Itämeren vaiheet Baltian jääjärvi 10600-9500 eKr. Yoldia-meri 9500-8900 eKr. Ancylus-järvi 8900-6500 eKr. Mastogloia-järvi/meri 6500-6200 eKr. Litorina-meri 6200 eKr. -

Saimaa ja Päijänne Järvi-Suomen suurimmat altaat Jääjärvi -> Yoldia-meri -> Ancylus-järvi -> Saimaa (useita järviä), Päijänne -> Keski-Suomen suurjärvi -> Suursaimaa, Suur-Päijänne -> nykyjärvet

Höytiäinen ja Pielinen Höytiäinen isoloitui Yoldia-merestä, v. 1859 merkittävä järvenlasku (9,5 m) Pielinen kuroutui Yoldia-merestä, sitä ennen jääjärvivaiheita Uimaharjun kautta Saimaaseen pian Yoldiasta erkaantumisen jälkeen Pielisen kivikausi: Kaarlo Katiskoski

Pohjoisen järvet Inari – kuroutuminen Jäämerestä, jonka jälkeen transgressio pohjoisessa ja regressio etelässä Oulujärvi – kuroutuminen Ancylus-järvestä, jatkuva transgressio varsinkin itäosassa allasta Kitkajärvet - aluksi transgressio ja lasku Itämereen, myöhemmin suunta itään ja regressio

Etelä-Suomen järviä Näsijärvi – transgressiivinen Tammerkosken puhkeamiseen saakka Vanajavesi – aina ollut transgressiivinen

Ilmastovaiheet

Metsien kehitys aluksi avoin, puuton maasto koivu ensimmäinen valtalaji männystä yleisin puulaji 6000 eKr. mennessä jalot lehtipuut lämpökauden aikana Keski-Suomen korkeudella asti ilmaston kylmeneminen 500 eKr. kuusi levisi idästä (koko Suomi 1000 eKr.)

Eläimistö Suunnilleen sama eläimistö kuin nykyään Tärkeimmät kivikauden riistaeläimet: hirvi, peura, hylkeet, majava jänis, kettu, näätä kalat sorsalinnut, metsäkanalinnut, joutsen Ei tavattu Suomessa: villisika, metsäkauris, saksanhirvi

Kivikauden kronologia 9 9

Jääkauden aikainen asutus veikseljääkausi huipentui 22000 eKr. refugiot etelä-Ranskassa (Magdalenin kulttuuri) ja Balkanin pohjoisosissa (epigravette-tekniikoita käytt. kulttuurit) lämpeneminen -> asutus levisi takaisin pohjoiseen Tanskassa n. 13700 eKr. (Hampurin kulttuuri) Skoone asutettu n. 11000 eKr. (Federmesser- ja Bromme –kulttuurit)

Skandinavian asuttaminen Norjan rannikolle asutus Pohjanmeren maalta, levittäytyi Kalastajasaarennolle saakka nopeasti 9500 eKr. jälkeen Fosna etelä- ja keski-Norjassa Komsa Jäämerellä Tanskasta Etelä-Norjaan ja –Ruotsiin Ahrensburg-kulttuurin edustajia Pohjois-Ruotsi asutettiin lännestä n. 7800 eKr. alkaen, eteläinen Ahrensburg ehti Norlantiin vasta 6500-6000 eKr.

Varhaismesoliittiset kulttuurit

Varhaisia löytöpaikkoja

Asutusteoriat A.Hackmanin teoria: suomalaiset Suomeen Virosta 200-300 –luvulla Julius Ailio (mm.) sitä mieltä, että asutus oli jatkuvaa kivikaudelta lähtien C.F. Meinander: asutusjatkuvuus esiroomalaisesta ajasta rautakaudelle

Jääkauden jälkeen… Ville Luho: peuran perässä pohjoiseen, asutus kaakosta n. 6500-5000 eKr. Askola -> Suomusjärvi Ari Siiriäinen: Askola virhekäsitys, peura ei ainoa elinkeino Torsten Edgren: asutus etelästä ja idästä

