Onko pakko leikata, mistä rahat kuntien palveluihin? Yrjö Hakanen Suomen sosiaalifoorumi

Kysymys, joka loistaa poissaololla  Kunta- ja palvelurakenteiden erilaisia uudistusesityksiä on tehty hallitusten toimeksiannosta ainakin kymmenen vuotta. Mallit ovat vaihdelleet, mutta yksi piirre on ollut kaikille yhteinen: Kysymys tarpeesta vahvistaa kuntien rahoitusta on loistanut poissaolollaan. Rahoitusta on päinvastoin leikattu.

Hallitusohjelman ja kehysriihien vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, miljoonaa € Kunnilta jää saamatta leikkausten takia valtionosuuksia noin 7,3 mrd. euroa Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) yli 1,4 mrd. euroa. Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Hallitusohjelma Kuntaliiton aineistosta yhdistänyt Yrjö Hakanen * - Mm. sosiaali- ja terveystoimi, esi- ja perusopetus. - Lisäksi OKM:n leikkaukset 92 milj. (v. 2013), 77 milj. (2014), 100 milj. (2015), yhteensä 768 milj.€ Kehysriihi 3/2014

Mitä uudistetaan leikkaamalla? Kuntien rahoitusta on leikattu 90-luvun alun lamasta alkaen. Kyllä hallitukset ovat tienneet, että se heikentää palvelujen laatua ja saatavuutta. Onkin ”uudistettu” ihan muuta: - valtion ja progressiivisen verotuksen osuutta palveluissa on vähennetty, - julkisten peruspalvelujen roolia on rajoitettu, - naisvaltaisen palvelutyön hiostusta on lisätty, - yksityisten markkinoiden osuutta on kasvatettu.

Miksi ei puhuta näistä luvuista?  Tulonjako on muuttunut 1990-luvun puolivälin jälkeen pääoman hyväksi. Jos palkkojen osuus BKT:stä olisi samalla tasolla kuin sitä ennen keskimäärin, palkkoja maksettaisiin vuodessa noin 10 miljardia enemmän.  Jos pääomaverotus olisi Suomessa EU-maiden keskitasolla, kertyisi valtiolle ja kunnille 4 miljardia enemmän verotuloja.  Jos veroaste olisi esim. Tanskan tasolla, olisi verotuloja vuodessa noin 8 miljardia euroa nykyistä enemmän.  Valtionyhtiöiden 1990-luvun yksityistämisen seurauksena valtiolle koitui jo 10 vuodessa 15 miljardin nettomenetykset.  Eläke- ja sosiaaliturvarahastot ovat kasvaneet sekä euromääräisesti että suhteessa BKT:hen, vuodessa noin 10 miljardia. Ne ovat jo yli 160 miljardia.

Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvaneet valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen varojen ja velkojen erotus (Lähde Tilastokeskus, Rahoitustilinpito )

Suomessa pääomaverojen osuus kaikista veroista on alempi kuin EU:n keskitaso % Pääomaverojen osuus Suomessa verotuloista 15,5 %, kun se on EU:ssa keskimäärin 20,5 % (lähde Eurostat, 2011)

Mistä lisää rahaa kuntien palveluihin?  Pääomatulot kunnallisverolle. (Kunnille 2 miljardia 2012 tiedoin)  Kunnallisvero progressiiviseksi suurituloisten verotusta kiristäen  Yhteisöveron alennuksen peruminen ja kuntien osuuden lisääminen yhteisöverosta.  Kuntien valtionosuuksien korottaminen, erityisesti köyhien kuntien tuen lisääminen.  Ostopalvelujen vähentäminen ja palvelujen tuottaminen pääsääntöisesti kunnan omana toimintana.  Kuntien oman tuloa tuovan liiketoiminnan kehittäminen (esim. rakentaminen, uusiutuva energia, työterveydenhuolto, tietotekniikan sovellukset ym).  Kuntien palveluihin panostaminen tuo myös työtä ja tuloja sekä vähentää pitkän päälle sote-menoja.

Annammeko sote-mallin mitätöidä puolet kunnallisen äänioikeuden sisällöstä? Saako eliitti kaapata sote-vallan? Alistummeko vain asiakkaan ja laskujen maksajan rooliin Vaihtoehto voisi olla paikallishallinnon malli, jossa yhdistyvät: -Pohjoismaiden kuntien laaja hyvinvointitehtävä ja itsehallinto. -Eurooppalainen kolmiportainen paikallishallinto: vaaleilla valitaan kunnanvaltuustojen lisäksi kunnanosavaltuustot ja maakuntavaltuustot. -Latinalaisessa Amerikassa syntynyt osallistuva budjetointi. -Avoimen datan hyödyntäminen osallistumisessa. Tässä vaihtoehdossa osallistuva budjetointi antaa asukkaille valtaa mm. lähipalveluissa. Kunnilla on päävastuu peruspalveluista ja verotusoikeus. Maakuntavaltuuston tehtävänä mm. erikoissairaanhoito ja erityistason sosiaalipalvelut. Maakuntatasolle rahoitus pääosin valtiolta.

Kiitos!