Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Herkkujen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1. Missä vietät joulun useimmiten?. 2. Missä viettäisit joulun mieluiten?
Advertisements

Juha Kauppinen Consulting oy Työntekijäkysely Tietoja
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
Esiopetuksen huoltajat 2014 Generated on :41.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Kansantaloutemme menestystekijät, uhat ja mahdollisuudet Tammikuun kihlaus –seminaari Pääjohtaja.
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätökset Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Tiedotustilaisuus
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Mitä valtakunnallinen TVT-strategia kertoo meille? Kaisa Vähähyyppä
Ateljeenäyttely Kaarina Karjalainen
TERVEYDENHUOLLON RAHOITUSPOLITIIKAN ARVIOINTI: KUNTARAHOITUKSEN VAKAUTTAMINEN (VAKKA) Ilkka Vohlonen, professori Jan Klavus, dosentti Veli.
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Keski-Pohjanmaan aikuisopiston palvelut yritysten ja työllisyyden kehittämiseksi Työllisyysseminaari Kaisa-Leena Ahlroth.
Manner-Suomen ESR-ohjelma Pohjois-Suomen suuralueosion ESR-tilannekatsaus ESR-seurantakomitea Päivi Jaakola Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
1 ©TNS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS Neuvolat - suurten kaupunkien vertailu 2012 Kaupunkikohtainen vertailu.
Yliopistokirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut marraskuu 2010.
Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori.
I.R.O. Research Oy vee 10/2000 Mediakäyttö Käyttää vähintään kerran viikossa Tytöt ja pojat *) Kirjat (esim. romaanit, lasten- ja nuortenkirjat)
Väestö Vantaan osa-alueilla
Opettajat Suomessa Pedagoginen toimikunta Heljä Misukka koulutusasiain päällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
Tutkimuksen taustaa  Aula Research Oy toteutti poliittisten vaikuttajien parissa tutkimuksen julkisista palveluista Suomessa ja Euroopassa – Tutkimuksen.
1 STM ja Stakes Rintanen H., toukok Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille.
Yrittäjien äänestyskäyttäytyminen 50,7 57,6 55,0 23,4 20,3 21,9 11,4 9,3 8,0 5,2 5,5 6,9 4,2 4,5 3,6 0,7 1,7 1,3 1,7 0,0 0,0 0,7 0,0 0,0 2,7 1,0 3,3.
PERUSKALVOT.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä Helsinki.
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
Väestönmuutos , maakunnittain
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Suomalaisten yli sata kilometriä pitkien matkojen suuntautuminen.
Oulu ALO-luokka 12kyl, 4pys Tuomari: Tytti Lintenhofer Kyl:
Ruokaketjun kehittämisellä hyvinvointia koko maakuntaan Pro Ruokakulttuuri päätösjuhla , Ulla Mehto-Hämäläinen.
Taustatietoja maatalouteen liittyen Lähde: MTK / MTK-Pohjois-Savo
HALLITUSBAROMETRI Barometrin toteutus Toteutus 14 kauppakamarin alueella Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Helsingin seutu, Häme, Keski-Suomi,
KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
Kyselyn taustatiedot Kesätyöpaikkakysely lähetettiin 430:lle jäsenyritykselle sekä lähikunnille Kyselyaika oli Yhteensä kyselyyn vastanneita.
Väestö ja väestönmuutokset. Väestö äidinkielen ja iän mukaan Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2 Lähde: Tilastokeskus. Miehet.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
Seinäjoen väestönkasvun rakenne ja muuttoliikkeen suunnat vv Seinäjoen kaupunki, kehittämispalvelut
1. Missä vietät joulun useimmiten?. 2. Missä viettäisit joulun mieluiten?
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Tilastollisesti merkitsevä nousu Tilastollisesti merkitsevä lasku Edelliseen aineistoon KMT 2005 verrattuna* KMT Kevät06 puolivuosiaineisto KMT SYKSY05/KEVÄT06.
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
Suhdannekehitys Pohjois-Karjalassa alkuvuonna 2014 TRENDIT 2/2014 -julkistustilaisuus maakunta-asiamies Kimmo Niiranen.
Maakuntien suhdannekatsaus 2017
VALTION ALUEHALLINTO.
Työtapaturmatilastoja
Kuntien lukumäärä 2017 asukasluvun* mukaan
Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamistilanne
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
Metsäteollisuus on oleellinen osa maakuntien elinvoimaisuutta
Pohjois-Karjalan Trendit Talouskatsaus 2/2017
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
Metsäteollisuus on oleellinen osa maakuntien elinvoimaisuutta
Maakunta/hankkeen nimi Lisätietoa hankkeen toiminnasta
Ulkomaalaiset Lapissa
TEK Työllisyyskatsaus huhtikuu 2014
Esityspaikka/tapahtuma pp.kk.vvvv
Maakuntien hyte-valmistelijoiden VERTAISFOORUMI J-Sali 1
Kansainvälisyys ja tasa-arvo Turku
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
Lisätietoa hankkeen toiminnasta
Esityksen transkriptio:

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Herkkujen Suomi, 22.8.2013 22.8.2013 Ruralia-instituutti

Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö / Lähiruokaohjelma Hankeaika: 1.1. – 31.12.2013 Päätoteuttaja: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Projektihenkilöt: KTM Leena Viitaharju, HTM Susanna Määttä, KTT Hannu Törmä, ja insinööri (amk) Hanna-Maija Väisänen Yhteistyökumppani: EkoCentria (empiirisen aineiston keruu ja tulosten jalkauttaminen) Yleisenä tavoitteena lähiruoan tuotannon ja käytön lisääminen, jalostusasteen nostaminen sekä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen. 22.8.2013

