I Esihistoria – pyyntikulttuurin aika ihmisen lajikehitys, maanviljelyn vallankumous ja Lähi-idän kulttuurit

Ihmisen evoluutio Ihmisapinat kehittyivät apinoista erilleen 15–20 milj. vuotta sitten. 17 milj. vuotta sitten ihmisapinat levisivät Aasiaan ja Eurooppaan, kun Afrikka ja Arabia ajautuivat manneryhteyteen Euraasian kanssa. Ihminen eriytyi apinoista 4-6 milj. vuotta sitten  ihmisen ja apinan DNA 98.8 % samaa. Alkukoti itäisessä Afrikassa. Darwin 1859 Lajien synty: ihmiset ja eläimet syntyneet luonnonvalinnan tuloksena  kehitysteoria vs. Raamatun selitys.

NEOLIITTINEN VALLANKUMOUS= MAANVILJELYN YLEISTYMINEN I Taustaa 10 000 vuotta sitten ilmaston lämpeneminen  siirtyminen pyyntitaloudesta ja paimentolaisuudesta maanviljelyyn. Riistan väheneminen. Kasvavalle väestölle enemmän ravintoa. Sopeuduttiin muuttuviin olosuhteisiin (ei keksintö).

Maanviljelyn teoria 1) ilmastoteoria. - ilmasto lämpeni, arot metsittyi, suurriista hävisi. - siirryttiin pienriistan metsästykseen ja kasvisravintoon. 2) väestön kasvaessa tarvittiin edelleen enemmän ravintoa. - oli ryhdyttävä työlääseen viljelyyn, jotta kasvavalle väestölle olisi saatu ravintoa. 3) voi olla kyse myös vahingosta, luonnon kasveja keräilemällä oivallettiin, että uusi kasvi lähtee kasvamaan siemenestä. 4) ”Keksikö” nainen maanviljelyn? Todennäköisesti, koska naisen tehtävänä oli keräily. 5) Maanviljely yleistyi tekniikan kehittyessä. 6) Tapahtumasta käytetty nimitystä neoliittinen vallankumous. Vallankumous termiä puoltaa: Muutoksen merkittävyys vastaan: siirtyminen maanviljelyyn oli hidas prosessi.

II Maanviljely Kehittyi samanaikaisesti Lähi-idässä (vehnä, durra), Kiinassa (riisi, hirssi) ja Väli-Amerikassa (kurpitsa, maissi) Suurissa jokilaaksoissa hedelmällistä viljelymaata (liete). Tulvien sääntely patojen avulla  useampi sato vuodessa. Maanviljely raskasta, mutta tuottavampaa pienellä alueella verrattuna keräilyyn.

III Seuraukset Ympäristökatastrofeja: eroosio, maan suolaantuminen, liika kastelu. Väestönkasvu. Synnytti pysyvän asutuksen (kaupunkimaiset yhteisöt). Korkeakulttuurit (=kirjoitustaito, kaupungistuminen, kehittynyt työnjako). Tekniikka kehittyi. Työnjako, ammatit eriytyivät. Ylijäämä synnytti epätasa-arvoisen yhteiskunnan (despotia, luokkajako), toisaalta kaupankäynnin ja siirtymisen rahatalouteen. Sodat yleistyivät.

Joki ja pelto  kylä Suurten jokien varsilla viljely oli helppoa ja ihmiset alkoivat viljelellä maata Maanviljelys muodosti pysyvän asutuksen eli kylä  kylätalous Maanviljelys vaati yhteistyötä, kylä omisti pellot Toiset suvut vaurastuivat perinnön kautta, jolloin syntyi eriarvoisuutta Kylä  temppeli Maanviljelijät palvoivat jumaliaan paremman sadon toivossa  temppelit/papit Papit alkoivat organisoida maanviljelystä, ajanmittausta, perustivat kutomoita, kävivät kauppaa, rakensivat palatseja. Papeista ja virkamiehistä yläluokka. Kirjoitustaito syntyi, koska hallinto ja valvonta täytyi hoitaa tehokkaasti (Urukin papit= nuolenpääkirjoitus). Temppeli  kaupunki/valtio Pienten kylien yhteenliittymiä Tarvittiin keskusjohto organisoimaan monimutkaista järjestelmää  lait, virkamiehiä ja sotavoimat Vahvemmat alistivat heikompia  sotia Valta keskittyi harvojen käsiin

Antiikin Kreikan nousu, Rooman laajentuminen ja tuho. Antiikin maailma Antiikin Kreikan nousu, Rooman laajentuminen ja tuho.

