Tampere tänään Etunimi Sukunimi Yksikkö Tilaisuus, pvm T A M P E R E E N K A U P U N K I

Kosken partaalle 4.5.2012

Tampereen kaupunki Ruotsin kuningas Kustaa III perusti vuonna 1779 kaupungin vanhalle markkinapaikalle Tammerkosken rantaan teollisuutta ja kauppaa varten Suomen johtava teollisuuskaupunki 1800-luvun alusta nykyaikaan Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki Asukkaita: Vuosi 1779…..….……….. 1820…….……….. 1865….….……… 1875……………. 1895…………… 1910…………… 1950………….. 1970………….. 2003………….. 2011…………… Asukasluku 200 1 000 5 500 8 500 25 000 55 000 105 000 160 000 200 000 215 000 4.5.2012

Keskeiset teollisuudenalat 1800-luvulla Tekstiiliteollisuus Finlaysonin puuvillatehdas 1820 Tampereen Verkatehdas, nykyinen Tamfelt 1856 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy eli Tampella 1861 Lapinniemen puuvillatehdas 1897 Paperiteollisuus Suomen ensimmäinen paperitehdas 1783 Suomen ensimmäinen paperikone 1842, J.C. Frenckell & Son Suomen toinen puuhiomo 1865, nyk. M-Real Takon kartonkitehdas Konepajateollisuus Masuuni eli rautatehdas 1843 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy eli Tampella 4.5.2012

Finlaysonin puuvillatehdas James Finlaysonin perustama vuonna 1820 Tampereen kasvun ja Suomen teollistumisen veturi Suomen ensimmäinen suurteollisuusyritys ja tekstiiliteollisuuden luoja Menestystekijät 1800-luvulla edistyksellinen tuotantoteknologia, verohelpotukset ja vienti Pietariin Pääoma Venäjältä, tietotaito Euroopasta, työväki Suomen maaseudulta ”Valtio kaupungissa” Vuonna 1837 ”Kuusvooninkinen”, Pohjoismaiden modernein teollisuusrakennus Vuonna 1882 kutomosali Plevnan sähkövalot ensimmäiset Pohjoismaissa ja viidennet Euroopassa Kutomosalissa 1900-luvun alussa 1 200 kutomakonetta Vuonna 1840 työntekijöitä 200, vuonna 1870 yli 2 300 ja vuonna 1900 yli 3 000 (Pohjoismaiden suurin) Arvorakennukset kunnostettu toimisto-, näyttely- ja liiketiloiksi Finlaysonin tehdasalueen muuntaminen monikäyttöiseksi ja eläväksi kaupunkikortteliksi sai vuonna 2004 kansainvälisen DIFA Award palkinnon 4.5.2012

Vetovoimainen kasvukeskus 4.5.2012

Vetovoimainen Tampere Houkuttelevin asuinkaupunki, ykkössija Muuttohalukkuus 2012-tutkimus, Taloustutkimus Oy Muuttohalukkuus 2010 -tutkimus, Taloustutkimus Oy Suomen suurimpien kaupunkien imagovertailussa kolmen parhaan joukossa vuosina 2000 - 2010 Vip-Imagotutkimukset, Taloustutkimus Oy Eurooppalaisten keskisuurten kaupunkien vertailussa vuonna 2007 sijoitus 6. (European Smart Cities, yht. 70 kaupunkia) Wienin teknillinen yliopisto yhteistyössä Ljubljanan yliopiston ja Delftin teknillisen yliopiston kanssa 4.5.2012

Tampere – Suomen paras asuinpaikka Vuoden 2012 helmikuussa toteutetussa Muuttohalukkuus -tutkimuksessa Tampere arvioitiin Suomen parhaaksi asuinpaikaksi Tutkimuksessa selvästi ensimmäiseksi sijoittuneen Tampereen jälkeen toiseksi tuli Turku, kolmanneksi Jyväskylä ja neljänneksi Helsinki Tutkimuksen mukaan Tampereella on paras imago sijainnin ja kunnallisten palvelujen suhteen Suomen kaupungeista Tampereelle myös muutettaisiin mieluiten: 31 % suomalaisista voisi kuvitella muuttavansa Tampereelle Myös vuoden 2010 Muuttohalukkuus -tutkimuksessa Tampere sijoittui ensimmäiseksi Vuoden 2012 tutkimukseen vastasi yli 4 300 15–79 -vuotiasta suomalaista Tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi Taloustutkimuksen toimesta 4.5.2012

