5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
CYCNOCHES, CATASETUM Suku: CATASETINAE. Cycnoches – joutsenorkidea ’Swan Orchids’ Nimi tulee kreikan kielen sanasta ’Kyknos’ joutsen, ’Auchen’ kaula Noin.
Advertisements

vedestä, ilmasta ja tulesta.
vedestä, ilmasta ja tulesta.
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohovartisia kasveja tai varpuja. Varpukasvit ovat puuvartisia: Mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva…
ORKIDEAYHTEISTILAUS KARGE 2013
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohoja tai varpuja.
PLANKTON.
Bios 1: Eliömaailma 1 Happonen P, Holopainen M, Sotkas P, Tenhunen A, Tihtarinen-Ulmanen M & Venäläinen J (2011)
Sademetsä.
Kappale 4 Rantojen kasvillisuus kasvaa erilaisina vyöhykkeinä.
5. RUoANSULATUS-ELIMISTÖ
5. RUoANSULATUS-ELIMISTÖ
Kappale 7.
Pituus- ja paksuuskasvu
LAJIEN VÄLISET SUHTEET s
Kalatalouden tulevaisuuden mahdollisuudet
7. MIKROBIT JA ELIMISTÖN PUOLUSTUSMENETELMÄT
Fotosynteesi.
9. AISTIT 9.3 Muut aistit.
Kasvien veden ja pääravinteiden saanti johtojänteellä
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
KEMOSYNTEESI.
11. Rehevöityminen on vesistöjen ongelma
Yhteyttäminen Eliöiden vanhin yhteyttämistapa on kemosynteesi (jotkin bakteerit) => epäorgaanisten aineiden hapettaminen (esim. rauta, rikki..) => energiaa.
HIILEN KIERTOKULKU. Hiili Esityksen nimi / Tekijä -Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia.
6. RAVINTOAINEET HALTUUN
MAANTIETO 8 1. EUROOPPA ON KOTIMAANOSAMME. OLETKO KARTALLA?  Piirrä paperille ilman oppikirjan / kartaston apua Euroopan ääriviivat mahdollisimman tarkasti.
Tehtävät s.35.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
KASVIEN VESITALOUS ELÄVÄ KASVI HYVIN VESIPITOINEN: KESKIMÄÄRIN % MEHEVÄT LEHDET, HEDELMÄT YLI 90 % TUORE PUU 50 % SIEMENET %
Lämmönsiirtyminen Lämpö siirtyy aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan.
TERVEYSTIET O 8 7. MURROSIÄN MUUTOKSET. Kaikki muuttuu  Pohdi, mitä murrosikä tarkoittaa?  Lue tarina ”Kaikki muuttuu” (OK s. 50) ja listaa vihkoosi.
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
BI1 - Eliömaailma.
4.1 PLANKTON 7. BIOLOGIA. 73 % Maan pinta-alasta on veden peittämää Mistä päin maapalloa ilmakuva on otettu?
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
7. Kalat 7. BIOLOGIA.
Millainen on hyvä powerpoint-esitys?
Ilmaston vaikutus maatalouteen
9.1 Vesilintujen rakenne ja elintavat
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Solun toiminta II Solun toiminta.
Vesistöjen rehevöityminen
ILMA Emma ja Vilma 5B.
KASVIEN RAVINNETALOUS
Rehevöityminen Yyterissä
11. Perinnöllisyys ja ympäristö
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132
Tavi.
6.1 SELKÄRANGATTOMIEN ELINTAVAT JA MUODONVAIHDOS
9.2 Vesilintujen lisääntyminen
Yhteyttäminen.
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
6.2 SIMPUKKA & RAPU 7. BIOLOGIA.
Otsonikerros vahvistunut riittävästi => elämä siirtyy maalle!
on elämän perusominaisuus
Syväjuuriset kasvit.
18. TUPAKOINTI VAARANTAA TERVEYDEN
TERVEYSTIETO PALOTURVALLISUUS.
II Ekologia.
16. TOIMINTA TAPATURMATILANTEISSA
1. MAA – elämän planeetta 7. BIOLOGIA.
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Rehevöityminen Yyterissä
Esityksen transkriptio:

5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA

MITÄ KASVIT TARVITSEVAT ELÄÄKSEEN? Ravinteita (typpi ja fosfori) Auringon valoa ja lämpöä Vettä Hiilidioksidia Mitä näistä vesikasvit saavat helposti? Minkä saannin kanssa voi tulla ongelmia? Mitä näistä kasvit käyttävät yhteyttämiseen? Mitä kasvit tarvitsevat kasvuunsa?

MIKÄ MERKITYS VESIKASVEILLA ON LUONNOSSA ? Fotosynteesi  ravintoa (sokeri) ja happea Elinympäristö vesieläimille (suoja ja pesäpaikka) Suojaa rantoja kulutukselta

RANTAKASVIT Maakasveja (juuret maassa)

ILMAVERSOISET Juuret veden pohjassa (sopeutuneet kosteaan elinympäristöön) Pitkä, jäykkä, ontto varsi  kestää hyvin aallokkoa / tuulta

KELLUSLEHTISET Vesitatar Video 1min Juuret pohjassa, lehdet ja kukat kelluvat veden pinnalla Varsi veltto, sitkeä  kestää hyvin aallokkoa

UPOSKASVIT Juuret pohjassa, kasvi kokonaan veden alla (paitsi kukat) Hyvin ohuet lehdet  ravinteiden, veden, hiilidioksidin ottaminen vedestä Varsi veltto, sitkeä  kestää hyvin aallokkoa Linkki

IRTOKELLUJAT Ei juuria pohjassa  ottaa tarvitsemansa aineet (veden ja ravinteet) suoraan vedestä

TEHTÄVIÄ Lue oppikirjan luku 5.1 Kasvit TK teht. 1-3 s. 28-29 Lisätehtäviä :: Tiesitkö tämän? Suomen lihansyöjäkasvit s. 51 Rakkolevävyöhyke kuhisee elämää s. 55

KOTITEHTÄVÄT OK teht. 2-3 s. 50 Vapaaehtoiset OK teht. 4-5 s.50