1. metsästäjät ja kalastajat Heikki Matiskainen: Kundan vaikutus vahva, Epi-Swidry Tapio Seger: Antrean kalastaja oli jo suomalainen Tuija Rankama: Lapin asuttaminen Hans-Peter Schulz: silex(pii) -> kvartsi Petri Halinen: myös maita pitkin (reet ja vetokoirat)

Kolonisaatiomalli Christian Carpelan 1999: On the postglacial colonisation of Eastern Fennoscandia. Dig it all. asutus hyppäyksittäin marginaalivyöhykkeellä pioneeriasutus preboreaaliselle koivumetsävyöhykkeelle pysyvä asutus n. 550 vuotta pioneerien jälkeen

Itä-Euroopan pohjoisosan asuttaminen merkittävin tekijä asutuksessa Swidryn kulttuuri ja sen perillinen postswidry pohjoisen Itä-Euroopan asutuksen lähtösuunnat Etelä-Venäjällä ja postswidryssä (Puolan itäosa, Valko-Venäjä) paikallisia kulttuureja syntyi: Kunda, Butovo, Veretye

Vanhoja C14- ajoituksia Suomesta 8210-7790 Orimattila Myllykoski Eno Rahakangas Joutseno Kuurmanpohja Antrean verkko Juankoski Akonpohja Mäntsälä Pukinkallio Suomussalmi Vanha Kirkkosaari Hyrynsalmi Nuoliharju Heinolan reenjalas Inari Saamenmuseo Saarijärvi Rusavierto Joensuu Siihtala 8240-7960 8280-7940 8610-8270 8800-8550 7920-7600 7680-7520 8740-8470 8210-7810 9150-8550 8690-8290 8270-7970

Pioneeriasutus: kertaus 1) Länsi-Euroopan myöhäispaleoliittinen asutus -> Norjan rannikko: Fosna, Komsa 2) Läntisen Itä-Euroopan asutus, Swidry, postswidry -> Kunda, Butovo, Veretye -> Suomi 3) Lännestä Pohjois-Ruotsin asutus

Suomusjärven kulttuuri N. 8300-5000 eKr. varhaismesoliittinen kivikausi 8300-7000 eKr. myöhäismesoliittinen kivikausi 7000-5000 eKr. metsästys, kalastus, keräily

Varhaiskampakeramiikka <> Suomusjärven kulttuuri ei asumuspainanteita avoimet asuinpaikat hautaukset ? jatkuvuus Suomusjärven kulttuurista alueellinen eriytyminen

Keraamiset alueet 4500-3600 eKr.

Tuontiraaka-aineet punaliuske sembramänty pii meripihka

Tyypillinen kampakeramiikka n. 3900-3400 eKr. voimakas esineellisen kulttuurin muutos, mahdollisesti väestön muuttoa kontaktit itään ja etelään: kupari, sembramänty, pii, meripihka ym. hylkeen massapyynti rikkauden perustana suuret (talvi?)kylät punamultahautaus

Myöhäiskampakeramiikka ja Kierikin keramiikka 3600-3100 eKr. Länsi- ja Etelä-Suomessa myöhäiskampakeramiikka l. Uskelan keramiikka, Sisä-Suomessa ja Pohjanmaalla Kierikin keramiikka Tyypillisen kampakeramiikan ”yhtenäiskulttuurin” eriytyminen paikallisiksi varianteiksi

Pyheensillan keramiikka 3200-2800 eKr. Jatkaa myöhäiskampakeramiikan ”perintöä” Yhteydet länteen (itäruotsalainen kuoppakeramiikka) Pitkät solakat, Pyheensillan tyypin esineet, mm. siimanpainot ja nuolenkärjet

Keraamiset alueet 3200-2500 eKr.

Nuorakeramiikka 3200-2300 eKr. = Vasarakirveskulttuuri Leviäminen Suomeen - tod. näk. väestöä Karjanhoito ja alkeellinen maanviljely elinkeinoina Linjan Kokkola - Viipuri lounaispuolella

Kiukaisten kulttuuri 2300-1500 eKr. Piirteitä nuorakeramiikasta ja myöhäiskampakeramiikasta - kampakeraaminen perinne kuitenkin hallitsevampi Sekatalous: viljely, karjanhoit, pyynti 1. kiviröykkiöhautaukset Perusta rannikon pronssikaudelle