Tampere ja kaupunkiseutu lukuina (2011) 215 168 KANGASALA 29 891 YLÖJÄRVI 30 942 NOKIA 32 056 VESILAHTI 4 383 PIRKKALA 17 763 LEMPÄÄLÄ 20 888 ORIVESI 9 590 Tampereella 215 168 asukasta, Suomen 3. suurin kaupunki Tampereen kaupunkiseudulla 360 681 asukasta, Suomen 2. suurin kasvukeskus Kaupunkiseudun nettomuutto 2 400 asukasta Suomalaisista 2/3 asuu 200 km:n säteellä Tampereesta Kaupunkiseudulla BKT/asukas yli 35 000 euroa (2009), BKT-indeksi 100,2 (Suomi=100) 4.5.2012

Työvoima Tampereella (ja Tampereen kaupunkiseudulla) Työllinen työvoima vuonna 2010 noin 94 200 (157 500), työttömiä 15 000 (17 700) Työvoiman ulkopuolella vuonna 2010 noin 100,000 (170,000) henkilöä, joista 0-14v 29 % (34 %), opiskelijoita 20 % (17 %) ja eläkeläisiä 44 % (42 %) Demografinen huoltosuhde vuonna 2011 43,4 % (48,9 %) (alle 15- ja yli 64-v./100 työikäistä) Maaliskuussa 2012 Tampereen työttömyysaste oli 12,0 % (koko Suomi 9,3 %) Työllisten ikäjakauma: 30 20 10 % 15–24 25–34 35–44 45–54 55–54 13 % (14 %) 29 % (28 %) 21 % (22 %) 22 % 15 % (15 %) 4.5.2012

Työpaikat Tampereen kaupunkiseudulla toimialoittain TOL 2009 (31.12.2009, Tilastokeskus) 4.5.2012

Tampereen suurimmat työnantajat (2010) Julkiset ja yksityiset, henkilöstömäärän mukaan Tampereen kaupunki Tampereen yliopistollinen sairaala Nokia Oyj Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Puolustushallinto Pirkanmaan Osuuskauppa Nokia Siemens Networks Oy Itella Oyj Metso Minerals Oy 14 441 4 454 2 744 2 208 2 051 1 275 1 278 984 945 928 4.5.2012

Tampereen kaupunkiseudun suurimmat työnantajat (2010) Yksityiset henkilöstömäärän mukaan Nokian Renkaat Oyj Ruoka-Saarioinen Oy Agco Sisu Power Oy Pirkanmaan Osuuskauppa Pilkington Automotive Finland Oy Georgia-Pacific Nordic Oy Itella Oyj Nanso Group Oy Nokian Raskaat Renkaat Oy Patria Aviation Oy 864 751 613 559 398 305 266 245 216 165 4.5.2012

Tampereen kaupungin toimintamalli Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä Poliittisen johtamisen uudistaminen pormestarimallin avulla Tilaaja–tuottaja-malli Asiakaslähtöisyys Pormestarimallin myötä kaupungin poliittisella johtamisella on tunnistettavat kasvot ja asioiden valmistelu on demokraattisesti johdettua Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti tilaaja–tuottaja-mallilla tavoitellen vaikuttavuutta, monipuolisuutta ja taloudellisuutta Kaupunkilaiset osallistuvat asioiden valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen 4.5.2012

Tampereen kaupungin talouden tunnusluvut 4.5.2012

Tampereen kaupunkikonsernin talouden tunnusluvut Tampereen kaupunkikonserniin kuuluu 24 tytäryhteisöä, 5 kuntayhtymää ja yli 20 osakkuus- ja omistusyhteisyhteisöä. 4.5.2012

Oppiva ja opiskeleva 4.5.2012

Suosittu opiskelukaupunki Tampere on Helsingin jälkeen Suomen suurin opiskelukaupunki. Tampereella (Tampereen kaupunkiseudulla) on 42 peruskoulua (119), joissa peruskoululaisia 16 486 (34 520) 4 erityiskoulua, joissa perusopetusta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi 12 lukiota (18) ja 1 aikuislukio, joissa 6 000 opiskelijaa (7 000) yli 30 teknistä ja ammatillista koulua ja opistoa 2 yliopistoa, 2 ammattikorkeakoulua, yhteensä 37 000 opiskelijaa 8 kansalais- ja työväenopistoa Yli 15-vuotiaista tamperelaisista lähes kolme neljästä (72,9 %) on suorittanut perusasteen jälkeisiä tutkintoja. Näistä keskiasteen koulutuksen saaneita on 40,5 % ja korkea-asteen koulutuksen saaneita 32,4 %. 4.5.2012

Ammattikorkeakoulut Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) Työelämää palveleva monialainen korkeakoulu Painopisteinä tekniikka, hyvinvointipalvelut, liiketalous, matkailu ja kulttuuri 45 koulutusohjelmaa, joista 8 englanninkielistä 10 000 opiskelijaa Ammatillinen opettajakorkeakoulu Täydennyskoulutusta Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa Toimipisteet Tampereen lisäksi Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla Poliisiammattikorkeakoulu Espoossa sijainnut Poliisiammattikorkeakoulu ja Tampereen Poliisikoulu yhdistyivät yhdeksi oppilaitokseksi 1.1.2008 alkaen. Yhdistymisen myötä koko poliisin tutkintokoulutus ja tutkimustyö keskittyvät Tampereelle. Toimitilat Hervannassa 950 opiskelijaa 4.5.2012

Tampereen teknillinen yliopisto Perustettu vuonna 1965 Suomen ainoa tekniikkaan keskittyvä yliopisto 10 500 opiskelijaa, joista noin 1 200 ulkomaalaisia 5 tiedekuntaa: automaatio-, kone- ja materiaalitekniikka, luonnontieteet ja ympäristötekniikka, rakennettu ympäristö, teknis-taloudellinen sekä tieto- ja sähkötekniikka Kampus Hervannassa Toimintaa useilla paikkakunnilla Etelä- ja Länsi-Suomessa 4.5.2012

Tampereen yliopisto Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi Helsingistä Tampereelle vuonna 1960, Tampereen yliopistoksi se muuttui vuonna 1966 Yli 15 000 tutkinto-opiskelijaa, joista noin 600 ulkomaalaisia 9 tieteenalayksikköä: lääketieteen, biolääketieteellisen teknologian, terveystieteiden, informaatiotieteiden, kasvatustieteiden, kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden, viestinnän, median, ja teatterinyksikkö, sekä johtamiskorkeakoulu Avoin yliopisto, jossa noin 6 500 opiskelijaa vuosittain Täydennyskoulutuskeskus TYT, jossa noin 1 600 opiskelijaa vuosittain Toimintaa myös Hämeenlinnassa, Porissa, Seinäjoella, Valkeakoskella ja Virroilla 4.5.2012

Tutkimuksen kärjessä 4.5.2012

Tampereen teknillinen yliopisto TTY Strategiset tutkimusalat Signaalinkäsittely Nanofotoniikka Älykkäät koneet Suomen Akatemian huippuyksiköt Signaalinkäsittelyn ryhmä Älykkäiden koneiden huippuyksikkö yhdessä Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun kanssa 4.5.2012

Tampereen yliopisto TaY Suomen Akatemian huippuyksikkö FinMIT, suomalainen mitokondriotautien ja ikääntymisen huippuyksikkö Tutkimusyksiköitä mm. Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimusryhmä TAUCHI Journalismin tutkimusyksikkö JTY Lääketieteellisen teknologian instituutti IMT Rauhan ja konfliktin-tutkimuskeskus TAPRI Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Työelämän tutkimuskeskus WRC Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente 4.5.2012

Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT Tutkimusalat Tampereella Tuotantoteknologia Turvallisuus Käyttäjäkeskeinen tietotekniikka Lääketieteellisen teknologian instituutti Mittaustekniikka ja bioanturit Materiaalit ja kemikaalit Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 4.5.2012

