jokaisella XML dokumentilla täytyy olla juurielementti, jonka sisällä kaikki muut elementit ovat. XHTML:ssä juurielementti on.

Seuraavaksi dokumentissa määritellään käytettävä (tässä oletus-) nimiavaruus, joka ilmoitetaan juurielementissä xmlns (XML name space) -attribuutilla ja sille annettavalla URL-osoitteella. Attribuutti xml:lang puolestaan ilmoittaa, mitä kieltä dokumentin tekstissä käytetään:... Juurielementin sisään kirjoitetaan dokumentin otsikko eli elementti ja sisältö eli elementti: elementin sisään kirjoitetaan koko dokumentin -otsikko, tietoa dokumentista, sekä sivulla käytettäviä tyylisivuja ja skriptejä. elementin sisään sijoitetaan varsinaiset WWW sivulle näkyviin tarkoitetut elementit (ja sisällöt). HTML-dokumentissa voi olla vain yksi ja yksi elementti. Juurielementti ja nimiavaruus

<!DOCTYPE html PUBLIC ”-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN” ” Mallisivu Tässä sitten kappale jotakin tekstiä XHTML pystyy kaikkeen samaan kuin HTML, ja lisäksi siihen voi helposti upottaa muita XML- pohjaisia muotoja kuten SVG-kuvia tai MathML-kaavoja. XHTML saattaa tuntua hankalammalta kuin HTML, koska koodi pitää kirjoittaa tiukempien sääntöjen mukaan eikä virheitä sallita Mallipohja XHTML 1.0 dokumentista:

elementti  elementin sisälle kirjoitettava elementti on HTML 4.01:ssä erikoinen elementti: se on ainoa pakollinen elementti!  elementin sisältö tulee näkyviin selaimen yläpalkkiin. Se toimii myös hakukoneiden antamana otsikkona (linkkinä) dokumenttiin. Siksi sen on syytä olla sivua eli dokumenttia lyhyesti, mutta mahdollisimman tarkasti kuvaava teksti.

- elementin sisään sijoitetaan myös mahdolliset - elementit. Elementillä voidaan määritellä sivun tekijä, käytetty editori, hakusanoja ja luokitus sivun aihealueesta. Esim.... <meta name=”description” content=”Content määrite sisältää lyhyen kuvauksen sivun olennaisimmasta sisällöstä.” />... elementti

ja elementti  elementti määrittelee yhteyden XHTML-dokumentin ja ulkoisen dokumentin välillä. Selaimissa näistä toteutettu on yleensä vain CSS tyylisivu (stylesheet):  Tyylimääritykset (säännöt) voidaan kirjoittaa myös Säännöt elementtiin.  Molemmat elementit voidaan sijoittaa vain dokumentin elementin sisään. Molempia voi tarvittaessa olla useampia, ja molemmat voivat sisältää useampia tyylimäärittelyitä.  Jos sama asia tyylitellään kahteen kertaan, viimeisin pätee (Cascading Style Sheets, CSS).

elementti  Elementti määrittelee asiakaspäässä (selaimessa) suoritettavan skriptin, yleensä JavaScript. Kieli määritellään type- tyyppiattribuuttilla type=”text/javascript” (oletus).  Elementti sisältää skriptin koodin, tai osoittaa ulkoiseen skriptitiedostoon src-attribuutilla src=”skripti.js” JavaScript-koodi

xHTML elementit © Reiska 2014 html headbody

HTML 4.01 ja XHTML rungot

Elementtien sisältö  Elementin sisältö voi olla:  Tyhjä (esim.,,, … )  Tekstiä  Toisia elementtejä  Tekstiä ja toisia elementtejä (mix)  Jokaisella elementillä on tasan yksi äitielementti, jonka sisällä se kokonaan on. Saman elementin sisällä olevat lapsielementit ovat sisaruksia (sibling).  Elementit sijoittuvat näytölle normaalisti peräkkäin siinä järjestyksessä kuin ne tulevat lähdekoodissa vastaan. Ne asettuvat äitielementtinsä sisällä seuraavaan vapaaseen paikkaan. Jokainen elementti on joko inline- tai block-elementti.

Attribuutit  Elementeillä voi olla lisätietoa attribuuteissa ( nimi=”arvo” pareja aloittavassa tagissa), jotka määrittelevät sisällölle ominaisuuksia tai parametreja.  Kaikilla elementeillä on standardiattribuutit, joista tärkeimmät ovat:  id, title, style ja class  tapahtuma-attribuutit (näistä myöhemmin lisää)  Jokaisen elementin ympärille voidaan määritellä CSS- tyylisivun avulla täyte (padding) ja rajaviiva (border). Lisäksi elementillä voi olla marginaali (margin)sisaruksiinsa.

Otsikot ja lohkotaso html head title meta link style script body h1..h6 p olol tai ulul li dl dt dd div Dokumentin otsikkotiedot. Koskevat koko dokumenttia. Ei renderoida näytölle. Dokumentin näkyvä (renderoitu) osa koostuu lohko- eli block-elementeistä ja niiden sisällä olevista lohko- ja inline elementeistä. Tässä ensin lohkotason elementtejä.

