Luku 9 – Uskonto ja kulttuurien kehitys YDINSISÄLTÖ Luku 9 – Uskonto ja kulttuurien kehitys
Kulttuuri
Kulttuurin kehitysvaiheet Metsästäjä-keräilijöiden yhteisöt (n. 200 000–100 000eKr.-) Varhaiset viljelykulttuurit (n. 8000 eKr.–) Agraariset valtioyhteiskunnat (n. 3000 eKr.–) Moderni yhteiskunta (n.1700 jKr.–)
Uskonto kulttuurin eri kehitysvaiheissa: 1. Metsästäjä-keräilijät nykyisin enää syrjäisillä seuduilla luonto täynnä henkiä samaaneilla kyky päästä yhteyteen henkiolentojen kanssa yhteisvastuullisuus, tasa-arvo
2. Varhaiset viljelykulttuurit päälliköt johtohahmoja asutuksen vakiintuminen pyhäköt henkiolentojen asunnoiksi esivanhempien palvonta käsitys ylimmästä luojajumalasta
3. Agraariset valtioyhteiskunnat vetoeläimet naisen aseman heikkeneminen monikansalliset imperiumit hyvät liikenneyhteydet, kauppa kulttuurivaikutteiden ja uskontojen leviäminen yksinvaltiaiden palvonta jumalina hallitsijaa tukeva papisto uskonnolliset uudistajat vaatimus oikeudenmukaisuudesta ja lähimmäisenrakkaudesta eettiset ohjeet ja pelastussanoma kaikille mm. Kungfutse, Buddha, Jeesus, Muhammad maailmanuskontojen synty
Kirjoitustaito ja pyhät kirjat Kirjoitustaito n. 3000–2000 -luvulla eKr. Suuri vaikutus kulttuuriin: mahdollisti tehokkaan hallinnon Suuri vaikutus uskontoon: myyttien ja kertomusten kirjoittaminen muistiin pyhien kirjojen synty
Pyhien kirjojen merkitys uskonnoissa luku- ja kirjoitustaitoisten oppineiden ja papiston merkitys Pyhien kirjojen käyttötarkoituksia opin perusta yhteiskunnallisen lain perusta tekstien lukeminen ja laulaminen osa jumalanpalvelusta tekstien mietiskely osana hartaudenharjoitusta pyhät kirjat pyhiä esineitä maagiset tarkoitukset: tekstit suojelevat ja tuovat siunausta puhuttelevat henkilökohtaisesti