ILMASTONMUUTOS ON TÄÄLLÄ Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos Kiotosta Varsinais-Suomeen tapahtuma 11.10.2005 Turun ammattikorkeakoulu

Luonnollinen / voimistuva kasvihuoneilmiö Lämpösäteily Auringon säteily H2O, CO2 ja muut kasvihuonekaasut Kasvihuonekaasut (vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, ilokaasu, jne.) vähentävät lämpösäteilyn karkaamista avaruuteen. Ilman luonnollista kasvihuoneilmiötä Maan lämpötila olisi n. 35ºC alhaisempi. Ihmistoiminnan (mm. fossiilit polttoaineet, metsien hävittäminen) aiheuttama kasvihuonekaasujen lisääntyminen voimistaa kasvihuoneilmiötä. Kuvalähde: www.ipcc.ch/present/presentation.htm

POHJOISEN PALLONPUOLISKON LÄMPÖTILAN POIKKEAMAT JAKSON 1961-90 KESKI- ARVOSTA HIILIDIOKSIDIN JA METAANIN PITOISUUDET JAKSOLLA 1000-2000 ilmakehän CO2-pitoisuus on kohonnut yli 30% esiteollisesta ajasta metaanin pitoisuus on kohonnut 150% PITOISUUS ILMAKEHÄSSÄ

SUOMEN KESKILÄMPÖTILA 1847-2004 ja 2005 syyskuun 15. Vuoden keskilämpötilan poikkeamat jakson 1961-90 keskiarvosta [ºC]

Ihmiskunta toimillaan muuttaa ilmakehän koostumusta, tämän seurauksena ilmasto on muuttumassa. Avaruudesta katsottuna ilmakehä näyttää ohuelta kalvolta maapallon pinnalla.

MILLAISEKSI ILMASTO MUODUSTUU KULUVALLA VUOSISADALLA ? "A scenario is a coherent, internally consistent and plausible description of a possible future state of the world" (IPCC, 1994) Emme pysty sitä varmasti ennustamaan, mutta voimme antaa uskottavan, yhdenmukaisen kuvauksen siitä millainen se voisi hyvinkin olla. Tarvitaan: - malleja kuvaamaan ilmastojärjestelmää - ilmastopakotteiden skenaarioita (mm. kasvihuonekaasut, aerosolit)

ILMAKEHÄÄN KERTYNYT YLIMÄÄRÄINEN CO2 POISTUU HITAASTI ILMAKEHÄSTÄ CO2 PÄÄSTÖT CO2 PÄÄSTÖT CO2 PITOISUUDET

Suomen vuosikeskilämpötila: havainnot 1901-2000 Poikkeama jakson 1961-90 keskiarvosta Havainnot Havaittu 1900-luvun trendi: 0,6oC/100 v

Neljän globaalin ilmastomallin tulokset Suomen vuosikeskilämpötila: havainnot 1901-2000 ja skenaariot 1990-2099 Neljän globaalin ilmastomallin tulokset Poikkeama jakson 1961-90 keskiarvosta Havainnot Ilmastomallitulokset Päästö- skenaario ΔT (oC) 2080s B1 2-4 B2 3-5 A2 4-6 A1FI 6-7 Havaittu 1900-luvun trendi: 0,6oC/100 v SOPEUTUMINEN JA HILLINTÄ Lähteet: Jylhä et al. (2004); Tuomenvirta (2004)

Neljän globaalin ilmastomallin tulokset Suomen vuotuinen sademäärä: havainnot 1910-2000 ja skenaariot 1990-2099 Neljän globaalin ilmastomallin tulokset Poikkeama jakson 1961-90 keskiarvosta Havainnot Ilmastomallitulokset SRES- skenaario ΔP (%) 2080s B1 8-22 B2 6-28 A2 8-29 A1FI 14-37 Havaittu 1900-luvun trendi: ei yhtenäinen Lähteet: Jylhä et al. (2004); Tuomenvirta (2004)

Köppen-ilmastoluokat 1961-1990 Aavikkoilmasto Aroilmasto Kuivat ilmastot Leutotalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Kylmätalviset ilmastot* Polaari-ilmastot Tundrailmasto Jäätikköilmasto Köppen-ilmastoluokat 1961-1990 Havainnot: Legates&Willmont *Mitä tummempi sininen, sen viileämpi kesä; mitä tummempi punainen, vihreä tai violetti, sen lämpimämpi kesä. Lähde: Kirsti Jylhä

Köppen-ilmastoluokat 2020-luvulla Aavikkoilmasto Aroilmasto Kuivat ilmastot Leutotalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Kylmätalviset ilmastot* Polaari-ilmastot Tundrailmasto Jäätikköilmasto Köppen-ilmastoluokat 2020-luvulla Legates&Willmont + HadCM3 A2 *Mitä tummempi sininen, sen viileämpi kesä; mitä tummempi punainen, vihreä tai violetti, sen lämpimämpi kesä. Lähde: Kirsti Jylhä

