Vuodenajat ja ilmasto Suomessa Suomessa on neljä vuodenaikaa jotka ovat kaikki erilaisia Syksy Talvi Kevät Kesä

Ilmasto Suomessa on talvella kylmä ja kesällä lämmin. Lämpötilat vaihtelevat vuodenaikojen ja alueiden mukaan. Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen vuodenajoilla on noin kuukauden ero lämpötilojen takia. Lämpötilat voivat vaihdella suuresti vuorokauden aikanakin. Keskitalvella, kun aurinko ei juuri jaksa lämmittää, ei ole kovin suuria eroja päivän ja yön lämpötiloilla. Helmikuussa päiväsaikainen lämpötila jo nousee, mutta maaliskuussa voi Lapissa olla jo 20°C erot päivällä ja yöllä. Kun päivät pitenevät ja yöt lyhenevät erot ovat taas pienempiä, varsinkin kesällä. Helsingissä alin havaittu lämpötila on ollut -34.3°C. Suomen alin mitattu lämpötila on ollut -51.5°C Lapissa, Kittilän Pokka 28.01.1999. Kevät katsotaan alkaneeksi kun lämpötila on ylittänyt 5 astetta. Lämpimimmät ilmat ovat yleensä vasta heinäkuussa. Suomen lämpöennätys 35.9°C oli Turussa 09.07.1914. Hellepäiviä, jolloin lämpötila on yli 25°C, on Etelä- ja Keski-Suomessa keskimäärin 10-15 kesässä, Pohjois-Suomessa ja rannikolla 5-10. Ukkospäiviä on kesän kuluessa maan sisäosissa noin 8-14, rannikolla ja Pohjois-Suomessa 4-8. Syksyllä lämpötila laskee jo 5°C alapuolelle.

Tähtitieteelliset vuodenajat Tähtitieteelliset vuodenajat johtuvat siitä, että maapallo kiertoradallaan vastaanottaa eri kuukausina eri tavalla auringon valoa. Tähtitieteellinen kevät alkaa kevätpäivän tasauspäivästä, joka on maaliskuun 20. tai 21. päivä. Silloin päivä ja yö ovat samankestoiset kaikkialla maapalloa. Kevättä kestää 93 vuorokautta, ja se päättyy kesäpäivän seisaukseen 21. kesäkuuta juhannuksen tuntumassa. Silloin on meillä päivä pisimmillään ja yö lyhyimmillään. Kesäpäivän seisauksen aikaan päivän pituus on Helsingissä melkein 19 tuntia. Pohjoiseen Helsingistä kesäyöt aina vain pitenevät. Yöttömän yön raja saavutetaan napapiirillä Rovaniemen kohdalla. Suomen pohjoisimmassa kunnassa Nuorgamissa yötön yö alkaa 16.5. ja päättyy 29.7. Kesäpäivän seisauksesta päivät alkavat taas lyhetä. Kesää kestää 94 vuorokautta. Päivä ja yö ovat samanpituiset syyspäivän tasauksena syyskuun 20. ja 21. päivänä. Päivän lyheneminen saavuttaa huippunsa joulupäivän seisauksena joulukuun 20. ja 21. päivänä, jolloin syksy loppuu kestettyään 90 vuorokautta. Astronominen talvi alkaa, joka päättyy kevätpäivän tasaukseen 90 vuorokautta myöhemmin. Talvipäivän seisauksena päivän kesto Helsingissä on alle 6 tuntia. Lapissa napapiirin pohjoispuolella vallitsee kaamos, jolloin aurinko ei nouse taivaanrannan yläpuolelle. Kaamosta kestää Nuorgamissa melkein kaksi kuukautta 25.11-17.01. .