Määrittele antiikki? Kreikan ja Rooman historia Välimeren piirissä 1000 eKr. – 500 eKr. Kielinä kreikka ja latina Kreikka muodostui kaupunkivaltioista, Rooma oli yhtenäinen imperiumi Tehokas talous, orjat ja armeija loivat pohjan kulttuurin kukoistukselle Antiikin Kreikassa ja Roomassa syntyivät meidän eurooppalaisten yhteiskuntaa ja elämäntapaa kuvaavat piirteet

Kreikkalaisista kulttuurikansa Idän (Lähi-Itä) sivistysperintö siirtyi Välimeren alueelle. 1. eurooppalainen korkeakulttuuri Kreetan saarella 2000 eKr. Lauhkea ilmasto oli otollinen maanviljelylle (oliivi, viini) ja merenkululle. vuoristo pakotti liikkumaan merta pitkin. Väestönkasvu ja kaupunkivaltioiden epävakaus purkautuivat siirtokuntiin  kreikkalainen kulttuuri levisi. Kauppayhteydet vaurastivat pieniä kaupunkivaltioita tuonti: puu, vilja ja metalli. vienti: viini, oliiviöljy, keramiikka, metallit  hopearaha maksuvälineeksi. Myös ajatukset, aatteet ja keksinnöt.

Kreikasta korkeakulttuuri. Hopeakaivokset (Laureion) ja orjatyö loivat vahvan perustan ja mahdollisuuden tieteiden ja taiteiden harjoittamiseen. kaupunkivaltioiden välinen kilpailu edisti. suvaitsevainen uskonto. Kreikasta korkeakulttuuri. Huom. Kreikka ei ollut valtio, vaan alue koostui pienistä kaupungeista (1500 polista), joista tärkeimmät Ateena ja Sparta

Rooman talouden mahti Armeija ja laaja kaupunkiväestö ruokittavana: viljaa tuotava ulkomailta  valtion monopoliksi. Maatalous pääelinkeinona. orjatyövoiman käyttö. varallisuus kasaantui suurmaanomistajille eli patriiseille. Veronvuokraajat l. publikaanit keräsivät viljaa verona maanviljelijöitä ja myivät sen kauppiaille. provinssit eli alistetut kansat maksoivat veroja  uusia alueita valloitettava, jos haluttiin kasvattaa verotuloja. Reuna-alueet erikoistuivat tuottamaan tiettyjä tuotteita, jolloin ne vaurastuivat. Vaihdannan tilalle muodostui rahatalous. Tehokas verotus takasi hallinnon ja armeijan toiminnan, kauppa sitoi valtakunnan osat toisiinsa.

Miksi jostakin valtiosta tulee suurvalta? Miksi Roomasta tuli suurvalta?

Miksi Roomasta tuli suurvalta? • Tehokas armeija  kurinalaiset legioonat. • Hyvät sotapäälliköt/johtajat  Caesar, Augustus. • Toimiva talous. • Lempeä/oikeudenmukainen valloituspolitiikka Rooma keräsi verot ja määräsi ulkopolitiikan, mutta ei puuttunut paikallishallintoon. • Ei voimakkaita vastustajia, vastustajien hajanaisuus roomalaisten harjoittama “Hajota ja hallitse” (Divide et impera) –politiikka.

• Valloitettujen alueiden tehokas valvonta  rajaseuduille perustettiin sotilassiirtokuntia. • Hyvät liikenneyhteydet.  Rooman rakentamat sotilastiet ja Rooman keskeinen sijainti Välimerellä. • Yhtenäinen ja sisäisesti vahva valtio  sisäinen rauhallisuus 500-luvulta 100-luvulle eKr.

Roomalainen yhteiskunta ja yhteiskuntaluokat

Patriisit= vanhoja maanomistajasukujen jäseniä, aristokraatteja Plebeijit=vapaasyntyiset, talonpoikia, kauppiaita, ei oikeutta korkeisiin virkoihin Proletarius= köyhä työläinen Patronuksen eli suojelijan ja klientin eli suojatin suhde oleellinen Orjat, asema vaihteli ja periytyi

Miksi Rooma tuhoutui?

Rooman tuhoutuminen 1. Liian suuri koko. vaikea puolustaa (reuna-alueiden kapinointi 200-l:lta), nieli varoja. 2. Talouden romahtaminen. laajentuminen loppui 100-luvulla  ei enää orjia ja sotasaalista, armeijan ja hovin menot kasvoivat. verotuksen kiristyminen  veropakoilun lopettamiseksi siirtyminen maaorjuuteen. inflaatio  siirryttiin luontaistalouteen  kaupunkikulttuuri rappeutui. 3. Ulkoiset tekijät. rutto, lavantauti ja isorokko sekä lyijymyrkytykset  väkiluku väheni. kansainvaellukset  476 jKr. Länsi-Rooma germaanien valtaan. 4. Väkiluvun kääntyminen laskuun  barbaarit armeijaan.

Vuonna 260 hopeadenaarin hopeapitoisuus oli enää 6 % alkuperäisestä

5. Epätasapaino köyhtyvän länsiosan ja rikkaan itäosan välillä  jakautuminen 395 jKr. 6. Ympäristökatastrofit. eroosio, tulvat, soistuminen ja liikakastelu. 7. Kristinusko ja juutalaisuus muuttavat kulttuuria.  Rooma alkaa hajota sisältä ja ulkoa. Länsi-Rooma ja Itä-Rooma 395 Länsi-Rooma tuhoutui valtiona 476