Lohkotaso jatkuu body jatkuu table caption theadthead, tbodytbody tr th, tdthtd formform method=GET|POST action=URL inputinput type=text|hidden|password|submit|reset| button|checkbox|radio|image|file textarea select option optgroup button label fieldset legend

Inline-taso Fyysiset tyylit tt,i,b,big,small,u,s,strike, font,basefont Loogiset tyylit em, strong, dfn, code, q, emstrongdfncodeq subsub, sup, samp, kdb, var, cite, abbr, acronymsupsampkdbvarciteabbracronym Muut tyylit br, span, bdo, ins, del brspaninsdel Linkit ja ankkurit a, navanav Median upotus img, embed, applet, object, iframe, map

xHTML sääntöjä © Reiska 2014

Sääntöjä  Elementtien sisältö rajataan tageilla renderoitava sisältö. Jokaisella tagilla on oltava myös päättävä tagi. Tyhjät elementit merkitään tai.  Elementtien on oltava aidosti sisäkkäin, eli elementin päättävän tagin on oltava saman elementin sisällä kuin aloittava tagi. Tästä seuraa dokumentin puurakenne.  Tagit suositellaan kirjoitettavaksi pienillä kirjaimilla. Joka tapauksessa aloittava ja päättävä tagi on aina kirjoitettava samalla tavalla kuin aloittava tagi.  Attribuutit kirjoitetaan aloittavaan tagiin toisistaan välilyönnillä erotettuna.  Jokaisella attribuutilla on aina oltava arvo, ja se on kirjoitettava normaaleihin lainausmerkkeihin, attribuutti=”arvo”.

Lohkotason elementit  Lohkotason (block-level) elementit muodostavat kukin oman itsenäisen lohkon tai kappaleen.Elementit erotetaan oletusarvoisesti ympäristöstään tyhjällä rivillä. HUOM! body -elementin sisällä pitäisi aina käyttää vain lohkotason elementtejä.  Tyypillisiä esimerkkejä lohkotason elementeistä ovat otsikot ( h1..h6 ), p - elementti, luettelot ( ol, ul, dl ), taulukot ( table ), lomakkeet ( form ) …  Lohkotason elementtien sisällä voi olla toisia lohkotason elementtejä (ei kuitenkaan p eikä dt elementtien sisällä).  div -elementti kokoaa ja rajaa useamman elementin kokonaisuuden yhdeksi yleensä nimetyksi ( id = ”nimi” ) block-elementiksi

Tekstitason elementit  Tekstitason (inline-level) elementit voivat sijaita ainoastaan lohkotason elementtien sisällä.  Tyypillisiä esimerkkejä tekstitason eli inline- elementeistä on input -elementti, jonka täytyy sijaita lohkotason elementin form sisällä, tai esimerkiksi strong elementti p tai h1 jne. elementin sisällä.  span -elementin avulla voi rajata useamman inline- elementin kokonaisuuden yhdeksi, yleensä nimetyksi ( id=”nimi” name=”nimi” ), inline-elementiksi.

Korvattavat elementit  Korvattaviksi (replaced) elementeiksi kutsutaan elementtejä, jolla merkitään HTML dokumenttiin esimerkiksi ulkoisen (upotettavan) tiedoston paikka.  Tyypillinen esimerkki korvattavaksi tarkoitetusta elementistä on img -elementti, jonka paikalla selain näyttää elementin src -attribuutilla määritellyn kuvan.  Muita tällaisia elementtejä ovat audio, video, object, applet ja embed sekä iframe.  Myös lomakkeiden nappulat ( button, radio - ja checkbox, valikot ja menut jne.) ovat periaatteessa tällaisia.

Attribuutit  Elementtien ominaisuuksia asetetaan, ohjataan tai täsmennetään attribuuteilla.  Attribuutit sijoitetaan elementin aloitustagiin. Attribuutin arvon pitää aina olla ”oikeissa” lainausmerkeissä ( attrNimi = ”attrArvo” ).  Lähes kaikilla elementeillä on seuraavat attribuutit:kaikilla elementeillä on seuraavat attribuutit  Ydinattribuutit (core)  Kielitukiattribuutit (i18n, internationalization)  Tapahtuma-attribuutit (events)  Elementeillä on lisäksi omia spesifisiä attribuuttejaan, kuten width, height, align, src, href, border …, joista jotkin voivat olla jopa pakollisia.

Yhteiset attribuutit Ydin- eli core-attribuutit  id, elementin yksikäsitteinen tunniste  title, elementin otsikko  class, välilyönnillä erotettu lista tyyliluokista, johon elementin rajaama alue kuuluu  style, elementin yksityinen tyylimäärittely Kielitukiattribuutit (i18n)  lang, kielikoodi (IANA)  dir, kirjoitussuunta (rtl tai ltr)

Tapahtuma-attribuutit (events) onbluronkeypress onchangeonkeydown onselectonkeyup onclick ondblclick onerror onload, onunload onmousemoveonreset, onsubmit onmouseover onmouseup onmousedown onresize onscroll

XHTML Strict yhteenveto © Reiska 2014

XHTML Strict mallipohja Seuraavilla sivuilla on luettelo viimeisimmän XHTML 1.0 Strict /XHTML 1.1 version elementeistä:

XHTML 1.0 Strict elementit Text p h1, h2, h3, h4, h5, h6 strong em abbr address bdo blockquote cite q code ins del dfn kbd pre samp var br Links a base Structure html head body div span Meta Information DOCTYPE title meta link style

Images and Objects img map area object param Lists ul ol li dl dt dd Tables table tr td th tbody thead tfoot caption col colgroup Forms form input textarea select option optgroup button label fieldset legend Scripting script noscript Presentational b, i, tt, sub, sup, big, small, hr