Termiset vuodenajat Terminen vuodenaika määritellään vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. Suomessa syksy (kevät) alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy +10°C (0°C) ja 0°C (10°C) välissä. Termisen talven alkaessa vuorokauden keskilämpötilan on alitettava pysyvästi 0°C sekä päättyessä ylitettävä pysyvästi 0°C. Terminen kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää pysyvästi +10°C, ja päättyy, kun se alittaa pysyvästi +10°C. Pysyvillä ylityksillä ja alituksilla tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään viiden peräkkäisen vuorokauden keskilämpötilan ylitystä tai alitusta annetun rajalämpötilan suhteen. Suomessa termisistä vuodenajoista pisin on talvi ja lyhyin kevät. Helsingissä talvi vaihtuu kevääksi maaliskuun viimeisellä viikolla, kun tilastona käytetään 30-vuotiskautta 1971-2000. Kesän lämpötilaraja rikotaan toukokuun 15. päivän tuntumassa. Syksy alkaa lämpötilan suhteen syyskuun viimeisellä viikolla ja talvi kymmenkunta päivää ennen joulukuun alkua. Pohjois-Suomessa vuodenaikojen rajat poikkeavat Helsingin ajankohdista melkoisesti. Esimerkiksi Sodankylässä kevät ja kesä saapuvat noin kuukautta myöhemmin ja vastaavasti syksy ja talvi tulevat noin kuukautta aikaisemmin kuin pääkaupungissa. Terminen kevät ja syksy osuvat Helsingissä suunnilleen samoille päiville kuin kevät- ja syyspäivän tasaukset. Lämpötilojen äärimmäiset lukemat saavutetaan reilua kuukautta myöhemmin kuin tähtitieteellisen talven ja kesän ajankohdat: kylmintä Helsingissä on helmikuun alussa Runebergin päivän tuntumassa () ja lämpimintä heinäkuun viimeisellä viikolla, kun Jaakko heittää kylmän kiven järveen (). Sodankylässä vuoden kylmin päivä sattuu tammikuun puoliväliin ja lämpimin heinäkuun puolivälissä

Kuukaudet syksy talvi kevät kesä syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu kevät maaliskuu huhtikuu toukokuu kesä kesäkuu heinäkuu elokuu

syksy Syksy on pimeä ja sateinen vuodenaika, mutta luonto on värikäs. Puiden lehdet muuttuvat keltaisiksi ja punaisiksi ennen kuin putoavat maahan. Tätä kutsutaan ruska-ajaksi. Muuttolinnut lentävät takaisin lämpimiin maihin. Päivät lyhenevät ja ilma muuttuu kylmäksi, kosteaksi ja tuuliseksi. Syksyisin rannikolla on usein sumua. Syksyllä sataa vettä ja räntää ja on maassa paljon lätäköitä. Ensiluminkin voi jo sataa, mutta yleensä sulaa vielä. Ihmiset liikkuvat paljon luonnossa keräämässä marjoja ja sieniä joita he säilövät talveksi. Syksyllä voi harrastaa metsästystä. Ihmiset metsästävät esimerkiksi hirviä ja sorsia. Rapukausi on myös syksyllä, ja monet pitävät rapukestejä.

talvi Talvi on pitkä, pimeä ja kylmä vuodenaika. Lumi jää maahan joskus marras- joulukuussa, mutta Pohjois-Suomessa voi olla heiman aikaisemminkin. Järvet ja meret jäätyvät myös marras- tai joulukuussa. Marraskuussa ja joulukuussa on eniten usvaa kaikkialla Suomessa. Talvella voi harrastaa pilkkimistä, avantouintia tai vaikka ralliajoa jäätyneellä järvellä. Hiihto, luistelu ja laskettelu ovat myös talvisia harrastuksia.Monet menevät Lappin laskettelurinteisiin. Päivä on lyhin 21/22.12 (talvipäivänseisaus) jolloin Etelä-Suomessa päivä on vain noin 6 tuntia. Lapissa on kaamos, jolloin aurinko ei nouse lähes kahteen kuukauteen. Talvella on pakkasta. Alin mitattu lämpötila Suomessa oli -51.5 °C Kittilä, Pokka 28.01.1999. Talvella on suuria juhlia, pikkujoulu, itsenäisyyspäivä,joulu ja uusi vuosi. Joululoma koulusta on vain runsas viikko, joulun ja uuden vuoden yli, mutta helmikuussa on sitten jo viikon hiihtoloma.