Köppen-ilmastoluokat 2050-luvulla Aavikkoilmasto Aroilmasto Kuivat ilmastot Leutotalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Kylmätalviset ilmastot* Polaari-ilmastot Tundrailmasto Jäätikköilmasto Köppen-ilmastoluokat 2050-luvulla Legates&Willmont + HadCM3 A2 *Mitä tummempi sininen, sen viileämpi kesä; mitä tummempi punainen, vihreä tai violetti, sen lämpimämpi kesä. Lähde: Kirsti Jylhä

Köppen-ilmastoluokat 2080-luvulla Aavikkoilmasto Aroilmasto Kuivat ilmastot Leutotalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Kylmätalviset ilmastot* Polaari-ilmastot Tundrailmasto Jäätikköilmasto Köppen-ilmastoluokat 2080-luvulla Legates&Willmont + HadCM3 A2 *Mitä tummempi sininen, sen viileämpi kesä; mitä tummempi punainen, vihreä tai violetti, sen lämpimämpi kesä. Lähde: Kirsti Jylhä

RANKKASATEET SUOMESSA KESÄLLÄ 2004 5-vrk sadekertymä Havainnontekijän piha Oravainen 3.8.2004 Noin 150 mm 7 tunnissa Kuva: Stig Backman

Esimerkkejä vaikutuksista (rankkasateet heinä- ja elokuu 2004) Tulvat, eroosio, huuhtoutuminen, … vahinkoja rakennuksille ja rakenteille vahinkoja teille häiriöitä liikenteelle huono veden laatu (juomavesi ja vesistöt) kalakuolemia maatalouden menetykset

xxx xxxxx

Ilmakehä on kaoottinen dynaaminen systeemi Oliko kesän 2004 tulvan syynä Oravaisissa ihmistoiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt? On mahdotonta selittää yksittäistä äärevää säätilannetta ilmaston-muutoksen avulla osoittaa ilmastonmuutosta todeksi yksittäisen sääilmiön perusteella Ilmakehä on kaoottinen dynaaminen systeemi Säätutkakuva 12 tunnin aikana kertyneestä sateesta 3.8. klo 15 ja 4.8. klo 3 välillä. Oravainen on rankimman sateen alueella (violetti väri). 24 tunnin sademäärä Oravaisissa oli 151 mm.

Tämä on huonosti asetettu kysymys, mutta on muita, yhteiskunnan kannalta oleellisia kysymyksiä, joihin jo osataan vastata. Aiheutuiko äärevä säätilanne paikkakunnalla xxxx päivänä dd.mm.yyyy kasvihuonekaasujen päästöistä? Esimerkiksi: Lisääkö ilmastonmuutos rankkasateita Suomessa? Onko nyky-yhteiskunta haavoittuvainen sään ja ilmaston ääritilanteille?

KASVIHUONEILMIÖN VOIMISTUESSA SÄÄN ÄÄRI-ILMIÖIDEN ESIINTYMINEN MUUTTUU KESÄT 1961-90 =>2071-2100 5% kasvaa Harvinaisen voimakkaiden (enintään 5% tapauksista) vrk-sateiden sademäärän muutos kesällä (%) piene-nee Rossby-keskuksen alueellinen ilmastomalli, SRES A2-päästöskenaario (globaalin HadAM3-mallin alueellinen tulkinta) Lähde: Ole B. Christensen (henk.koht.)

MUUTTUVA YHTEISKUNTA – herkkyys sään ja ilmaston ääritilanteille? Huolestuttavia esimerkkejä: Kasvava liikenne – Miten käy turvallisuuden Vettä läpäisevien pintojen väheneminen Lisääntyvä herkkyys sään ja ilmaston ääri-tilanteisiin joillakin yhteiskunnan osa-alueilla.

MILLAISTA ILMASTONMUUTOSTA EMME KESTÄ? "VAARALLINEN ILMASTONMUUTOS" MISTÄ KRITEERIT? Kriittinen raja vaihtelee: alueittain kohteen sopeutumiskyvyn mukaan On siis huomioitava ilmastonmuutoksen: suuruus ja nopeus vaikutusten summautuminen/kertautuminen riski palautumattomille muutoksille

RISKI YLI 2ºC LÄMPÖTILAN NOUSULLE ERI STABILISAATIO-TASOILLA

Ilmastonmuutos aihuttaa vakavia uhkia Kuivuus pahenee Merenpinta nousee Ilmastonmuutos aihuttaa vakavia uhkia Kuivuus pahenee Merenpinta nousee Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät HAV. 1961-90 HadCM3 A2 2070-99 Toteutuessaan ilmastonmuutoksen uhkat tulevat vaikuttamaan ihmisten elämään ympäri maailmaa. Kovimmin ne koettelevat kehitysmaita ja köyhiä ihmisiä, joilla ei ole varaa sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin.

YHTEENVETO Jopa modernit yhteiskunnat, kuten Suomi, ovat haavoittuvia sään ja ilmaston ääritilanteille. Odotettavissa olevat muutokset ilmastossa ja yhteiskunnassa vaativat toimia: Arviot ilmastonmuutoksesta Sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä