Tampere – kehityksen kaupunki Etunimi Sukunimi Yksikkö Tilaisuus, pvm

Kosken partaalle

Tammerkosken kaupunki • 1779 Ruotsin kuningas Kustaa III perusti kaupungin vanhalle markkinapaikalle Tammerkosken rantaan teollisuutta ja kauppaa varten • Suomen johtava teollisuuskaupunki 1800-luvun alusta nykyaikaan • keskeiset alat 1800-luvulla: tekstiiliteollisuus, paperiteollisuus, konepajateollisuus, kauppa • asukkaita 1779 200 1820 1 000 1865 5 500 1875 8 500 1895 25 000

Keskeiset teollisuudenalat 1800-luvulla • tekstiiliteollisuus: Finlaysonin puuvillatehdas 1820, Tampereen Verkatehdas, nyk. Tamfelt 1856, Tampereen Pellava- ja Rauta- Teollisuus Osake-Yhtiö eli Tampella 1861, Lapinniemen puuvillatehdas 1897 • paperiteollisuus: Suomen ensimmäinen paperitehdas 1783, Suomen ensimmäinen paperikone 1842 J.C. Frenckell & Son, Suomen toinen puuhiomo 1865, nyk. M-real Takon kartonkitehdas • konepajateollisuus: 1843 masuuni eli rautatehdas, 1861 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiö eli Tampella

Finlaysonin Puuvillatehdas • perustettu 1820 • Tampereen kasvun ja Suomen teollistumisen veturi • Suomen ensimmäinen suurteollisuusyritys ja tekstiiliteollisuuden luoja • menestystekijät 1800-luvulla edistyksellinen tuotantoteknologia, verohelpotukset • pääoma Venäjältä, know how Euroopasta, työväki Suomen maaseudulta • ”valtio kaupungissa” • 1837 ”Kuusvooninkinen” Pohjoismaiden modernein teollisuusrakennus • 1882 kutomosali Plevnan sähkövalot ensimmäiset Pohjoismaissa ja viidennet Euroopassa • kutomosalissa 1900-luvun alussa 1 200 kutomakonetta • 1840 työntekijöitä 200, 1870 yli 2 300, 1900 yli 3 000 (Pohjoismaiden suurin) • arvorakennukset kunnostettu toimisto-, näyttely- ja liiketiloiksi

Vetovoimainen kasvukeskus

Vetovoimainen Tampere • halutuin asuinpaikka (Kaupungit: Muuttohalukkuus 2004/ Taloustutkimus Oy) • suurimpien kaupunkien imagovertailun ykkönen (Internet-kysely tuhannelle kuntien, valtion paikallishallinnon, yrittäjien, pankkien ja vakuutuslaitosten ja median edustajalle 16.9.–9.10. 2003)

Tampere ja kaupunkiseutu lukuina • Tampere yli 200 000 asukasta • Suomen 3. suurin kaupunki • Tampereen kaupunkiseutu maan toiseksi suurin kasvukeskus, noin 309 000 asukasta (2002) Tampere 200 000 Nokia 27 600 Kangasala 23 000 Ylöjärvi 21 300 Lempäälä 17 100 Pirkkala 13 700 Vesilahti 3 600 • kaupunkiseudun nettomuutto 2 500–3 500 vuodessa • kaksi kolmasosaa suomalaisista asuu 200 km:n säteellä Tampereesta • BKT/asukas yli 23 000 euroa (BKT-indeksi 102,4, Suomi= 100)

Työpaikat Tampereen kaupunkiseudulla toimialoittain • työpaikkojen määrän kasvu nopeampaa kuin muissa suurissa kaupungeissa

Työntekijämäärältään suurimmat yritykset Pirkanmaalla • Nokia 3 700 • UPM-Kymmene 2 300 • Metsäliitto 2 100 • Suomen Posti 2 100 • Metso 2 000 • Saarioinen 1 600 • Nokian Renkaat 1 400 • Pirkanmaan Osuuskauppa 1 400 • VR-Yhtymä 1 100

Työvoima kaupunkiseudulla • työllisiä noin 133 000 (2000) • työttömyysaste noin 13 % • työllisten ikäjakauma: 15–24-v. 11 % 25–34-v. 24 % 35–44-v. 27 % 45–54-v. 27 % 55–64-v. 10 % • huoltosuhde 45,7 % (alle 15- ja yli 64-vuotiaat/100 työikäistä, 2001)

Tampere-konserni • hallinto uuteen tilaaja—tuottaja-toimintamalliin 2007 mennessä • konsernitaseen loppusumma 1 970,4 milj.euroa, kaupunki 1 478,8 milj. euroa • lainakanta 2 625 e / asukas • kunnallista liiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä 14 • mm. 23 kiinteistö- ja asuinyhtiötä, 2 säätiötä, 5 kuntayhtymää • kaupungin henkilöstö noin 16 000

Oppiva ja opiskeleva

Suosittu opiskelukaupunki Tampere on Helsingin jälkeen suurin opiskelukaupunki Tampereen seudulla on • 130 peruskoulua, 33 200 oppilasta • 20 lukiota, 7 000 opiskelijaa • yli 30 teknistä ja ammatillista koulua ja opistoa • 2 yliopistoa, 2 ammattikorkeakoulua, yhteensä 34 000 opiskelijaa