kevät Kun päivät alkavat pitentyä ja aurinko paistaa, lumet ja jäät sulavat ja virtaavat puroissa ja joissa. Kosket kuohuvat. Pajunkissat puhkeavat oksissa ja puut tulevat hiirenkorville. Lehtien silmut avautuvat vähitellen. Vihreä ruoho alkaa kasvamaan, keltaiset leskenlehdet, valkovuokot ja sinivuokot kukkimaan. Ensimmäiset muuttolinnut saapuvat Suomeen. Kevään lämpötilat voivat vaihdella suuresti, yöllä voi olla vielä pakkasta vaikka päivät ovatkin lämpimät ja aurinkoiset. Keväällä juhlitaan pääsiäistä, vappua ja äitienpäivää. Lapset keräävät äidille valkovuokkoja äitienpäivänä.

kesä Suomen kesä on lyhyt, mutta valoisa. Lapissa on kesällä yötön yö, silloin ei aurinko laske 67 vuorokauteen. Päivä on pisin 20/22.06 (kesäpäiväntasaus) ja silloin Suomessa vietetään juhannusta. Se on kesän ja valon juhla. Juhannuksena poltetaan kokkoja. Kesällä päivät ovat lämpimiä. Hellepäiviä on yleensä vain noin 10-15, jolloin lämpötila on yli 25°C. Kesällä on myös usein ukkosta, varsinkin Suomen sisäosissa. Kesäiset harrastukset liityvät luontoon. Suomessa on paljon järviä, joiden rannoilla on kesämökkejä. Ihmiset uivat uimarannoilla ja kalastavat järvissä. Kesällä voi poimia marjoja ja sieniä metsästä (jokamiehenoikeus). Lapsilla on kesäloma kesäkuun alusta elokuun puoleen väliin.

Kansan sanontoja ja sananlaskuja Kuu kiurusta kesään, pääskysestä ei päivääkään. Sateenkaaresta sen tietää: kun kaari on jyrkkä, tulee pouta. Jos se on laaja, tulee sade. Jaakko heittää kylmän kiven veteen Kokoo koko kokko! Koko kokkoko? Koko kokko!

Suomen sääennätyksiä Lämpimin päivä 35.9°C Turku kaupunki 09.07.1914 Kylmin yö -51.5°C Kittilä, Pokka 28.01.1999 Korkein kuukausikeskilämpötila 22.1°C Lappeenranta, heinäkuu 1925 Alin kuukausikeskilämpötila -29.7°C Kuusamo, tammikuu 1985 Suurin vuorokausisademäärä 198 mm Espoo, Lahnus 21.07.1944 Suurin vuosisademäärä 1109 mm Espoo, Nupuri 1981 Suurin lumensyvyys 190cm Enontekiö, Kilpisjärvi 19.04.1997

Ennätyksiä Australian sääennätyksiä Queenslandin sääennätyksiä Korkein lämpötila 50.7°C Oodnadatta, SA 02.01.1960 Alin lämpötila -23.0°C Charlotte Pass, NSW 29.06.1994 Queenslandin sääennätyksiä Korkein lämpötila 49.5°C Birdsville 24.12.1972 Alin lämpötila -11.0°C Stanthorpe 04.07.1895 Maapallon sääennätyksiä Korkein lämpötila 56.7°C Death Valley, California 10.07.1913 Alin lämpötila -89.2°C tutkimusasema Vostok, Antarktika 21.07.1983 Suurin vuorokausisademäärä 1670mm Gilgaos, Le Reunion Island 16.03.1952 Suurin kuukausi sademäärä 9300mm Cherrapunji, Intia heinäkuu 1861 Suurin vuosisademäärä 22987mm Cherrapunji, Intia, 1861 Suurin lumen syvyys 1146mm Tamarack, California 11.03.1911 Suurin lumisateen määrä kuukaudessa 9906mm Tamarack, California; tammikuu 1911

