KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Otto Von Bismarck ja Saksan ulkopolitiikkaa
Advertisements

Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka
TITOLAINEN ULKOPOLITIIKKA Valtion synty Serbit, kroaatit ja sloveenit Murhat 1928 ja 1934.
Imperialismi : Imperialismi: Siirtomaiden valloittamiseen tähtäävä ulkopolitiikka. Tarkoittaa ”Imperiumin rakennusta” Imperialismin aikana Euroopan.
Maailmanpolitiikkaa: Kansainliitto:
Euroopan ruutitynnyri
Kylmän sodan kriisejä.
Nationalismi: Kansallisuusaate
Tilanne kesäkuussa 1914 oli erittäin jännittynyt
I Maailmansota s. 32-.
KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!
Nationalismi ja imperialismi
IMPERIALISMIN SYITÄ HI1-kurssi © Toni Uusimäki 2012.
EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI YH 4 EU nykyään.
Konservatismin, nationalismin ja liberalismin vaikutuksia.
2. maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. 2. MAAILMANSOTA LIITTOUTUNEET Iso-Britannia (1939) Ranska (1939) Neuvostoliitto (1941) Yhdysvallat (1941) Kiina.
KOULUSHAKKI MAAILMALLA Fide (Kansainvälinen shakkiliitto) Euroopan parlamentin kannanotto Euroopan maat Muut maat Antti Virtanen Shakkipedagogiikan kurssi.
Sodan alku Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan. Ranska ja Iso- Britannia julistivat 3. syyskuuta Saksalle sodan, joka tunnetaan toisen maailmansodan.
NATIONALISMI MURTAA WIENIN JÄRJESTELMÄN. 1. Wienin kongressi 1814 – 1815 ideana palauttaa maailma vuoteen 1789 turvallisuus-, laillisuus- ja tasapainoperiaate.
Ensimmäinen maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. I MAAILMANSODAN SYITÄ: Nationalismi Imperialismi Saksan yhdistyminen Kilpavarustelu Ranska halusi kostoa.
Viimeinen juoksuhaudoissa taistellut IMS sotilas kuoli 111-vuotiaana 2009.
Kansainvälisten suhteiden tutkimus = Maailmanpolitiikka = Kansainvälinen politiikka Tutkii ”ylikansallisia” suhteita, eli valtioiden/järjestöjen (esim.
KANSAINVÄLISET SUHTEET
Talvisota ja jatkosota
Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt
EUROOPAN UNIONIN SYNTY JA LAAJENEMINEN
Sivu 169: pilakuvatehtävä
KPL 19 Afrikan rikkaudet jaetaan
Syyrian sisällissota.
Toinen maailmansota syttyy
Vallankumousten vuosi
Suomen ulkopolitiikka maailmansotien välillä
Opiskelemaan tai töihin ulkomaille?
Saksan aluelaajennukset ennen toista maailmansotaa - kartta sivu 71
s. 21 pilakuva Irakin sodasta Tulkitse kuvan sanoma.
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
Wienin kongressin luoman järjestelmän murtuminen
Kirjallisuus.
Antiikki: Kreikka ja Rooma
Valistus: USA:n itsenäistyminen 1776 ja Ranskan vallankumous 1789
NAPOLEONISTA HITLERIIN
Kansainvälinen politiikka 1920-luvulla
Islamin synty ja Koraani
Kansainvälinen poliittinen tilanne oli muuttunut: yhdistyneestä Saksasta oli tullut uusi eurooppalainen suurvalta. Venäjä pelkäsi, että sen reuna-alueiden.
Tiibet ja kiina.
Toinen maailmansota
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
15 Aseet vaikenevat s. 103–110.
SUOMI IRTI RUOTSISTA.
Kansainvälisen politiikan käsitteistöä
Japani Saarivaltio Aluksi huomattavat vaikutukset Kiinasta
Vanhoilliset vastaan uudistajat
Kylmän sodan rintamalinjat
Imperialismin aika
Näkökulmia kuvien ja tehtävien käsittelyyn Kiina – Aasian jättiläinen
II Sortokausi ( ) Nikolai II:n saadessa valtansa vakiinnutettua Venäjällä alkoivat sortotoimet vähitellen uudelleen syyt entiset, sotilaalliset.
11. Tie toiseen maailmansotaan
1.1 Suurvallat pyrkivät voimatasapainoon
S Karhulan lukio (ANP) Toinen maailmansota s Karhulan lukio (ANP)
Sivu 169: pilakuvatehtävä
Suurvaltapolitiikka globalisaation haasteena
16. Koneet tulevat.
Kylmä sota s. 92-.
Bysantin synty Keisari Diocletianus jakoi Rooman valtakunnan kahtia vuonna 286. Vuonna 330 Rooman valtakunnan pääkaupunki siirretään keisari Konstantinuksen.
ISLAMIN JA LÄNNEN KOHTAAMINEN
JAPANI (s.70-83) • Keisarikunta -Symbolinen asema nykyisin
Suomen ulkopolitiikan
I MAAILMANSOTA Mitä sodassa tapahtui? -Vuonna 1917
VERSAILLES`n RAUHA 1919.
9. Tie toiseen maailmansotaan
Esityksen transkriptio:

KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA

Kaunaiset suurvallat Saksa noussut Manner-Euroopan johtavaksi suurvallaksi yhdistynyt Otto von Bismarckin johdolla (Bismarck pyrki rauhoittamaan Euroopan asiat Saksan yhdistämissotien jälkeen) keisariksi Vilhelm II: Saksan mahti ↑!! Saksa alkoi varustaa suurta armeijaa ja laivastoa kilpavarustelu Englannin kanssa harrasti aggressiivista ulkopolitiikkaa (tykkivenediplomatia)  Saksan mahdin kasvu romutti Wienin kongressin tasapaino-politiikan Ranska halusi kostaa Saksalle vuosien 1870 - 71 sodan tappion varustautui voimakkaasti ja pyrki rakentamaan Saksanvastaista liittokuntaa

Englanti koki Saksan laivasto-ohjelman uhaksi siirtomailleen kasvatti sotalaivastoaan pysyäkseen Saksan edellä katkera Saksalle Tansanian takia (Kap-Kairo) Venäjä: halu Turkin Bosporin salmille & panslavismi !!! katkera Saksalle, jonka diplomatia oli 1870-l vienyt voittoisan Turkinsodan hedelmät tahrannut arvovaltansa Japaninsodassa 1904–05: kiista Korean herruudesta provosoi Japanin yllätyshyökkäykseen Kaukoidässä  Venäjä vaikeuksissa (Siperian rata ainoa yhteys itään) Itämeren laivasto avuksi Kaukoitään  Tšushiman katastrofi  häviö sodassa "savijaloilla seisova jättiläinen"  etsi tilaisuutta kohottaa arvovaltaansa Euroopassa pyrki saamaan vaikutusvaltaa Balkanin niemimaalla esiintyi aggressiivisen Serbian suojelijana Itävalta-Unkaria vastaan

Itävalta-Unkari pelkäsi Balkanin slaavien nationalismin uhkaavan monikansallisen valtion olemassaoloa & pelkäsi Venäjän vaikutusvallan kasvua Balkanilla  suurvallat kahdeksi liittokunnaksi v. 1907 mennessä liitot muodollisesti vain puolustusliittoja, mutta välit kireät alusta asti Kolmiliitto   Saksa, Itävalta-Unkari, Italia aluksi Italian tilalla Venäjä, mutta erosi erilaisten etujensa takia sitoutuivat puolustamaan toisiaan hyökkäystä vastaan maailmansodassa: Keskusvallat Entente cordiale Ranska, Englanti, Venäjä aluksi Saksaa pelkäävien Ra:n ja Ve:n liitto; Engl. mukaan 1907 sitoutuivat puolustamaan toisiaan hyökkäystä vastaan maailmansodassa: Ympärysvallat

Balkanin ruutitynnyri Balkania hallinnut Turkki rappiotilassa Venäjä ja Itävalta-Unkari halusivat laajentua Turkin kustannuksella Balkanin kansat nationalismin lumoissa (aluevaateita) sotivat Turkkia vastaan ja keskenään jo 1912 ja 1913 Serbia: Suur-Serbia !!! (kaikki eteläslaavit serbijohtoiseen suurvaltaan) suurin osa Itävalta-Unkarin alueella (saatava väkivalloin irti) Itävalta-Unkarin sovinnollisuuspolitiikka (Frans Ferdinand) myrkkyä Serbialle

Maailmansota puhkeaa Gavrilo Princip murhasi 28.6.1914 Sarajevossa Itävalta-Unkarin kruununperillisen Frans Ferdinandin (lopettaakseen F. F.:n "sopuilun") Principin jäljet johtivat Serbiaan, joka kiisti vastuunsa attentaattiin Itävalta-Unkari antoi Serbialle uhkavaatimuksen 23.7.  Serbian myöntymisestä huolimatta julisti sille sodan  Venäjä teki liikekannallepanon  Saksa julisti sille sodan ja hyökkäsi Ranskan kimppuun (”der Schlieffenplan")  Englanti julisti sodan Saksalle  Itävalta-Unkari julisti sodan Ententevalloille = suurvaltojen liittojärjestelmä automaatti, joka muutamassa päivässä laajensi paikallisen konfliktin koko maanosan käsittäväksi suursodaksi (liittokuntien valtioista vain Italia jäi sivuun)