Yleissivistävä koulutus Tampereen seudulla • 130 peruskoulua, 33 200 peruskoululaista Tampereella 54 peruskoulua, 4 erityiskoulua perusopetusta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi • 20 lukiota, 7 000 opiskelijaa Tampereella 8 lukiota ja 2 aikuislukiota • 6 kansalais- ja työväenopistoa

Ammattikorkeakoulut Tampereen ammattikorkeakoulu • tekniikka ja metsätalous, taide ja viestintä, liiketalous sekä Ammatillinen opettajakorkeakoulu • noin 20 koulutusohjelmaa, joista 2 englanninkielistä • 5 000 opiskelijaa, joista viidennes aikuiskoulutuksessa Pirkanmaan ammattikorkeakoulu • maakunnallinen palvelualojen ammattikorkeakoulu • yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, luonnontieteiden ala, tekniikka ja liikenne, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä kulttuuri • 16 koulutusohjelmaa, joista 2 englanninkielisiä • 4 000 opiskelijaa • koulutusta Tampereella, Ikaalisissa, Mäntässä ja Virroilla

Tampereen teknillinen yliopisto • 12 000 tutkinto-opiskelijaa, joista noin 700 ulkomaalaisia • 10 koulutusosastoa: arkkitehtuuri, automaatiotekniikka, konetekniikka, materiaalitekniikka, rakennustekniikka, sähkötekniikka, teknis- luonnontieteellinen, tietotekniikka, tuotantotalous, ympäristötekniikka • täydennyskoulutuskeskus Edutech, noin 5 000 opiskelijaa vuosittain • perustettu 1965 • campus Hervannassa • toimintaa 12 paikkakunnalla

Tampereen yliopisto • yli 15 000 tutkinto-opiskelijaa, joista noin 700 ulkomaalaisia • 6 tiedekuntaa: yhteiskuntatieteellinen, humanistinen, kauppa- ja hallintotieteiden, informaatiotieteiden, lääketieteellinen, kasvatustieteiden • täydennyskoulutuskeskus TYT, noin 16 000 opiskelijaa vuosittain • historia: Yhteiskunnallinen Korkeakoulu Helsingistä Tampereelle 1960, yliopistoksi 1966 • toimintaa Hämeenlinnassa, Porissa, Seinäjoella, Valkeakoskella ja Virroilla

Koulutusaste Tampereen kaupunkiseudulla • korkea-asteen eli korkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneita yli 15-vuotiaista 26,5 %

Tutkimuksen kärjessä

Keskeisimmät tutkimusalat • terveys- ja bioteknologia • informaatio- ja kommunikaatioteknologia • koneenrakennus ja automaatio • tietoyhteiskuntaan liittyvä tutkimus • useita isoja EU-tutkimushankkeita koordinoitavana, muun muassa optoelektroniikassa

Tampereen teknillinen yliopisto TTY Suomen Akatemian huippuyksiköt • biomateriaalien tutkimusryhmä • hydrauliikan ja automatiikan laitos • signaalinkäsittelyn algoritmitutkimuksen ryhmä Tutkimuskeskuksia • Digitaalisen median instituutti DMI • Optoelektroniikan tutkimuskeskus ORC

Tampereen yliopisto TaY Suomen Akatemian huippuyksiköt • historiatieteen laitos • FinMIT, mitokondrioiden toiminnan ja toimintahäiriöiden tutkimusyksikkö Tutkimusyksiköitä mm. • Journalismin tutkimusyksikkö • Liiketaloudellinen tutkimuskeskus • Lääketieteellisen teknologian instituutti • Rauhan ja konfliktin tutkimuskeskus Tapri • TAUCHI, ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimusryhmä • Tietoyhteiskuntainstituutti • Työelämän tutkimuskeskus

Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT Tutkimusalat Tampereella • tuotantoteknologia • turvallisuus • käyttäjäkeskeinen tietotekniikka • mittaustekniikka ja bioanturit • materiaalit ja kemikaalit • rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Nokia Tampereella • Teknologiayksikkö (Technology Platforms) erityisesti älypuhelinten tuotekehitys • Multimedia-toimialaryhmä muun muassa kuva- ja videopuhelimia • Enterprise Solutions päätelaiteyksiköllä tuotekehitystoimintaa • Networks-yksikkö erityisesti verkonhallintajärjestelmien ja matkapuhelinverkkojen kehitys • Nokia Research Center muun muassa langaton multimedia ja käytettävyys

Teknologia- ja tutkimuskeskukset • Tampereen Teknologiakeskus Hermia • Terveysteknologiakeskus Finn-Medi • Media Tampere • Kudosteknologiakeskus Regea • Optoelektroniikan tutkimuskeskus ORC • Digitaalisen median instituutti DMI