Nokia Tampereella Teknologiayksikkö (Technology Platforms) erityisesti älypuhelinten tuotekehitys Multimedia-toimialaryhmä muun muassa kuva- ja videopuhelimia Enterprise Solutions päätelaiteyksiköllä tuotekehitystoimintaa Nokia-Siemens Networks erityisesti verkonhallintajärjestelmien ja matkapuhelinverkkojen kehitys Nokia Research Center muun muassa langaton multimedia ja käytettävyys 4.5.2012

Ensimmäisenä maailmassa 1974 NMT-puhelu 1984 Biohajoava implantti (Bioscience/Bionx) 1985 Elektromekaaninen kalvo 1991 GSM-puhelu 1995 Kävelevä metsäkone (Timberjack, nyk. John Deere Forestry Oy) 1996 Personal Digital Assistant (Nokia) 2001 Peli- ja kuvapuhelimet (Nokia) eKortti (eTampere/Infocity) FogScreen-sumunäyttö 2003 Automaatinen konttiterminaali 2006 Antibioottinen biohajoava implantti 4.5.2012

Aktiivinen kehittäjä 4.5.2012

BioneXt Tampere Bioteknologian kehitys- ja investointiohjelma (2003–2010) Edistää bioteknologian huippututkimusta, kliinistä soveltamista ja kansainvälistä kaupallistamista Sisällölliset painoalueet: ICT-sovellusten kehittäminen ja hyödyntäminen Implantit ja kudosteknologia Immunologia ja rokotteet 4.5.2012

Luova Tampere Luova Tampere on Suomen suurin alueellinen luovan talouden kehittämishanke Ohjelma kehittää luovia toimialoja, edistää innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä sekä kasvattaa Tampereen vetovoimaa. Käynnissä olevia hankkeita mm. Sosiaalisten innovaatioiden Demola The HUB Pirkanmaan festivaalien markkinointihanke Tampereen Arkkitehtuuriviikko 2010 ja 2011 Luovien alojen keskus Pirkanmaan festivaalit YLÖS – ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Sarjakuva Finlandia 4.5.2012

Eco2 Ekotehokas Tampere 2020 Tavoitteet Edelläkävijän roolin ottaminen ilmastoasioissa Tampereen ilmastositoumusten toteuttaminen Kaupunkirakentamisen toimintatapojen kehittäminen Ympäristöliiketoiminnan kasvun tukeminen Hankkeita Koukkujärven ekologinen pientaloalue ja Virolaisen energiatehokas asuntomessualue Vuoreksessa Nurmi-Sorilan Aurinkokaupunki Kaupungin oman rakennuskannan energiatehokas peruskorjaus Keskustan täydennysrakentaminen Joukkoliikenteen kehittäminen; kaupunkiraitiotien ja lähijunaliikenteen suunnittelu Kevyen liikenteen verkostojen kehittäminen, kaupunkipyörät 4.5.2012

Virkeä ja vihreä 4.5.2012

Virkeä ja vihreä Tampere matkailukaupunki kongressikaupunki messukaupunki kulttuurikaupunki liikuntakaupunki tapahtumien kaupunki luontokaupunki kestävän kehityksen kaupunki 4.5.2012

Matkailukaupunki Strategiset painopisteet perhematkailu, kulttuurimatkailu sekä kokous- ja kongressimatkailu Hotelliyöpymisten perusteella Suomen toiseksi suosituin matkailukaupunki Ulkomaisten matkustajien lukumäärä (noin 650 000 vuosittain) on nelinkertaistunut Tampereen lentoasemalla 2000-luvulla Särkänniemen Elämyspuisto on Suomen toiseksi suosituin perhematkailukohde, jossa noin 570 000 kävijää vuosittain 4.5.2012

Kongressikaupunki Suomen johtava kongressikaupunki Vuosittain noin 20 kansainvälistä kongressia, joissa 5 000–15 000 kongressivierasta Tampere-talo tutkitusti Suomen kongressikeskusten ykkönen Tampere Convention Bureaulla koordinointivastuu valtakunnallisesta kokous- ja kongressimatkailun osaamiskeskuksesta (KOSKE) 4.5.2012