Taustaa Lähiruokatrendi voimakas, mm. hallitusohjelmassa lähiruokaohjelman toteuttaminen Julkisiin ruokahankintoihin kohdistuu kasvavaa kiinnostusta Suomessa tarjotaan julkisissa keittiöissä n. 440 miljoonaa ruoka-annosta vuosittain Hankintalainsäädäntö ja sen paikallinen soveltaminen Loppujen lopuksi riippuu kuntapäättäjien, kuntien virkamiesten sekä ruokapalveluhenkilöstön asenteista ja tahtotilasta miten paljon lähellä tuotettua ruokaa kunnassa tarjotaan. 22.8.2013

Yrityskyselyyn vastanneet toimialoittain Saatujen vastausten määrä 789 kpl (19 maakuntaa) Vastausprosentti 40 %. Toimiala Kyselyyn vastanneita yrityksiä toimialaa kohden (kpl) Teurastus, lihan käsittely ja lihatuotteiden valmistus 117 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 57 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 108 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 6 Maitotaloustuotteiden valmistus 43 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 47 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 226 Muiden elintarvikkeiden valmistus 115 Eläinten ruokien valmistus 20 Juomien valmistus 50 Yhteensä 789 22.8.2013

Yrityskyselyyn vastanneet maakunnittain Maakunta Kyselyyn vastanneita (kpl) Osuus maakunnan yrityksistä (%) Etelä-Karjala 24 44 Etelä-Pohjanmaa 38 30 Etelä-Savo 53 Kainuu 23 70 Kanta-Häme 35 Keski-Pohjanmaa 18 51 Keski-Suomi 55 Kymenlaakso 37 Lappi 33 Pirkanmaa 47 31 Pohjanmaa 42 36 Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa 49 Pohjois-Savo 54 45 Päijät-Häme 34 Satakunta 41 Uusimaa 90 Varsinais-Suomi 84 Åland 17 59 Yhteensä 789 40 22.8.2013

Yrityskyselyn alustavia tuloksia (esimerkkinä Etelä-Pohjanmaa) Keskimäärin 50 % eteläpohjalaisten yritysten käyttämistä alkutuotannon raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta, noin 45 % muualta Suomesta ja loput 5 % ulkomailta Suurimmat paikallisten raaka-aineiden käyttöosuudet ovat hedelmien ja kasvisten jalostuksen ja mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistuksen toimialoilla 3.4.2017

Yrityskyselyn alustavia tuloksia (esimerkkinä Etelä-Pohjanmaa) Keskimäärin 25 % elintarvikkeista myydään omaan maakuntaan, noin 40 % muualle Suomeen ja loput 35 % ulkomaille. Elintarvikkeiden myynti omalle alueelle on suurinta kalanjalostuksen ja leipomotuotteiden valmistuksen sekä eläinten ruokien valmistuksen toimialoilla 3.4.2017

Hankintarengas -kyselyyn vastanneet maakunnittain Kyselyyn vastanneiden hankintarenkaiden elintarvikehankintojen arvo vuodessa vaihteli 250.000 eurosta aina 33.000.000 euroon. Maakunta Kyselyyn vastanneita (kpl) Etelä-Karjala 3 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo 2 Kainuu 1 Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi 4 Kymenlaakso Lappi 5 Pirkanmaa 6 Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo 7 Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Åland Toimintaa useammassa maakunnassa Yhteensä 66 22.8.2013

Hankintarengas –kyselyn alustavia tuloksia Keskimäärin 20 % julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta. Muualta Suomesta ostetaan keskimäärin 60-70 % elintarvikkeista. Ulkomailta ostetaan noin 10-20 %. Omasta maakunnasta ostetaan yleensä eniten leipomotuotteita, marjoja ja vihanneksia. Uskovat tulevaisuudessa ostavansa yhä enemmän omasta maakunnasta. Luomutuotteiden osuus vaihtelee 1-15 % välillä, tulevaisuudessa luomun osuuden ostoista uskotaan kasvavan vain maltillisesti. Ongelmia: määrärahat, pientoimittajien passiivisuus, logistiikka, saatavuus, kilpailutus/hankintalaki… 22.8.2013

Maatalouden ja elintarvike-teollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset koko maassa Maatalouden vaikutus koko Suomen BKT:hen on noin 2,8 prosenttiyksikköä eli reilut 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 prosenttiyksikköä maamme työllisistä eli noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 prosenttiyksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 prosenttiyksikköä eli reilut 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna. Toimiala BKT (%-yksikköä) (milj. euroa) Työllisyys Työllisyys (htv) MAATALOUS 2,82 5 243 4,12 105 016   Lihanjalostus ja teurastus 1,10 2 049 0,72 18 349 Kalanjalostus 0,09 166 0,06 1 417 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,21 392 0,14 3 475 Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,10 191 0,04 1 132 Maitotuotteiden valmistus 1,35 2 501 0,83 21 148 Myllytuotteiden valmistus 0,24 448 2 318 Leipomotuotteiden valmistus 0,97 1 800 0,57 14 540 Muu elintarvikkeiden valmistus 1,31 2 439 0,55 14 000 Eläinten ruokien valmistus 0,35 649 0,19 4 801 Juomien valmistus 1,39 2 580 0,58 14 680 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 7,12 13 217 3,76 95 860 3.4.2017