Ruotsi –Suomen uskonpuhdistus Uskonpuhdistuksen taustaa Ruotsi-Suomessa * Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa: maallisen vallan merkitys kirkollisessa uudistuksessa 1527 Västeråsin valtiopäivät kuninkaan käskystä Ruotsin valtakunta kääntyi noudattamaan luterilaista oppia Ruotsin siirtyessä luterilaiseen uskoon muuttuivat: * hallitsijan valta kasvoi ja kirkon valta väheni * kirkon omaisuutta otettiin valtiolle kirkon verotusoikeus lakkasi Koulutus kärsi Kirkolliseksi kieleksi tuli ruotsin kieli luostarit suljettiin papeille tuli mahdollisuus mennä naimisiin Kirkoista poistettiin pyhimysten kuvia ja sivualttareita Kirkkoihin laitettiin saarnatuolit ja penkit
Suomen uskonpuhdistaja Mikael Agricola (1510 - 1557) Martti Lutherin oppilas Agricola käänsi Uuden testamentin suomeksi (1548). Mikael Agricolasta toimi Turun piispana. Suomen kirjakielen isä, ABC-kirja (1543), Rucouskiria (1544) Tunnustuskuntien vakiintuminen - Kustaa Vaasan pojat Eerik XIV ja Juhana veivät 1500-luvun loppupuolella Ruotsi-Suomea kalvinistiseen ja katolilaiseen suuntaan Juhana halusi palauttaa kirkkojen yhteyden: tuki luostareita ja korosti piispojen asemaa. Kaarle Herttuan aikana 1590-luvulla luterilainen uskontulkinta voitti (Uppsalan valtiopäivät 1593). Kirkon viralliseksi tunnustukseksi Augsburgin tunnustus (1530). Katolisilta kiellettiin Ruotsin kuningaskuntaan asettuminen. Muille kristityille säädettiin eriuskolaislaki.