Otto Von Bismarck ja Saksan ulkopolitiikkaa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka
Advertisements

Länsimaat jakavat maailman
Ala-aste.  Ensinmäinen oppilas joka vastaa oikein saa yhden pisteen tai palkinnon.
Kansainvälinen yhteistyö.
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Euroopan unionin kansalaisuus
Hitlerin ulkopolitiikkaa – kysymyksiä:
 Ulkomaankauppa on aina ollut merkityksellistä Suomelle.  Kokonaisvienti nelinkertaistui vuodesta 1990 vuoteen 2008 asti.  Tavaroiden ja palveluiden.
Kohti demokraattista oikeus- ja hyvinvointivaltiota
Kalmarin unioni.
Maailmanpolitiikkaa: Kansainliitto:
Neuvostoliiton ulkopolitiikka:
Kansainliitto.
Toinen maailmasota Vaiheet:
Venäjä Viennin keskeinen panostusalue. Toiminnan painopiste jakelutien rakentaminen. Panostusalueet Pietari, Moskova, muut miljoonakaupungit. Kohderyhmänä:
Autonomian ajan alku: Miksi Suomi joutui Ruotsin vallan alta Venäjän valtaan? Millaiseksi Suomen asema osana Venäjää muotoutui? Miksi Suomi sai erityisaseman.
EU : Tärkeitä henkilöitä:. Perustajat… Robert Schuman ( ) Jean Monnet (1888 – 1979)
Kylmän sodan kriisejä.
Kylmä sota – Yhdysvallat vastaan Neuvostoliitto
Nationalismi: Kansallisuusaate
Yksikielisyys vastaan monikielisyys Euroopan sydämessä Helena Lehečková Slavistiikan ja baltologian laitos Helsingin yliopisto IKEBB
Tilanne kesäkuussa 1914 oli erittäin jännittynyt
Imperialismi Afrikassa
I Maailmansota s. 32-.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Vaihdossa olleet opiskelijat vuonna 2013 (Eurooppa) 1 – 10 vaihto-opisk. 11 – 30.
KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!
Nationalismi ja imperialismi
VIRO Krista, Venla K, Liisa, Eveliina, Seela. Historia toisen maailmansodan jälkeen luvun lopulla osaksi Neuvostoliittoa. Kymmeniä tuhansia karkotettiin.
Konservatismin, nationalismin ja liberalismin vaikutuksia.
2. maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. 2. MAAILMANSOTA LIITTOUTUNEET Iso-Britannia (1939) Ranska (1939) Neuvostoliitto (1941) Yhdysvallat (1941) Kiina.
Nousu ja tuho1 NAPOLEON Nousu ja tuho2 Napoleon Bonaparte ( ) Syntyi Korsikalla Menestyi vallankumoussodissa luvulla.
NATIONALISMI MURTAA WIENIN JÄRJESTELMÄN. 1. Wienin kongressi 1814 – 1815 ideana palauttaa maailma vuoteen 1789 turvallisuus-, laillisuus- ja tasapainoperiaate.
Ensimmäinen maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. I MAAILMANSODAN SYITÄ: Nationalismi Imperialismi Saksan yhdistyminen Kilpavarustelu Ranska halusi kostoa.
Kansalaisten Eurooppa
KPL 19 Afrikan rikkaudet jaetaan
Toinen maailmansota syttyy
SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA
20 Yritykset käyvät ulkomaankauppaa s
KANSAINVÄLISET SUHTEET
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
YH 2 Suomi ja kansainvälinen kauppa
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
NAPOLEONISTA HITLERIIN
Kansainvälinen politiikka 1920-luvulla
Toinen maailmansota
11 Suomi talvisodassa s. 80–84.
Liittoutuneet laittavat akselivallat ahtaalle
KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
MEP-PAIKKAJAKO MAITTAIN
SUOMI IRTI RUOTSISTA.
Kansainvälisen politiikan käsitteistöä
Kylmän sodan rintamalinjat
Ajautuminen diktatuuriin
Kylmän sodan rintamalinjat
KANSAINVÄLISET SUHTEET
Euroopan unioni.
Luku Kirkko menettää otteensa s.106–110
TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA
S Karhulan lukio (ANP) Toinen maailmansota s Karhulan lukio (ANP)
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Tutustu intraan:  opiskelu opiskelijapalvelut
Maailman ja Suomen talouden kehitys
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Euroopan parlamentti – kansalaisten ääni
TEHTÄVÄ s. 95.
Metsäteollisuuden työvoima
I MAAILMANSOTA Mitä sodassa tapahtui? -Vuonna 1917
VERSAILLES`n RAUHA 1919.
9. Tie toiseen maailmansotaan
Esityksen transkriptio:

Otto Von Bismarck ja Saksan ulkopolitiikkaa 1800-luvun lopun muutos kansainvälisissä suhteissa: Reaalipolitiikka: Tosiasioihin perustuva ulkopolitiikka, kansallinen etu tärkein motiivi Ritarillisuus, uskonnollisuus yms. Menetti merkityksensä lopullisesti (esim. Ranskan ja Venäjän liitto! ) Saksan ongelmana vihamielinen Ranska Saksan tavoitteena saada Euroopan viidestä suurvallasta kaksi puolelleen, jolloin pelitilanne 3 vs. 2