Ensimmäisenä maailmassa 1974 NMT-puhelu 1984 biohajoava implantti (Bioscience/Bionx) 1985 elektromekaaninen kalvo 1991 GSM-puhelu 1995 kävelevä metsäkone (Timberjack) 1996 Personal Digital Assistant (Nokia) 2001 peli- ja kuvapuhelimet (Nokia) 2002 eKortti (eTampere/Infocity)

Aktiivinen kehittäjä

Tampereen seudun kehitysohjelmia • Osaamiskeskusohjelma (1994–2006) • eTampere-tietoyhteiskuntaohjelma (2001–2006) • BioNext Tampere -bioteknologiaohjelma (2003–2010)

Osaamiskeskusohjelma • parantaa osaamista alueen vahvoilla aloilla työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi Osaamiskeskukset • koneenrakennus ja automaatio • terveysteknologia • informaatio- ja kommunikaatioteknologia • viestintä • asiantuntijapalvelut (alueellinen) • kokous- ja kongressimatkailu (valtakunnallinen)

eTampere • tietoyhteiskunnan kehittämisohjelma • vahvistaa osaamista, synnyttää uutta liiketoimintaa, kehittää julkisia verkkopalveluja Kuusi osaohjelmaa: • Tietoyhteiskuntainstituutti • Palveluautomaation kehityskeskus • Sähköisen liiketoiminnan tutkimuskeskus • eKiihdyttämö • Teknologian veturiohjelmat • Infocity

Bionext Tampere • bioteknologian kehitys- ja investointiohjelma • edistää bioteknologian huippututkimusta, kliinistä soveltamista ja kansainvälistä kaupallistamista Sisällölliset painoalueet • ICT-sovellusten kehittäminen ja hyödyntäminen • implantit ja kudosteknologia • immunologia ja rokotteet

Centre for Open Source Software COSS • avoimen lähdekoodin käyttöä tukeva ja edistävä palvelukeskus Neogames • pelialan kehityskeskus Sentre • kestävien energiaratkaisujen keskus, energia-alan kehittäjäverkosto

Maailman markkinajohtajayrityksiä • Nokia • Kalmar Industries • Sandvik Tamrock • Metso Automation • Metso Minerals • Kvaerner Power • Tamglass • Timberjack • Bronto Skylift • Avant Tecno

Virkeä ja vihreä

Virkeä ja vihreä Tampere • matkailukaupunki • kongressikaupunki • messukaupunki • kulttuurikaupunki • liikuntakaupunki • tapahtumien kaupunki • luontokaupunki • kestävän kehityksen kaupunki

Matkailukaupunki • strategiset painoalueet perhematkailu, kulttuurimatkailu, kokous- ja kongressimatkailu • hotelliyöpymisten perusteella Suomen toiseksi suosituin matkailukaupunki • Särkänniemen Elämyspuisto noin 770 000 kävijää vuodessa Suomen toiseksi suosituin perhematkailukohde

Kongressikaupunki • maan toiseksi vilkkain kongressikaupunki • 20–30 kansainvälistä kongressia ja 6 000–15 000 kongressivierasta vuosittain • Tampere-talo tutkitusti kongressikeskusten ykkönen • Tampere Convention Bureaulla koordinointivastuu valtakunnallisesta kokous- ja kongressimatkailun osaamiskeskuksesta (KOSKE)

Messukaupunki • noin 30 messut vuosittain • kansainvälisiä ammattimessuja Alihankinta, Turvallisuus, Hitec • Tampereen Messukeskus Pirkkahalli

Kulttuurikaupunki • kymmenkunta ammattiteatteria • Tampereen Filharmonia • Tampere-talo Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus • Museokeskus Vapriikki, Tampereen taidemuseo, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen taidemuseon Muumilaakso, Työväen keskusmuseo Werstas, Lenin-museo, Mediamuseo Rupriikki, Nukke-ja pukumuseo...

Liikuntakaupunki • 4 uimahallia, 7 jäähallia, 7 talviuintipaikkaa • 80 km valaistuja ulkoilureittejä • Suomen ensimmäinen tekojäärata 1956 Suomen ensimmäinen jäähalli 1965 Tampereen stadion 1965 Tammelan jalkapallostadion Tampereen uintikeskus Pyynikin palloiluhalli Kaukajärven soutu- ja melontastadion • kansainvälisiä kisoja vuosittain mm. Tammer-turnaus ja nuorten Delfin Basket

Tapahtumien kaupunki • Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat • Tampereen Teatterikesä • Pispalan Sottiisi • Tampere Biennale • Tampereen Sävel • Tampere Jazz Happening • MindTrek-mediaviikko

Luontokaupunki • puistoja ja viheralueita 2 383 hehtaaria eli noin 100 m2/asukas • järviä ja lampia 200, neljännes kaupungin pinta-alasta vettä • 14 luonnonsuojelualuetta, mm. Pyynikki ja Viikinsaari • Pyynikinharju maailman korkein soraharju, 80 m Pyhäjärven pinnasta • pudotus Tammerkoskessa 18 metriä

Kestävän kehityksen kaupunki • strategian mukaisesti ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys osa kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelua • ympäristötilinpäätös käyttöön ensimmäisenä kaupunkina Suomessa