Sanasto sivu 1/2 avantouinti - jäässä on reikä, jossa voi uida ensilumi - ensimmäinen lumi, joka sataa maahan helle - kuuma ilma, yli 25 astetta hiihto – liikkua lumen päällä suksilla hiirenkorva – lehdet ovat juuri puhjenneet esiin kaamos - pimeä aika, aurinko ei nouse kesämökki – pieni loma-asunto maaseudulla kokko – suuri nuotio koski – sellainen joenkohta jossa on oikein voimakas virta kuohua – vaahtoaa ja kuplii laskea - tulla alas laskettelu - laskea mäkeä suksilla laskettelurinne - mäki, jossa ihmiset laskettelevat leskenlehti - keltainen luonnonkukka luistelu - luistella jäällä lumensyvyys – kuinka korkeasti lunta on lumi - valkoiset hiutaleet joita sataa talvella taivaalta, jäätynyttä vettä lyhetä - tulla lyhyeksi lämmetä - ilma muuttuu lämpimäksi lämpöennätys – korkein mitattu lämpötila lämpötila - lämpöaste lätäkkö - pieni vesilammikko metsästys – riistanpyynti muuttolintu - lintu, joka muuttaa syksyllä etelään pakkanen – kun lämpötila laskee alle nollan, kylmä ilma talvella pakkasennätys - kylmin ilma pimetä - tulla pimeäksi pimeä - valoton

Sanasto sivu 2/2 sateenkaari - sateen jälkeen värikäs kaari taivaalla selkeä - selvä, kirkas sorsa – lintueläin sulaa - muuttuu vedeksi sulattaa - lämmittää jää tai lumi vedeksi sumu - vesistöjen lähellä vesihöyryä säilöä –hilloa, kuivata, suolata tai pakastaa niin että marjat ja sienet säilyvät talven yli ja niitä voidaan syödä uimaranta - ranta, jossa voi uida ukkonen – ulkona salamoi ja jyrisee, usein myös sataa usva - maasta nousevaa vesihöyryä vaihdella - vaihtua usein, muuttuu usein valoisa - kirkas, täynnä valoa vappu – ylioppilaiden ja työn juhla, jota vietetään 1. toukokuuta virrata - vesi juoksee yötön yö – valoisa yö, jolloin aurinko ei laske ollenkaan pidetä - muuttuu pitemmäksi pikkujoulu – ennen joulus järjestettävä jouluaiheinen juhla pilkkiminen - kalastaa talvella jäällä, avantokalastus puro - kapea ja pieni vesi, joka virtaa pääsiäinen - kristillinen juhla keväällä, Jeesus kuoli ja nousi taivaaseen rannikko - meren tai suuren järven lähellä oleva maa-alue rapu - eläin, jolla on sakset, äyriäinen rapukestit – kokoonnutaan juhlimaan ja syömään rapuja ravustuskausi - tietty aika, jolloin saa pyydystää rapuja revontulet - taivaalla syntyy värikäs sähköinen valoilmiö ruska – kun puiden lehdet muuttuvat punakeltaisiksi räntä – märkää lunta samankestoiset – yhtäpitkät

Mielenkiintoista Sateenkaari Ukkonen Lämpötilan vuorokausivaihtelu Revontulet Sininen taivas Punainen aurinko Iltarusko Hämärä Sumu/Usva Halla ja yöpakkanen Paukkuvat pakkaset Pureva pakkanen Lumi narskuu Kaamos Talven taittuminen Kevättä ilmassa

Hyödynnetty seuraavia lähteitä ja linkkejä http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/yleista/ilmasto.htm Tietoja ilmastosta ja vuodenajoista http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmast_50.html Ilmatieteen laitos http://www.taivasalla.net/english/ Kuvia Helsingistä eri säillä ja vuodenaikoina http://www.sgo.fi/pictures Värikuvia revontulista http://virtual.finland.fi/Nature_Environment/aurora/ Kuvia revontulista http://www.yle.fi/saakuvat/index.htm Monipuolista tietoa säästä