? Bismarckin liittojärjestelmä 1881 - 1890 Ranska SAKSA VENÄJÄ Bismarckin haasteena oli estää Saksan joutuminen kahden uhan, Ranskan ja Venäjän, väliin. Varsinkin Ranskan aggressiot oli ennaltaehkäistävä. Ranska ? VENÄJÄ SAKSA Itävalta- Unkari Italia

Saksan tavoitteena oli siis itkettää Ranska-tyttöä, joka ei saisi tulla mukaan Saksan piirileikkiin

Bismarckin liittojärjestelmä 1881 - 1890 SAKSA VENÄJÄ Puolustus- sopimus 1879 Bismarck aloitti Saksan turvaamisen solmimalla Puolustus-sopimuksen Itävalta -Unkarin kanssa. Itävalta- Unkari Italia

Bismarckin liittojärjestelmä 1881 - 1890 Kolmen keisarin Sopimus 1881 SAKSA VENÄJÄ Puolus- tus- sopimus 1879 Tärkeä erävoitto oli myös kolmen keisarin sopimus, jolla sovittiin puolu- eettomuudesta mikäli joku osapuoli joutuisi konfliktiin ulkopuolisen vallan kanssa. Itävalta- Unkari Italia

Bismarckin liittojärjestelmä 1881 - 1890 Kolmen keisarin Sopimus 1881 SAKSA VENÄJÄ Kolmi- Liitto 1882 Vuonna 1882 puolustusso-pimus laajeni, kun Italia liittyi siihen. Itävalta- Unkari Italia

Jälleenvakuutussopimus Bismarckin liittojärjestelmä 1881 - 1890 Kolmen keisarin Sopimus 1881 SAKSA VENÄJÄ Jälleenvakuutussopimus 1887-1890 Kolmi- Liitto 1882 ...Ja Venäjän vastainen raja turvattiin kolmivuotisella jälleen- vakuutus- sopimuksella. Itävalta- Unkari Italia

Kuvassa ruorissa Saksan kolme pääpuoluetta: Liberaalit, konservatiivit ja katoliset Bismarck pyöritteli puolueita mielensä mukaan Kuvateksti Katoliset: ”Kunhan tuuli kääntyy, olen taas huipulla”

Jälleenvakuutussopimus Bismarckin liittojärjestelmä 1881 - 1890 Kolmen keisarin Sopimus 1881 SAKSA VENÄJÄ Jälleenvakuutussopimus 1887-1890 Kolmi- Liitto 1882 Näin Bismarck sai varmistettua Venäjän ystävyyden ja eristettyä päävihollisen Ranskan. Saksa ei nyt joutuisi kahden rintaman sotaan Itävalta- Unkari Italia

Bismarckin järjestelmä murenee Vuonna 1890 Bismarck joutuu eroamaan ja Saksan ulkopolitiikka joutuu tuuliajolle. Tulokset näkyvät sangen pian ...

? Iso- Britannia VENÄJÄ SAKSA RANSKA Itävalta- Unkari ITALIA Vuoden 1890 jälkeen Saksa ei enää uusinutkaan jälleenvakuutussopimusta... Iso- Britannia VENÄJÄ ? SAKSA RANSKA Itävalta- Unkari ITALIA

Ranskan ja Venäjän Liittosopimus 1892 … ja Ranska hyödynsi nopeasti tilanteen! Iso- Britannia VENÄJÄ ? SAKSA RANSKA Ranskan ja Venäjän Liittosopimus 1892 Itävalta- Unkari ITALIA

Ranskan ja Venäjän Liittosopimus 1892 Ranska myös turvasi Italian vastaisen rajansa. Sopimuksen salaisuus johtui kai halusta olla ärsyttämättä vielä liikaa Itävalta-Unkaria, jolla oli rajariitoja Italian kanssa. Iso- Britannia VENÄJÄ SAKSA RANSKA Ranskan ja Venäjän Liittosopimus 1892 Itävalta- Unkari ITALIA Salainen hyökkäämättömyys- sopimus + Pohjois-Afrikan jako 1902

Ranskan ja Venäjän Liittosopimus 1892 Ranska ja Iso-Britannia solmivat Entente Cordialen, ”sydämellisen liiton” vuonna 1904, kun niiden siirtomaakiistat olivat lakanneet. Iso- Britannia VENÄJÄ SAKSA 1904 RANSKA Ranskan ja Venäjän Liittosopimus 1892 Itävalta- Unkari ITALIA Salainen hyökkäämättömyys- sopimus 1902

Ranskalainen typykkä vei John Bullin! (britti) Saksa jää katsomaan, ikään kuin ei välittäisi ystävän menettämisestä Entente Cordiale taisi kuitenkin kirpaista saksalaisia…

Ranskan ja Venäjän Liittosopimus 1892 Pisteenä ii:n päälle oli vielä Iso-Britannian ja Venäjän Ystävyyssopimus 1907. Iso- Britannia Ystävyyssopimus 1907 VENÄJÄ SAKSA 1904 RANSKA Ranskan ja Venäjän Liittosopimus 1892 Itävalta- Unkari ITALIA Salainen hyökkäämättömyys- sopimus 1902

Iso- Britannia VENÄJÄ SAKSA RANSKA Itävalta- Unkari ITALIA Näin syntyivät Ympärysvallat (vihreä) ja keskusvallat (harmaa) Bismarckin pahimmat pelot olivat toteutuneet. Saksa oli nyt kahden tulen välissä. Iso- Britannia VENÄJÄ SAKSA RANSKA Itävalta- Unkari ITALIA