Messukaupunki Vuosittain järjestetään noin 20 messut, joissa näytteilleasettajia 4 000 ja kävijöitä 150 000 Kansainvälisiä ammattimessuja mm. Alihankinta-, Turvallisuus- sekä Sähkö- ja Tietoverkkomessut Kansallisesti suosittuja kuluttajamessuja mm. Asumisen ja rakentamisen ASTA- messut, Suomen kädentaitomessut, Kirjamessut sekä Keräily- ja antiikkimessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus on yksi Suomen suurimmista tapahtumakeskuksista. Suuria yleisötapahtumia järjestetään vuosittain noin 60, kokouksia ja yksityistilaisuuksia noin 250. Vuonna 2011 kävijöitä oli yhteensä 625 549, joista Tampereen Messujen tapahtumissa käyneitä oli 114 123, urheilutapahtumissa käyneitä 282 588 ja muissa tapahtumissa käyneitä 228 838. 4.5.2012

Kulttuurikaupunki Kymmenkunta ammattiteatteria, yhteensä noin 25 teatteria Tampereen Filharmonia on Suomen ainoa täysmittainen sinfoniaorkesteri pääkaupunkiseudun ulkopuolella Tampereen Ooppera Tampere-talo on Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus Museokeskus Vapriikki, Tampereen taide-museo, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen taidemuseon Muumilaakso, Työväenmuseo Werstas, Lenin-museo, Mediamuseo Rupriikki, Taiderakennus TR1, Nukke- ja pukumuseo, Poliisimuseo, Vakoilumuseo, Amurin työläismuseokortteli, Kivimuseo … Taidekeskukset: Verkaranta, Valokuvakeskus Nykyaika, Taidekeskus Mältinranta, Galleria Saskia, Taidekeskus Haihara 4.5.2012

Liikuntakaupunki 3 uimahallia, 6 jäähallia, 9 talviuintipaikkaa 80 km valaistuja ulkoilureittejä Suomen ensimmäinen tekojäärata v. 1956 Suomen ensimmäinen jäähalli v. 1965 Tampereen stadion Ratina v. 1965 Tammelan jalkapallostadion Tampereen uintikeskus Pyynikin palloiluhalli Kaukajärven soutu- ja melontastadion Kansainvälisiä kisoja vuosittain mm. Tammer-turnaus ja nuorten Delfin Basket Yli 20 pääsarjatasolla pelaavaa joukkuetta Vuonna 2009 Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit Tampereella 4.5.2012

Tapahtumien kaupunki Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat Tampereen Teatterikesä Pispalan Sottiisi Tampere Biennale Tampereen Sävel Tampere Jazz Happening MindTrek-mediaviikko Tampereen kukkaisviikot Tammerfest Sauna Open Air Tampereen flamencoviikko Tampereen Arkkitehtuuriviikko Runokaupunki-festivaali Tampereen kansainvälinen salsafestivaali 4.5.2012

Luontokaupunki Puistoja ja viheralueita 2 623 hehtaaria eli noin 124 m2/asukas Järviä ja lampia 200, neljännes kaupungin pinta-alasta on vettä 21 luonnonsuojelualuetta, mm. Pyynikki ja Viikinsaari Pyynikinharju on maailman korkein soraharju, 80 m Pyhäjärven pinnasta Pudotus kaupunkia halkovassa Tammerkoskessa 18 metriä 4.5.2012

Kestävän kehityksen kaupunki Vuoden 2010 alussa valmistui Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia Strategian mukaisesti ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys osa kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelua Ympäristötilinpäätös käyttöön ensimmäisenä kaupunkina Suomessa Tampereen kaupunki hyväksynyt Aalborgin sitoumukset Vuoden 2009 alusta mukana Euroopan Unionin pormestareiden ilmastositoumuksessa Keväällä 2009 Tampere allekirjoitti Eurocities-järjestön ilmastojulistuksen Kaupunki solminut Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen Suomen ensimmäinen Reilun kaupan kaupunki 2008 4.5.2012